Inderesin kahvihuone (Osa 4)

Rahaa on niukasti ja nyt sitä on jaettava paljon myös yhteiskunnan muiden toimintojen kohentamiseksi ja ylläpitämiseksi, mikä vaikeuttaa palkkaneuvotteluja entisestään.

Nyt kuitenkin, kysymyksessä ei ole enää periaate siitä kuka ansaitsisi enemmän palkkaa, vaan siitä, miten yhteiskunnan terveyspalvelut saadaan tuotettua, kun työlle ei ole enää tekijöitä. Työkavereita ei enää tule ja nykyiset lähtevät enenevissä määrin muualle. Entistä vähemmällä väellä yritetään hoitaa sama määrä potilaita. Tilanne on muuttunut huomattavasti kymmenen vuoden aikana.

Lisää rahaa on käytettävä, mutta se tulisi jakaa eri tavalla. On melko ongelmallista, että kokeneena hoitajana ja perehdyttäjänä palkkani on 3% parempi kuin vasta valmistuneen perehdytettävän, joka tarvitsee pitkän perehdytyksen ja jatkuvaa tukea työuran alussa. Palkkamalli pitäisi saada sellaiseksi, että henkilökohtainen suoritusosuus nousisi merkittäväksi osaksi peruspalkkaa, kuten puolustusvoimissa ja poliisissa.

14 tykkäystä

Hyvä tulos ja osake hyvässä nousussa. Tällä alalla on hyvät näkymät

1 tykkäys

Näin se varmasti on ja seuraat tilannetta niin sanotusti lähietäisyydeltä. Työvoimapula on toki kaikilla aloilla, vaikka terveydenhuolto on varmasti niistä huolestuttavin. Tällä hetkellä tuntuu olevan se ja sama mitä maksaa, ei tunnu työnteko kiinnostavan. Tämä on tilanne monellakin alalla, en tiedä onko tilanne sama hoitoalalla.

5 tykkäystä

Mielestäni järjetöntä on se, että Suomi Oy Ab pitää mieluummin kortistossa ihmisiä, joilla olisi vielä työkykyä avustaviin työtehtäviin (sihteeri). Avustavat työtehtävät on ajettu alas lähes täysin, mikä näkyy sote-kentällä. Iso osa hoitajien työpanoksesta valuu sihteerinä leikkimiseen. Samaan aikaan nämä entisestä työstä fyysisen kunnon tms. vuoksi pois jääneet elävät valtion avustuksilla, kokevat itsensä turhiksi ja sairastuvat lisää niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Moni haluaisi vielä tehdä jotain, mutta sopivaa työtä ei ole.

Hoitajia myös on valitettavasti työtehtävissä, joihin eivät saa riittävää koulutusta, esim. Psykoatrian puolella tarjoamassa hoitoa, johon sairaanhoitajan koulutuksessa ei ole mitään. Käynnit vastaavat jutustelua ja kannattelua, ei ”psykoterapeuttista” hoitoa, koska erityisosaamista ei ole.

Hoitajaresurssia siis myös valuu paljon hukkaan. Vielä terveisenä Suomi Oy Ab:n jäsenille; paras tapa säästää SOTE-kuluissa on pitää huolta omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä ja omin toimin pyrkiä ennaltaehkäisemään sairauksia ja näin hoidon tarvetta.

13 tykkäystä

28 tykkäystä

Lainaan itseäni, pohjautuu duunaritasolla kertyneeseen kokemukseen/näkemykseen.

"Mielenkiintoinen jakso, kiitos siitä!

Näin ruohonjuuritasolta, lähihoitajana asioita pitkään katsoneena, yksi iso ongelma on se, että joko ei tiedetä ja ymmärretä mitä mikäkin maksaa, tai sitten ei vain välitetä siitä. Rekrytointi, kilpailutukset, hankintaketjut jne. pyörii sen varassa minkä verran rahaa on käytössä, mutta ei lasketa mitä sillä saadaan ja voitaisiinko asioita toisin tekemällä saada vastaavalla summalla enemmän. Avarakatseisuus puuttuu, tai se torpataan heti, jos asioihin yrittää tuoda uutta näkökulmaa.

Työvuorosuunnittelu on asia, johon tulisi puuttua isolla kädellä. Eniten työvoimaa monessa paikassa tarvitaan aamuisin ja iltaisin. Käytännössä työntekijöitä on paikalla eniten vuoronvaihdon aikaan alkuiltapäivästä, kun aamu lopettelee vuoroa ja ilta aloittelee. Asiakkaiden/asukkaiden/potilaiden tarpeet monessa paikassa tällöin vähimmillään, kun taas resurreja paikalla eniten. Ulkoistamalla työtehtäviä vaikkapa yksityisille ammatinharjoittajille tätä vinoumaa voitaisiin muuttaa, mutta julkinen sektori ei perinteisesti ole asiasta innostunut, jolloin henkilöstökulut kovat, yksityinen sektori taas ottaa säästön teettämällä vajaalla resursoinnilla sekä illat, että aamut, jolloin keskimäärin aina on riittävästi porukkaa töissä, mutta pääasiallisesti aina vaje silloin kun tekijöitä tarvitaan.

Työvuorosuunnottelussa ergonomia loistaa poissaolollaan, mikä korostuu, kun pahimpia vajeita korjataan kauttaaltaan vaivaavan sijaispulan vuoksi vuoroja vaihtelemalla, siirtämällä, yhdistelemällä. Tämä ei vähemmässäkään määrin edistä työssäjaksamista. Ylempi johto tietää kyllä tilanteen, mutta kun numeraalisesti asiat täsmää, niin se riittää. Paine siirtyy luonnollisesti alempaan johtoon, jossa vaihtuvuus todella suurta sekä suorittavan portaan harteille.

Tilaajanvastuulaki velvoittaa palveluiden ostavia tahoja. Kirjaus- ja työvuorosuunnittelun vakiintuneilla käytännöillä asiat saadaan näyttämään olevan ok, pintapuolisella tarkastelulla, mutta kuten niin monesti nähty mm. hoivakotien ja lasu-yksiköiden kohdalla, lähempää tarkasteltuna epäkohtia löytyy tämän tästä. Valitettavasti ennen kuin tuohon mennään, on usein tapahtunut peruuttamatonta vahinkoa. Seuraa olemattomat sanktiot, kauniit puheet, mutta mitään ei tapahdu käytännön tasolla.

Rahaa on, sitä palaa ja tulee jatkossa palamaan vielä enemmän, mutta käytetään nyt tässä termiä rakenteinen korruptio, se valuu tehottomuuteen koko ketjussa ja arvoketjun alimpana ollaan sitten me hoitajat."

8 tykkäystä
4 tykkäystä

Sain hienon avaimenperän, jota pitää esitellä sijoittajaystävilleni, koska siitä saa hyvät keskustelut aikaiseksi. En ole kyllä itse laittanut euroakaan elämässäni veikkaukselle. :sunglasses: Joku joka on nähnyt ytd-prosenttini, niin voisi olla sitä mieltä, että Veikkauksen pelit olisi ihan hyvä vaihtoehto just mulle. :grimacing:

image

26 tykkäystä

Tämä juuri. Kun ei ole sihteereitä, lähettejä ja hoitoapulaisia, niin pitäisi tajuta että nämä tehtävät valuvat palkkaketjussa ylöspäin. Miksi veronmaksajien rahoilla laitetaan lääkäri etsimään korvalampun suppiloita ja hoitopöydän suojapaperia, täydentämään L-koon hanskoja ja nitojan niittejä varastosta, soittelemaan potilaille mihin aikaan heillä kulkee bussit kirkonkylällä että pääsevät vastaanotolle. Tai sairaanhoitaja vaihtamaan vaippoja tai käyttämään potilasta suihkussa?

Toisena suurena ongelmana on kaiken turhan roskan kasaantuminen lakisääteisiin tai hallinnon toivomiin velvollisuuksiin. Eihän se vie paljoa aikaa klikkailla kolmitasoisesta pudotusvalikosta tapahtuiko kaatuminen suoralla tasolla vai kaltevalla ja oliko pinta liukas. Nopeastihan terävän jätteen omavalvontasuunnitelman tekee. Ehkä viisi minuuttia menee kirjoittaa todistus, että vegaani toden totta haluaa syödä vegaanista ruokaa. Muistamme myös, että kaikki mitä ei ole erikseen kirjattu, ei ole tapahtunut ja sitä voidaan käyttää oikeudessa sinua vastaan, joten kirjoitetaan vartissa A4:nen lässynläätä (itse, kun ei ole tekstinkäsittelijöitä eikä lisenssejä softaan) eikä kolmessa sekunnissa “flunssa, 3pv saikkua, Buranaa”. Myös hoitajien pakkokirjaamista kolmesta sadasta peräkkäisestä “07.43 söi puuroa ruokasalissa, 09.55 kävi kakalla” -merkinnästä ollaan hallinnossa suuresti kiinnostuneita.

Sote, pilalla.

31 tykkäystä

Viikon vanhassa K-lehdessä uutisoitiin, että Suomessa on EU-maiden eniten sote-henkilöstöä asukasta kohden eli 15/1000 ja kolmanneksi eniten OECD-maista. Sveitsi ja Norja menevät edelle. Ruotsia ja Hollantia ei pidetä tämä alan takapajuloina, mutta ne pärjäävät huomattavasti pienemmällä henkilöstöllä. Oliskohan johtamisesa ja yleensä asioiden järjestämisessä jotakin vikaa? Voisiko tuotantotekniikkaa opiskellut konepajainsinööri olla parempi johtaja kuin lääkäri? Tuotantolaitokseen tulee sairaita ihmisiä ja käytyään määrätyissä pisteissä, tulee terveitä ihmisiä ulos. Pulonkauloihin lisää resursseja.

5 tykkäystä

Ai toi on jo varattu.

No, ”Eikö tää infarktinappi vieläkään toimi?”

4 tykkäystä

Vaikka ollaankin kahvihuoneessa, niin toivottavaa olisi puhua asioista oikein, että ei synny väärinkäsityksiä. Tuossa kauppalehden uutisessa todettiin, että Suomessa on HOITAJIA keskimäärin enemmän kuin muissa maissa, mutta lääkäreitä sen sijaan vähemmän. Toisin sanoen; hoitajat tekevät Suomessa keskimäärin laajemmin ja vaativampia töitä, jotka muissa maissa kuuluvat lääkäreille.

Lainaus uutisesta maksumuurin takaa:

Hoitajalla iso rooli

Lääkäreiden määrässä Suomi on OECD-lukujen keskiarvojen alapuolella.

Lukujen takaa voi löytyä useita selityksiä. Esimerkiksi 2000-luvun alkupuolella STM:n kansallisen terveyshankkeen työnjakopiloteissa kehitettiin lääkäreiden ja sairaanhoitajien työnjakoa. Koska lääkärityövoimasta oli pulaa, tehtäviä siirrettiin lääkäreiltä sairaanhoitajille ja muille ammattiryhmille niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa.

Lisäksi, jos haluaa tutustua aiheeseen “terveydenhuollon tehostaminen” niin kannattaa aloittaa esimerkiksi tästä uutisesta:

13 tykkäystä

Eikö jenkkiyhtiöt nimenomaan kärsi dollarin vahvistumisesta, jos otetaan pelkkä valuutanvaihto huomioon? Ja toisaalta yhtiöt kuten vaikka QT hyötyy kun se vaihtaa dollarit euroiksi?

1 tykkäys

Sairaanhoitajille myönnettiin oikeus, lisäkoulutuksen jälkeen, oikeus uusia reseptejä ja myöntää sairauslomia. Olisikohan tällä saralla mahdollisuuksia edettä eli antaa sairaanhoitajille lisää oikeuksia, jolloin lääkäreille jäisi lisää aikaa perehtyä vaativiin diagnooseihin?

Mmmm…itse ajattelin että kun sijoitan rahani jenkkiyhtiöön kuten NFLX pitkäksi aikaa, ja samalla dollari vahvistuu niin saan sillä aikanaan enemmän euroja.

En saanut

13 tykkäystä

Erittäin hyvin sanottu siellä! Jos ei olisi täyttä totta tuo kirjaamisen kuvailu, niin naurattaisi tuo. Näin “vanhan liiton” hoitajana ei voi kuin ihmetellä millaisilla kirjaamis- ja lääkehoidon valmiuksilla kouluista päästetään kentälle. Toki työ opettaa, mutta jos perus periaatteet ja käsitteet on hukassa, niin melkoisella takamatkalta siinä lähdetään. Ja kokeneempi kollega siten saa sen 5% korkeampaa liksaa, kun perehdyttää uuden työelämään ja ehkä velvollisuudentunnosta ottaa vastuuta vielä toisen työtehtävistä.

Aiempaan kommenttiisi… lähtökohtaisesti osaston- sekä ylihoitajan tehtäviin vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa. AMK-tutkinnolla pääsee kyllä yksikön johtajaksi ja valitettavasti siellä ollaan puun ja kuoren välissä, mistä useimmiten hyvin nopeasti halutaan pois.

2 tykkäystä

Toki toimii sijoittajalle myös näinpäin :+1:

1 tykkäys

Joskus tällainenkin “osakepalkkio-ohjelma”: toimari lahjoittaa 100 miljoonalla osakkeita lahjana työntekijöille. :smiley:

Carvana on vikkelään kasvava käytettyjen autojen kauppa-alusta.

20 tykkäystä
58 tykkäystä

Tässähän joutuu käärimään hihat kohta seurantalistan perkaamisen suhteen. :smiley: :stuck_out_tongue: Seuraan monia lappuja sentimentin ja yleisen fiiliksen tunnustelun takia eli osa noista ei ole sellaisia mitä haluaisin ikinä omistaa. Varmaan lopulta aika harva.

Tutkin tänään enemmän Etsyä, jolle harkitsin avata ketjua. Pääomakevyt, nopeasti kasvava artesaanien kauppa-alusta. Kannattava ja EV/SALES 6,5x toteutunein luvuin (kassavirta liikevaihdosta 28 % ja periaatteessa matalat investointitarpeet eli oikeasti myös kannattava vekkuli).

Sitten opin, että yhtiö osti viime vuonna yhden alustan 1,6 miljardilla käteistä. Sen liikevaihto oli silloin 70 MUSD.

Nyt kommentti 10K.ssa.

“Depop’s GMS is incremental to Etsy’s consolidated results for the periods we owned the business in 2021. Depop experienced very strong growth in 2020, followed by reopening headwinds in 2021. In 2022, Depop will be focused on making investments in product and marketing designed to reignite growth and drive engagement and conversion rate and exploring value-added services to drive monetization and improved profitability.”

Eli sen kasvu lössähti ilmeisesti pian. Ei anna parasta kuvaa pääoman allokoinnista.

Jätetään hautumaan…

Ihmeekseni pitkään seuraamani sijoittaja John Huber on ostanut sitä, tässä pitch vuodelta 2021 jos kiinnostaa.

https://sabercapitalmgt.com/wp-content/uploads/2021/01/ETSY-Empowering-the-Shop-Around-the-Corner.pdf

Johnilla on valtavan hyviä kirjoituksia ja suosittelen kaikkia lukemaan hänen blogia ja tutkimuksia. Harmikseen hän on osunut viime vuosina Facebookiin, Tencenttiin, osti Etsyä jo viime kesänä ilmeisesti. Eilen näin Twiitin missä näkyi hänen sijoitustalollaan olevan possa Netflixiä. Tämä ei ole helppo laji.

29 tykkäystä