Lainaan itseäni, pohjautuu duunaritasolla kertyneeseen kokemukseen/näkemykseen.
"Mielenkiintoinen jakso, kiitos siitä!
Näin ruohonjuuritasolta, lähihoitajana asioita pitkään katsoneena, yksi iso ongelma on se, että joko ei tiedetä ja ymmärretä mitä mikäkin maksaa, tai sitten ei vain välitetä siitä. Rekrytointi, kilpailutukset, hankintaketjut jne. pyörii sen varassa minkä verran rahaa on käytössä, mutta ei lasketa mitä sillä saadaan ja voitaisiinko asioita toisin tekemällä saada vastaavalla summalla enemmän. Avarakatseisuus puuttuu, tai se torpataan heti, jos asioihin yrittää tuoda uutta näkökulmaa.
Työvuorosuunnittelu on asia, johon tulisi puuttua isolla kädellä. Eniten työvoimaa monessa paikassa tarvitaan aamuisin ja iltaisin. Käytännössä työntekijöitä on paikalla eniten vuoronvaihdon aikaan alkuiltapäivästä, kun aamu lopettelee vuoroa ja ilta aloittelee. Asiakkaiden/asukkaiden/potilaiden tarpeet monessa paikassa tällöin vähimmillään, kun taas resurreja paikalla eniten. Ulkoistamalla työtehtäviä vaikkapa yksityisille ammatinharjoittajille tätä vinoumaa voitaisiin muuttaa, mutta julkinen sektori ei perinteisesti ole asiasta innostunut, jolloin henkilöstökulut kovat, yksityinen sektori taas ottaa säästön teettämällä vajaalla resursoinnilla sekä illat, että aamut, jolloin keskimäärin aina on riittävästi porukkaa töissä, mutta pääasiallisesti aina vaje silloin kun tekijöitä tarvitaan.
Työvuorosuunnottelussa ergonomia loistaa poissaolollaan, mikä korostuu, kun pahimpia vajeita korjataan kauttaaltaan vaivaavan sijaispulan vuoksi vuoroja vaihtelemalla, siirtämällä, yhdistelemällä. Tämä ei vähemmässäkään määrin edistä työssäjaksamista. Ylempi johto tietää kyllä tilanteen, mutta kun numeraalisesti asiat täsmää, niin se riittää. Paine siirtyy luonnollisesti alempaan johtoon, jossa vaihtuvuus todella suurta sekä suorittavan portaan harteille.
Tilaajanvastuulaki velvoittaa palveluiden ostavia tahoja. Kirjaus- ja työvuorosuunnittelun vakiintuneilla käytännöillä asiat saadaan näyttämään olevan ok, pintapuolisella tarkastelulla, mutta kuten niin monesti nähty mm. hoivakotien ja lasu-yksiköiden kohdalla, lähempää tarkasteltuna epäkohtia löytyy tämän tästä. Valitettavasti ennen kuin tuohon mennään, on usein tapahtunut peruuttamatonta vahinkoa. Seuraa olemattomat sanktiot, kauniit puheet, mutta mitään ei tapahdu käytännön tasolla.
Rahaa on, sitä palaa ja tulee jatkossa palamaan vielä enemmän, mutta käytetään nyt tässä termiä rakenteinen korruptio, se valuu tehottomuuteen koko ketjussa ja arvoketjun alimpana ollaan sitten me hoitajat."