Jopa Heikkilä on alkanut käyttämään tätä legendaarista ‘Saulismia’ 
65 tykkäystä
Minulla ei ole mitään näitä arvoituksia vastaan, mutta jos niille saisi oman ketjun kun määrä alkaa hallitsemaan jo kahvihuonettakin ja ehkä kuitenkin vähiten liittyy sijoittamiseen.
Tämä ei siis pelkästään siksi, etten osaa niitä ratkoa 
Ei tarvitse provosoitua, kiitos 
7 tykkäystä
Siirrän tämän filosofisemman pohdinnan tänne. Ehkä parempi paikka kuin pörssien suunta? 
Ei ole. Tosiasiat olisi hyvä myöntää. Auttaa kaikin puolin jatkossa.
Itse ainakin ihmetellyt suuresti viimevuodet miten kaikki on ilmaista.
Lisäarvoa tuottamalla (myös sinä Verneri) mahdollistat kurssien nousun. Mitä konkreettista sinä Verneri koet tuovasi lisää globaaliin talouteen?
Tämä kysymys on sama meille kaikille ja tähän perustuu alkuperäinen viestini, elkää pahoittako mieltänne.
1 tykkäys
Vuoden 2021 CAPM malli (by MacroALF)
4 tykkäystä
@Eemeli_Oikarainen, onko täällä Inderes osakevertailu | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus esitetty ROI% todellisuudessa ROIC ja kuinka se on laskettu?
Voisiko tuonne osakevertailuun (excel) saada myös yrityksen WACC:n? Tätä kautta olisi helpompaa tutkia tuottaako jokin yritys lisäarvoa vai ei.
16 tykkäystä
Väitäisin, että vaikka kuinka ostat osingoillasi osaketta, EPS ei siitä parane. Kun omia ostetaan poissa EPS paranee nopeampaa kuin se ilman ostoja paranisi ja tekee osakkeesta lukujen valossa huokuttelemman. Samoin ROE paranee. Markkina valmis maksamaan sellaisesta osakkkeesta enemmän. Jos piirrät exelini kaksi esimerkkiä hinta käyrinä ja laitat palstalle kysymyksenöä kumpaa osaketta ostaisit nijin millaisen vastauksen luulisit saavasi. Suomessa osinkoverotus on lisäksi niin kireää, että osinkojen välttämisellä on suuri merkitys.
1 tykkäys
Osingot vs. omien ostot ei vaikuta ROE:en. ROE:han on nettotulos/oma pääoma. Osingot tai omien ostot eivät vaikuta nettotulokseen ja molemmat laskevat yhtä paljon omaa pääomaa.
2 tykkäystä
Kiitos vielä foorumille joukkoistusavusta shrinkflaatiojutussa!
Minun ja teidän toiveista huolimatta juttu meni sittenkin muurin taakse.
Referoin jutun melkein kokonaisuudessaan alle. Lisäksi parhaat vinkkaajat saavat viikoksi ilmaistunnukset HS:ään. Lähettelen tunnuksia kohtapuoliin yksityisviesteillä.
400-grammainen Flora-margariinipaketti kutistui toukokuussa 380 grammaan ja 600-grammainen paketti 550 grammaan. Pienempi paketti kutistui siis viisi prosenttia ja suurempi yli kahdeksan prosenttia.
Flora-pakettien hinnat eivät laskeneet, vaikka niiden koko pieneni. S-ryhmän verkkokauppa myi torstaina iltapäivällä vanhaa 400 gramman Flora-pakettia jopa halvemmalla kuin uutta 380-grammaista versiota.
Toisaalta monet tutkimukset osoittavat, miksi niin monet yritykset haluavat nostaa hintojaan pakkauskokoja viilaamalla – riskeistä huolimatta. Kokomuutokset ovat parhaimmillaan tai pahimmillaan tehokas keino nostaa hintoja.
Amerikkalaistutkimuksen mukaann uluttajat muuttavat käyttäytymistään todennäköisemmin suoran hinnankorotuksen kuin pakkauskoon muutoksen seurauksena. Tutkimus osoittaa, että kuluttajatuotteita valmistavan yritysten kannattaa siis ennemmin pienentää tuotekokoa kuin korottaa tuotteen yksikköhintaa.
Kuluttajia on melko helppoa johtaa harhaan pakkauskoon muutoksilla, kunhan muutoksen tekee harkitusti.Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin pakkauksen muoto voi johtaa kuluttajaa harhaan. Tutkijat antoivat kuluttajien vertailtavaksi erikokoisia saippuapaloja. Kun saippuapalan korkeus muuttui mutta leveys ja syvyys pysyivät ennallaan, miltei kaikki kuluttajat huomasivat muutoksen saippuan koossa.
Sen sijaan jos pakkauksen kaksi ulottuvuutta muuttui yhtä aikaa, kuluttajien oli hyvin vaikea arvioida koon muutosta. Kun tutkijat antoivat aiempaa matalamman mutta leveämmän saippuapalasen ihmisille, jotkut eivät huomanneet edes 24 prosentin muutosta saippuan koossa.
”Mitä enemmän pakkauksen muoto muuttuu, sitä vaikeampi kuluttajan on silmämääräisesti arvioida muutosta koossa”, Yrjölä sanoo.
”Valmistajat ja kauppiaat perustelevat pakkausmuutoksia usein jollain muulla kuin hinnankorotuksella, esimerkiksi uudella reseptillä, kätevämmällä pakkauksella tai brändiuudistuksella. Silti se perimmäinen syy muutoksen taustalla voi olla hinnankorotus”, yliopistonlehtori Yrjölä sanoo.
Esimerkiksi Pingviini-tuutin resepti uudistui vuonna 2019. Samalla tuutin koko pieneni 120 millilitrasta 110 millilitraan. Kokomuutoksesta huolimatta tuutin hinta pysyi ennallaan.
”Tuuttien laatua parannettiin entisestään lisäämällä reseptiikkaan kermaa. Koon pienentäminen teki mahdolliseksi muuttaa myös tuotteen ulkonäköä niin, että tuutin kansi ei paina tuotetta”, kertoo Pingviini-tuutteja valmistavan Froneri Finlandin viestinnästä vastaava Aino Pajukangas sähköpostitse.
AINA pakkaus tai tuote ei edes muutu. Eräs tarkkaavainen kuluttaja huomasi toukokuussa, että Ikean puolen litran mehutiivistepullon tilavuus oli muuttunut aiemmasta puolesta litrasta 0,495 litraan. Pullo ja sen hinta pysyivät samana, mutta mehun määrä väheni etiketin mukaan prosentilla.
Prosentin muutos voi kuulostaa mitättömältä, mutta sillä saattaa olla oleellinen vaikutus tuotteen kannattavuuteen. Vähittäiskaupan marginaalit ovat usein muutaman prosentin luokkaa. Yhden prosentin hinnankorotus tarkoittaa valmistajalle tai myyjälle huomattavasti suurempaa kannattavuuden muutosta.
Ikean mukaan mehutiivistepullojen valmistusprosessi on prosentin kokomuutoksesta huolimatta entisellään.
”Mehun määrää pakkauksissa ei ole muutettu. Muutoksen tarkoitus on taata, että jokaisessa yksittäisessä tuotteessa on vähintään etiketissä ilmoitettu millimäärä”, kertoo Ikean pr-johtaja sähköpostitse.
73 tykkäystä
Mahtaisiko Jungnerin ulostulo johtua palkkaneuvotteluista, joista on tulossa melkoinen ruletti. Jälleen nousukauden huipulla palkkoihin järjestetään pitkälle ulottuva korotus. Tällä kertaa aika moinen automaatti vielä. Ansiotuloverotuksen kevennys olisi auttanut, jos päätös olisi tehty neuvottelujen aikana. Nyt edessä on veronkorotukset. Korkeampi verotus ja pitkälle jatkuvat palkkojen korotukset, mitä muuta sitä voisi laskukaudelle toivoa.
8 tykkäystä
Julkisen sektorin palkankorotusautomaatti on kieltämättä järkyttävä keksintö. Suomi ajautuu taantumaan, verokertymä laskee ja samalla nostetaan julkisen puolen menoja reippaasti. Alijäämä on pakko kuitata velalla, jonka korko nousee. Pahan näköinen yhtälö…
20 tykkäystä
Kyllä naurattaa kun julkisella puolella on aidosti palkkakuopassa olevia - lastentarhan opettajat nyt päälimmäisenä mielessä. Miksi tähän ei saatu kustannustehokasta ratkaisua vaan kaikki saa saman riippumatta lähtötasosta?
Onko esimerkiksi lääkärit ja lukion / AMK lehtorit näitä, joiden pitää saada vienteollisuuden päälle isot korotukset?
Olisiko vastaus tähän, että vientiteollisuus pitäytyy palkankorotuksista mutta pidentää lomia. Näin tehtiin aikanaan ymmärtääkseni julkisella sektorilla kompensoimaan työnantajan palkanmaksukyvyttömyyttä.
13 tykkäystä
Ei taida olla enää kahvihuone kamaa, mutta itse olisin masinoinut euromääräisen korotuksen palkkoihin. Kaikki kunnia ylilääkäreille, mutta 9000€ kuukausiansioihin prosentit tuo mukavan lisän.
Jotenkin kuvittelisin vientiteollisuudessa vielä ymmärrettävän kohtuullisen hyvin palkkakuopassa olevien suuremmat korotukset. Mutta näiden muiden korotuksia ei helpolla niellä.
10 tykkäystä
Kuten kabu totesi, ei se ROEa paranna ja ei myöskään ole väliä kasvaako EPS esim. 10% vai oma omistuksesi koko 10%.
Eli on se ja sama saatko 2e osinkoa 11 osakkeelle vai 2,2e osinkoa 10 osakkeelle. Riippuen ostiko yhtiö omiaan vai sinä osingoilla lisää yhtiötä.
Juu, keskustelun aihe ei niinkään ollut onko sammon järkevää ostaa omia osakkeita, vaan se että mielestäni se ei eroa juuri mitenkään siitä että saat samat rahat osinkoina ja ostat itse samat osinkoina. Kun taas warrenin mielestä se parantaa ROEa, säästää absoluuttisesti rahaa verrattuna pelkkään osinkoon jne. (Saatan laittaa vahingossa sanoja warrenin suuhun, joka ei ole tarkoitus, mutta näin itse ymmärsin hänen argumentit)
1 tykkäys
Huomauttaisin että yrityksen ostaessa osakkeita vältyt monelta kululta.
Maksat verot osingosta (paitsi OST) ja lisäksi maksat osakkeen spreadista (tämä on reaalikulu). Päälle sitten muut kaupankäyntikulut.
Toki yritys ostaessaan omia tod.näk saattaa myös joutua kustantamaan spreadin.
Hesari ystävällisesti suvaitsi julkaista tämän.
Kirjoittaisin nyt aika lailla samalla tavalla. Harrastat osakesijoittamista – etkä siis vain spekuloi pörssissä – hienoa 
Otat nykyiset tulokset ja tulosennusteet at face value. Vaarallista!
25.8.2007 3:00
Toimittajat usein väittävät virheellisesti, että kurssilasku harmittaa sijoittajia. Sen sijaan pitäisi todeta, että lasku on huono uutinen spekuloijille.
Spekuloijan keskeisin tavoite on myydä arvopapereita korkeampaan hintaan kuin mitä hän on itse niistä maksanut. Tässä käytän sanaa sijoittaja suppeammassa merkityksessä kuin mihin on totuttu.
Sijoittaja tietää, että kurssimuutoksilla ei useinkaan ole mitään yhteyttä osakkeenomistajien taloudelliseen hyvinvointiin. Omistajat eivät kollektiivisesti voita eivätkä häviä pörssikaupoilla, tehtiin ne mihin kurssiin tahansa.
Jos yksi spekuloija on onnekas, kaupan vastapuolen epäonni neutraloi tämän. Pörssikauppa on nollasummapeliä, jos kuluja ja veroja ei oteta huomioon.
Tosiasiassa se on miinussummapeliä samaan tapaan kuin ruletti Helsingin kasinolla.
Toisin kuin spekuloijat, sijoittajat pelaavat plussummapeliä. He pyrkivät kasvattamaan varallisuuttaan omistamalla osakkeita pitkiä aikoja.
Kollektiivisesti osakkeenomistajat vaurastuvat tästä ikuisuuteen ainoastaan pörssiyhtiöiden maksamilla osingoilla. Tämän plussummapelin pelaaminen vaatii sitä, että uskalletaan omistaa osakkeita sekä tyveninä että myrskyisinä aikoina.
Siksi sijoittajat ovat yleensä kiinnostuneempia osakkeiden ostamisesta ja omistamisesta kuin myymisestä.
Sijoittajan suhtautuminen kurssilaskuun riippuu tilanteesta. Usein kurssit laskevat liikaa suhteessa yhtiöiden tulevien osinkojen nykyarvon muutokseen.
Silloin sijoittajat ovat tyytyväisiä, koska lähestytään turvallisia ostotasoja. Jos yhtiöiden tulevaisuudennäkymät heikentyvät nopeammin kuin kurssit laskevat, osakkeet loitontuvat järkevistä ostohinnoista. Tällöin sijoittajat ovat tyytymättömiä.
Toisin kuin spekuloijat, sijoittajat yleensä innostuvat osakemarkkinoiden äkillisistä nopeista laskuista. Yritysten tulevien osinkojen nykyarvo harvoin laskee viisitoista prosenttia kuukauden aikana. Osakkeiden ostaja saa pudotuksen jälkeen enemmän vastinetta rahoilleen.
Kuitenkin, vaikka osakkeiden hinta-laatusuhde olisi parantunut, ne eivät silti välttämättä ole järkevän hintaisia.
Sijoitusjournalismissa näkee nykyään päivittäin kommentteja, että kun osakkeiden hinnat suhteessa yhtiöiden tuloksiin ovat melko neutraaleilla tasoilla, niin pörssi on kohtuuhintainen. Mutta harvoin muistetaan, että yritysten voittomarginaalit ovat nyt äärimmäisen korkealla historiallisesti tarkasteltuna.
Marginaalien täytyy jossain vaiheessa laskea, minkä seurauksena osakkeet alkavat näyttää kalliilta. Silloin kurssit todennäköisesti laskevat, ellei talouden kasvu kompensoi marginaalien kaventumisen vaikutusta.
Sijoittaja ei kuitenkaan yritä ennustaa, koska ja kuinka paljon kurssit laskevat. Tämän kysymyksen hän jättää spekuloijan huoleksi.
30 tykkäystä
Nyt olisi voitu kaivaa se vappusatanen naftaliinista ja olisin erittäin tyytyväinen.
1 tykkäys
Arvoituskyselyjä toivottiin muuhun ketjuun kuin Kahvihuoneeseen, mutta laitetaan vielä tämä vastausviesti, ettei jää ilmaan roikkumaan.
Hyvin saatiin hajontaa vastauksiin.
49% vastaajista voitti uuden auton, loput joutuivat tyytymään vuoheen 
Vastaus (käytetään wikipediaa apuna):
Vaihto kannattaa: vaihtamalla ovea voiton todennäköisyys nousee. Ilman vaihtoa voittomahdollisuus on 1⁄3, vaihdon jälkeen 2⁄3.
Eri lopputulemavaihtoehdot, jos oletetaan että pelaaja valitsee oven yksi:
Jos pelaaja vaihtaa valintansa, kahdessa tapauksessa kolmesta hän voittaa.
Todennäköisyyksien muodostumista voi havainnollistaa myös näin: vaihtamalla valintaansa pelaaja häviää vain, jos alun perin valitsi oikean oven, minkä todennäköisyys on 1⁄3.
Ratkaisua voi havainnollistaa myös lisäämällä ovia. Jos alun perin ovia on sata, niistä pelaaja valitsee yhden ja lopuista ovista avataan 98 ovea, joiden takana on vuohi. Nyt todennäköisyys sille, että pelaajan valitseman oven takana oli auto, on 1⁄100 ja toisen jäljellä olevan oven voittotodennäköisyys 99⁄100.
18 tykkäystä
“Long”
8 tykkäystä
Tiivistettynä siis:
- Jos ei vaihda ovea, pitää osua suoraan autoon, eli osuu 1/3.
- Jos vaihtaa ovea, pitää osua ensin vuoheen, eli osuu 2/3.
9 tykkäystä