Olen kaikesta muusta täysin samaa mieltä, mutta en siitä, että Kesko olisi ulottanut lonkeronsa julkiseen päätöksentekoon. Kaikki menestyvät poliitikot istuvat S-kaupan hallintoelimissä jakamassa hyviä kauppapaikkoja sille. Viitasaarella jopa ABC-huoltoasema saatiin rakentaa järven päälle, mikä ei olisi onnistunut keneltäkään muulta. Samoin S-kaupat jakavat bonusta (=osinkoa) ASIAKASOMISTAJILLEEN verottomasti. Se, että K-kauppa jakaa myös “bonusta” on täysin eri asia, koska se maksaa alennusta asiakkailleen, eikä omistajille. Jos mikä hyvänsä muu yritys jakaa jotakin etuutta omistajille, niin on se automaattisesti verollista. Näissä asioissa K-kauppa on valitettavasti takamatkalla.
11 tykkäystä
Tää on hyvä asia jota paljon itsekin mietin sijoituspäätöksissä! Ja jokaisen sijoittajan pitäisi miettiä, koska tuohan on ihan ydinasiaa osakepoiminnassa.
Laadullinen analyysi on sitä, missä arvioit itse yrityksen liiketoiminnan riskisyyttä ja eri tulevaisuuden skenaarioiden todennäköisyyksiä. Ostopaikan tunnistat silloin, kun omasta mielestäsi arvioit yhtiön riskit huomattavasti erilaisiksi mitä markkinat (eli sen mitä hinta markkinoilla sanoo). Mitään eksaktia tiedettä tuo ei ole, vaan hyvin paljon mutuilua. Osakepoiminta on vahvaa näkemyksen ottamista.
11 tykkäystä
Itse olen pääasiassa laatusijoittaja ja keskityn vahvoihin, hyvin kannattaviin ja mieluusti ilman ongelmia oleviin yhtiöihin. Ostan mieluummin laadukkaampaa yhtiötä kalliimmalla kuin heikompaa yhtiötä halvalla. Ideana on pitää yhtiöstä kiinni, eikä käydä sillä kauppaa vaan nauttia arvonnoususta ja mahdollisista osingoista. Katson ostohetkellä, että hinta on joten kuten järkevän oloinen, sitten kun olen ostanut en enää juuri tee arvonmääritystä vaan seuraan yhtiötä - omistan mieluusti niin kauan, kun se vaan pysyy laadukkaana.
Isoin omistukseni (Harvia) oli juurikin tällaisen prosessin tulos, olin vakuuttunut yhtiöstä jo ennen sen listautumista ja kun listautuessa hinta oli mielestäni järkevän oloinen suhteutettuna yhtiöön, lähdin mukaan. Matkan varrella olen seurannut yhtiön kehittymistä ja muuttumista, eikä vielä ole tullut vastaan merkkejä, että yhtiön laatu olisi heikentynyt olennaisesti. Otan tässä siis vahvan näkemyksen yhtiöstä.
Ylipäänsä sijoitusstrategioita on monenlaisia ja moni toimii ihan ok, kannattaa valita sellainen strategia, mikä sopii omalle luonteelle ja ajankäytölle. Perinteinen arvosijoittaminen on enemmän ostamista ja myymistä (kun yhtiön aliarvostus purkautuu), laatusijoittaminen taas on enemmän holdaamista. Näkisin arvosijoittamisen siis jonkin verran työläämpänä kuin laatusijoittamisen.
Hyvää pohdintaa tärkeistä asioista, näitä on hyvä miettiä kunnolla ja tuo kauppaesimerkki oli mainio.
18 tykkäystä
Raisio mennyt hienosti vahvan kasvun siivittämänä:
Vahvaa kasvua markkinoiden ja maailman myrskyissä
TALOUDELLINEN KEHITYS LYHYESTI
Tammi-maaliskuu 2022, jatkuvat toiminnot
- Konsernin liikevaihto oli 55,1 (47,5) miljoonaa euroa, kasvua 15,9 %.
- Vertailukelpoinen liiketulos oli 0,1 (4,3) miljoonaa euroa. Tämä on 0,2 (9,1) % liikevaihdosta.
- Liiketulos oli -4,0* (7,1**) miljoonaa euroa, mikä on -7,3 (15,0) % liikevaihdosta.
- Terveelliset elintarvikkeet -segmentin liikevaihto oli 35,6 (32,0) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 2,7 (4,5) miljoonaa euroa, mikä on 7,6 (14,1) % liikevaihdosta.
- Terveelliset ainesosat -segmentin liikevaihto oli 29,0 (22,3) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli -1,3 (0,7) miljoonaa euroa, mikä on -4,6 (3,0) % liikevaihdosta. Liiketulos oli -5,5 (3,5) miljoonaa euroa, mikä on -18,8 (15,5) % liikevaihdosta.
- Konsernin liiketoiminnan rahavirta rahoituserien ja verojen jälkeen oli -5,6 (3,5) miljoonaa euroa.
- Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) oli -1,9 (6,8) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) oli -7,4 (11,0) prosenttia.
- Valuuttakonversioiden kokonaisvaikutus liikevaihtoon oli 0,6 (-1,0) miljoonaa euroa, vertailukelpoiseen liiketulokseen 0,1 (-0,1) ja liiketulokseen 0,1 (-0,1) miljoonaa euroa.
4 tykkäystä
Hienosti? Eikö tuo ole odotuksiin nähden aivan surkea tulos? 
14 tykkäystä
Ja eikö nämä olisi osuvampia Raisio-ketjussa. 
16 tykkäystä
No lähinnä itselläni oli tässä ironiaa, kun rinnastin juuri tuon otsikon muihin riveihin. Siksi laitoin kahvihuoneeseen ja kun en Raisiota tunne, niin en sinne ketjuun pistänyt.
9 tykkäystä
Kopioin sinne tuon, koska joku ylläpidon jäsen vaan kuittaili eikä siirtänyt.
34 tykkäystä
Tutustumatta syvällisesti tokmanniin sijoituskohteena ajattelin kuitenkin kertoa tähän hieman omia ajatuksiani sillä salkussani Kesko on suhteellisen merkittävällä painolla (n. 1/4).
Mielestäni Keskon osakkeen arvostusero suhteessa tokmanniin johtuu siitä että
- Keskolla on alla vakaa päivittäistavarakauppa jossa on suhteellisen vakiintuneen oloinen asiakaskunta. Vaikka viime vuosina PT:n tuloskunto on alati pienentynyt kokonaisuudesta kiitos lähinnä rakennus -ja talotekniikan vahvan kehityksen, on se kuitenkin niin ennustettavaa ja vakaata liiketoimintaa joka antaa arvostukselle pientä buustia.
- Keskon erittäin vahva track-record nykyisen johdon alla vuodesta 2015. Vuodesta 2015 liiketoiminta on jatkuvasti edennyt hyvin ja tuloskunto kasvanut. Kauppakohtainen strategia, onnistuneet yritysostot R&T segmentissä sekä jatkuvat liiketoiminnan tehostamistoimet ovat parantaneet kulurakennetta jatkuvasti.
- Keskolla on vahva hinnoitteluvoima. Vaikuttaisi siltä, että päivittäistavarapuolella sekä rakennus -ja talotekniikan puolella Keskolla ei toistaiseksi ole ongelmia inflaation suhteen vaan kasvaneet kustannukset pystytään vyöryttämään asiakkaalle.
Mielestäni Tokmanni on haasteellisessa asemassa nykyisessä ympäristössä, sillä se on rakentanut mielikuvaa halvoista tuotteista ja nyt kun inflaatio nostaa kuluja, pitäisi hintoja nostaa ja se voi ikävällä tavalla tuhota pitkään rakennettua brändiä. Lisäksi Tokmannin tuotteet eivät ole samalla tavalla välttämättömyyshyödykkeitä kuin ruokakauppa tai rakennus -ja talotekniikassa. Ihmisten täytyy aina syödä sekä jos rakentamisprojektit ovat jo laitettu täytäntöön, niihin täytyy hankkia materiaalit vaikka ne maksaisivatkin enemmän.
Tässä joitakin omia ajatuksia. Lisätkää/korjatkaa/kommentoikaa ihmeessä joku jos olette jostakin eri mieltä tai haluatte lisätä jotain.
20 tykkäystä
Tämä päättyy hyvin tai huonosti, siis tämä sijoituslainoitus. ison volan aikana, margin call on lähempänä kuin luullaankaan, toki sitten jos kansa osui pohjaan niin suomalaiset rikastuu.
35 tykkäystä
Uuugh
Hmhm tämä kertoo, ettei sentimentti ehkäpä oikeasti ole niin kökkö mitä subjektiivisten havaintojen perusteella voisi olettaa.
Yhdysvalloissa margin debt putoaa jo kuin kivi.
24 tykkäystä
Ehkä Suomalaiset ymmärtää, että tän hetken kurssitasot on (osassa yhtiöitä) jo melkein naurettavan halpoja . Itsellä tosin pitkästä aikaa luottomäärä melko lähellä nollaa.
6 tykkäystä
Jep. Ja toisaalta suomalaiset kokonaisuutena tuntuvat tankkaavan kaikkea mikä putoaa nopeasti.
Mutta ehkäpä ostopaikkojen osalta lukisin mieluummin uutisia miten vipua ei enää uskalleta käyttää, kuin että sitä on ennätysmäärä.
Käsittääkseni kyllä harva asiakas käyttää Nordnetin limiittiä ja varmaankin edelleenkin on näin eli tämäkin anekdoottinen tieto on hyvä laittaa oikeaan painoon.
25 tykkäystä
Noiden lukujen perusteellahan Raisio toteuttaa hienoa transformaatiota pesunkestäväksi bumtsibum-kasvuyhtiöksi. Kohtahan tuolle voi jo alkaa lyödä P/S >10 arvostuskertoimia 
2 tykkäystä
Toivottavasti ei pala näpit kyynärpäitä myöten, kun vähän dipistä sipaisee 
4 tykkäystä
Velkavipu on aivan kelpo väline mikäli ymmärtää kunnolla sen toiminnan ja on valmis kestämään tilanteen jossa varsi on hävinnyt ja vipu tallella. Valitettavasti en usko kovinkaan monen sisäistäneen tuota, tällä palstalla toki merkittävä osa.
4 tykkäystä
Näinhän se on että anekdootti ihan kiinnostava, mutta ei välttämättä superhyödyllinen. Margin debt / gdp, tilanne nyt ja historiadata, olisi se todella mielenkiintoinen tieto Suomenkin osalta 
5 tykkäystä
Anekdootti siltä periodilta kun vivutushomma kosahti.
Tuossa oli vielä loppurytinä edessä.
7 tykkäystä