Inderesin kahvihuone (Osa 4)

Lämpimät kiitokset hienosta kortista @Vanerihands :slightly_smiling_face:

Hyvin myös vakoiltu, tosiaan nostin käteispainoa juurikin Tokmannin kustannuksella, nyt halpakauppiaan osuus salkuista enää 31%. Mietinkin tässä vastikään, olisiko pitänyt jotakin kirjoitella ostin/myin-ketjuun, mutta on pirun paljon hauskempaa raportoida ostoista. Lisäksi en ole vielä vakuuttunut, oliko kyseessä sittenkin vain tilapäinen veivaus ja ostot takaisin sitten alempaa. Nykyisessä kustannusinflaatioympäristössä on vaikea uskoa Tokmannin äkilliseen kurssipyrähdykseen ja ensi kevään osinkoihinkin on vielä aikaa :slight_smile: Toisaalta joku voi myös ajatella, että on hieman ylimielistä ostaa jotakin osaketta huomattavaan ylipainoon salkkuun, olkoonkin, että Tokmanni lienee melko vähäriskinen. Yllättäviä asioita kuitenkin tapahtuu ja Mäntsälän logistiikkakeskus on eräänlainen Akilleen kantapää tässä keississä, en nyt viitsi alkaa edes maalailemaan pahinta vaihtoehtoa. Myös tulostasoa tässä joutuu nyt vain arvailemaan, tilanteilla on usein tapana vielä asteen verran pahentua, ennen käännettä parempaan. Voi jopa olla, että kevennän hieman lisää ja ostelen pikkuhiljaa myös muita kuluttajayhtiöitä. Jossakin määrin termi hinnoitteluvoima alkanut kaikumaan päässä, kun katsellut noita muiden kuluttajayhtiöiden tuloksia, viimeisimpänä Marimekko, jolla tuota aiemmin mainittua toden teolla löytyy.

Markkinaympäristö näyttää kuitenkin äärimmäisen vaaralliselta tällä hetkellä ja parin viimeisen päivän laaja-alainen nousu ei välttämättä ole vielä pysyvää, joten käteinen patjan alla rauhoittaa kummasti yöunia.

Mutta näillä mennään ja mukavaa lauantai-illan jatkoa foorumille🙂

26 tykkäystä

Pitää paikkansa, että tulos kertoo yhtiön osakkeenomistajille kuuluvan omaisuuden kasvusta, ei rahoista sinänsä. Jos katsoo kassavirtalaskelmia, siellä on ylimpänä yleensä liikevoitto johon lisätään poistot ja näistä vähennetään rahoituskulut ja verot. Saadaan välitulos “liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta”. Asiakkaille myönnetyt luotot ja varastojen kasvu heikentävät liiketoiminnan rahavirtaa. Tällöin pitää toivoa, että saatavat saadaan perittyä ja varastot muuttuvat kassavirroiksi tulevaisuudessa. Toisaalta jos yhtiö haluaa maksimoida kassavirran, ei sekään välttämättä johda optimaaliseen tulokseen kun suhteet sidosryhmiin kiristyisivät - asiakkaille huonommat valikoimat, huonommat maksuehdot, tavarantoimittajille pitkät maksuajat.

Se mikä säästettiin poistoina liiketoiminnan rahavirrassa kulutetaan ylläpitoinvestointeina investointien rahavirrassa. Jos siis saatavat jäävät saamatta ja varasto happanee, näillä on vaikutusta tuloslaskelmaan. Kyse on vain jaksotuseroista. Kassavirran ensisijaisuus korostuu kriisitilanteissa ja jos oikein haluaa tutkia niin katsoo vielä onko rahat emoyhtiön taseessa vai siinä Venäjän tytäryhtiössä.

Katsoin erään kasvuyhtiön tuloksia ja vapaita kassavirtoja vuosilta 2013-2021. Yhtiö teki tulosta yhteensä 1975 miljoonaa ja vapaa kassavirta oli 1450 miljoonaa. Samalla ajanjaksolla taseen loppusumma kasvoi 198 %. Kaikki yritysostot tehtiin käteisellä. Voidaan siis sanoa että tämä yritysostostrategia sitoo noin neljänneksen tuloksesta käyttöpääomaan.

Ei kai tässä sen enempää fiktiota ole?

5 tykkäystä

Tilanne on… jotenkin päinvastainen?

Itse hehkuttelisin mieluusti perjantain prosentteja, euromääräisen nousun sijaan siis, kun tilanne on se, että perjantain euromääräinen päivänousu olisi 15kk sitten ollut alle 2 %, kun nyt se oli 6,5 % :slightly_frowning_face:

8 tykkäystä

Tuo on kyllä ylilyöntien äiti :smiley:

Eli pieni inflaatio ja korkosetti on markkinoiden mielestä pahempi katastrofi kuin koronan ekat ajat JA 2007-8 finanssikriisi yhteensä :wink:

Voi tulla melkoiset härkämarkkinat kun sota ja inflaatio on taputeltu…

6 tykkäystä

Kuvannee myös sitä kuinka paljon (paperi)rahaa markkinoille on työnnetty vuoden 2020 jälkeen…

5 tykkäystä

Nyt on puolimaraton juostu kunnialla ja sai siitä nyt runsaan määrän mielihyvän osinkoja, jos ei nyt suoraan pankkitilille, niin pääkoppaan.

Oliko muita sijoittajia tänään juoksemassa?

19 tykkäystä

Hei,

Löytyisiköhän täältä joku paremmin ymmärtävä vastaamaan seuraavaan kysymykseen. Olen seuraillut Gladstone Land corporationia (LAND). Kyseessä on REIT eli ns ”peltorahasto”…
LAND on jakanu kasvavaa osinkoa jo pitkään mutta on tappiollinen. Miten tämä onnistuu?
Ainakin näin itse olen luvut ymmärtänyt :face_with_spiral_eyes:

2 tykkäystä

Hyvin samoilla linjoilla täällä, myös sairastelun suhteen. Nyt kuitenkin omassa lähipiirissä urheilevat nuoret kärsineet yllättävän paljon sydän ongelmia, ja nimenomaan jälkioireina.

1 tykkäys

REITeissä kannattaa seurata FFO (AFFO) lukua jonka pitäisi mielellään olla suurempi kuin maksettava osinko, GAAP EPS näissä usein negatiivinen.

2 tykkäystä
Ei kai tässä sen enempää fiktiota ole?

Yritysjohdolla on valinnoillaan kyky vaikuttaa tulokseen ja taseeseen tavalla, joka sotkee paljon noiden arvostuskerroinlukujen käyttämistä sellaisenaan. Muutamia esimerkkejä:

T&K kulujen aktivointi, joka siirtää tänä päivänä maksettuja kustannuksia taseeseen ja tulevaisuuden menoeräksi.

Liikearvo (Goodwill), joka on jonkinlainen Raamatun Pyhää Henkeä muistuttava selittämätön taseessa roikkuva summa (IFRS, GAAP), mikä vielä pienentää yhtiön tulosta tulevina vuosina (FAS)

Kaikki sellaiset instrumentit, joiden arvo taseessa on sidottu osakekurssin muutokseen, minkä vuoksi kurssiheilunta muuttaa instrumenttien laskennallista käypää arvoa ja näin ollen vaikuttaa yhtiön tulokseen (hyvin yleistä mm. Kanadassa)

Kun jokin yhtiö näyttää P/B ja P/E -kertoimilla halvalta, niin useimmiten syynä ei minun kokemuksen mukaan ole yhtiön halpuus vaan käytettyjen kertoimien viallisuus. Valitettavasti edes rahavirtalaskelmaan ei voi täysin luottaa, koska liiketoiminnan rahavirtaan lisätään usein sijoittajan kannalta hämäävästi mm. stock based compensation ja muita vastaavia eriä. Toisaalta vaikkapa Stockmannin tapauksessa liiketoiminnan kuluja on piilotettu rahoituksen rahavirtaan liiketoiminnan rahavirran sijaan (ei yhtiön oma vika, vaan kirjanpitosääntöjen typeryyden).

Joka tapauksessa väitän että jos tarkastellaan tasetta, tulosta ja rahavirtaa, niin on helppo valita näistä kolmesta voittaja.

Taselaskelma on sijoittajan näkökulmasta pitkälti fiktiota, täynnä lukuja joilla ei ole kykyä vaikuttaa todellisuuteen, eikä useilla sinne merkityillä luvuilla ole juurikaan käytännön merkitystä muutamaa ilmiselvää poikkeusta lukuun ottamatta.

Tuloslaskelmassa ainoa aidosti luotettava luku on liikevaihto (ei kuitenkaan aina) ja kirjanpidollisten keksintöjen määrä kasvaa mitä alemmaksi tuloslaskelmaa edetään, jonka vuoksi tulos on kaikista epäluotettavin luku tuloslaskelmassa.

Rahavirtalaskelma pohjautuu konkreettiseen ja arvokkaaseen faktalukuun jonka muokkaus tai väärin esittäminen on hankalaa, minkä vuoksi rahavirtalaskelmat ovat pienillä oikaisuilla käytännössä pelkkää faktaa.

Keskusteluita seuranneena tuntuu että moni kokeneempi sijoittaja on aloittanut uransa juuri jollain P/B -seulonnalla ja Grahamin kaavalla, jonka jälkeen ollaan siirrytty P/E luvuista tuloslaskelmaa ylöspäin EBIT/EBITDA -pohjaisten kertoimien käyttöön ja sitten loppujen lopuksi päädytään sinne tuloslaskelman yläriville (Sales, Gross Profit) tai tuijottamaan kassavirtoja (FCF). Tämä on ainakin omasta mielestä hyvin looginen kehityskulku, koska kassavirrat ovat kaikinpuolin ylivertaisia lukuja verrattuna tulokseen, liikevoittoon tai käyttökatteeseen, mutta toisaalta liikevaihto on tuloslaskelman lahjomattomin mittari yritystoiminnan kehityksestä.

Muistaakseni aiempien keskusteluiden pohjalta myös @Verneri_Pulkkinen oli käynyt jonkin tuollaisen kehityskulun urallansa?

Nyt huomaankin että tästä viestistä tuli hieman liian tekninen ja kontroversiaali kahvihuoneeseen, mutta menköön tämä etikettivirhe nyt sitten vaikkapa alkoholijuomien piikkiin :cowboy_hat_face:

63 tykkäystä

Eurovision song contest - Venäjä olisi halunnut olla mukana.

10 tykkäystä

Kiitos vastauksesta! Vielä tuon sanomasi olen ymmärtänyt ja kyseisessä tapauksessa näin juuri on, eli FFO on osinkoa kyllä selvästi suurempi.
EPS on tässä tapauksessa negatiivinen, jos sitä nyt sitten on edes relevanttia määrittää. Kyllähän nämä hämää jos ei ole asioista riittävän tietoinen.
Rahastojen tunnuslukuihin ja niiden perusteisiin en ole perehtynyt ja pika vilkaisulla menee turhan työlääksi itselle ottaa selkoa. Rehellisesti sanottuna monimutkaiselle vaikuttaa.

Olisi mahtavaa jos joku tekis edes kotikutoista analyysiä luettavaksi esim juuri LANDista tai vaikka Farmland Partnerssista lukujen valossa.

1 tykkäys

Olen tässä makustellut viikonlopun aikana tulevaa natojäsenyyttä… ja Niinistön hyvää lausahdusta.
“You caused this, look at the mirror” - Finnish president, Sauli Niinistö.

Kyllähän se vaan vahvasti lämmittää ja ylpistyttää näin suomalaista - saada historianlehdille vähän sitä suomirallienglantia prepositiot sinnepäin. :heart_eyes:

Voin kertoa, että kyllä nyt siellä Putin katselee niitä Kremlin peilejä… oikein käännellään karmeja myöten ihastellaan pintoja ja mietitään, että mitäköhän se Sauli nyt meinaa… :smile: :smile:

(look AT = katsellaan sitä peiliä, look IN = katsotaan peiliin)

39 tykkäystä

Sale vaan laittoi taas niin kryptisen kommentin, ettei siitä voi ottaa hernettä nenään. "Sanoin vaan että katsele peiliä " :smile:. Hänhän on aiemminkin kunnostautunut rivien välistä luettavilla ulostuloilla. No joo, olisihan tuossa vähän petrattavaa, mutta viesti meni ilmeisesti perille. Saattoihan se olla, että meidän Pressaakin vähän jännitti. Ei sitä joka päivä kerrota Venäjälle, että itse mokasitte.

14 tykkäystä

On muuten tuo zerohedge.com muuttunut melkoisen paksuksi venäjän propagandatorveksi. Ennen tuolta löytyi ihan hyviäkin talousaiheisia juttuja. Nykyään pelkkää provenäjä-länsisalaliitto-scheissea

3 tykkäystä

Sale heitti slangi tyyliin vähän lyhemmän version ”look at the man in the mirror”

2 tykkäystä

Nyt ymmärrän mitä ajat takaa. Minulla oli mielessä noissa esimerkeissä yksinkertaiset vähittäismyyntiketjut tai valmistavan teollisuuden yhtiöt, joiden tulokset, taseet ja kassavirtalaskelmat on helppo ymmärtää. Tase ei kerro mitä omaisuutta vaihto-omaisuus täsmälleen on (myyntimix) tai missä maissa kansainvälisesti toimivan konsernin omaisuus sijaitsee geopoliittisten riskien varalta. Pankkien riskisyyttä on myös vaikea arvioida taseen perusteella jos rinnakkain on kahden eri pankin taseet.

Olen käyttänyt tasetta lähinnä sijoituksen poissulkevana kriteerinä, jos taseesta löytyy valtavat määrät eriä joiden merkitystä on vaikea ymmärtää. Jotkut yhtiöt listaavat tavaramerkkiensä tai asiakassuhteidensa arvon, tai sitten jonkun lähetysoikeuden arvo on se mitä siitä on maksettu. Yhtiön toiminnan pitäisi olla jotenkin ennustettavaa ja jatkuvaa, jotta se olisi luotettava sijoituskohde. Warren Buffett puhuu circle of competencesta. Onneksi yksityissijoittajana ei tarvitse ottaa kantaa joka asiaan, vaan voi laittaa rahat firmoihin jotka ymmärtää ja jotka saa riittävällä turvamarginaalilla, jos jokin ennuste meneekin pieleen. Pääsääntöisesti hyvät yhtiöt pysyvät hyvinä ja heikot yhtiöt heikkoina.

Auttaa kuitenkin että on jotain kovaa maata alla. Tuloksien ja kassavirtojen suhde on suoraan avattuna kassavirtalaskelmassa ja jos tuloslaskelmaa haluaa kritisoida, syyllinen on siis löydettävissä. Nyt Q1:llä firmojen vaihto-omaisuudet ovat pääsääntöisesti kasvaneet. Syynä inflaatio, eli jos ajattelit tapasi mukaan myydä Q2:lla 10 000 relettä jotka ennen maksoivat 10 dollaria kappale ja nyt 15 dollaria kappale, vaihto-omaisuuden tasearvo nousee 100k → 150k. Yhtiöt ovat voineet varata myös ylimääräistä varastoa toimitusketjuongelmien takia. Jos hintoja ei saada siirrettyä asiakkaalle, se tulee näkymään bruttokatemarginaalissa.

7 tykkäystä

90 tykkäystä

Sama juttu, laatusijoittajana se homma menee näin. Näkisin, että hyvin tarkat analyysit ovat tärkeitä esim. käänneyhtiöihin sijoittavalla, missä yhtiö voi kiikkua kuoleman rajamailla ja jokainen luku on katsottava äärimmäisen tarkkaan. Eri sijoitustyylit vaativat vähän erilaisia analyyseja.

Minulla sijoituspäätös on vähän sellainen, että jos päätöstä varten tarvitsee analysoida “liian yksityiskohtaisesti”, skippaan yhtiön ja siirryn “helpompaan”.

Kaikkea ei tarvitse osata, voi poimia ne asiat, jotka ovat kussakin yhtiössä ns. olennaisia. Siksi iso osa yhtiöistä on sellaisia, etten sijoita niihin, koska en ymmärrä niitä. (Ja joo, olen laiska luonteeltani ja etsin helppoja tapauksia :smiley: ). Poimin osakkeita laatu edellä ja osan hajautuksesta hoidan rahastoilla, kun aika ja osaaminen ei riitä pelkän osakesalkun hallitsemiseen.

6 tykkäystä

Lisäyksenä edelliseen, meillä yksityisillä piensijoittajilla on muutamia etuja puolellamme, esim:

  • Ei tarvitse luoda (sijoitusrahaston tapaan) useiden kymmenien yhtiöiden salkkua, jossa yhtiöiden seuraaminen jäisi helposti pintapuoliseksi työmäärän takia.
  • Ei tarvitse tehdä muille sijoittajille tarkoitettuja, yksityiskohtaisia analyyseja tavoitehintoineen vaan voi analysoida kutakin yhtiötä tasan niin paljon tai vähän kuin kyseistä yhtiötä tarvitsee.
  • Ei tarvitse ottaa paineita, voittaako kuluvana vuonna vertailuindeksin vaan voi keskittyä pidemmän aikavälin seurantaan ja tämä vähentää piiloindeksoinnin vaaraa.
  • Voi sijoitttaa kaikkiin, myös kaikkein pienimpiin yhtiöihin, joihin suursijoittajat eivät yleensä koske.
  • Voi sekoitella vapaasti sijoitusinstrumentteja, samassa salkussa voi olla osakkeita, rahastoja, ETF:iä jne.

Näistä eduista kannattaa nauttia, ne vähentävät työmäärää ja stressiä ammattilaisiin verrattuna.

23 tykkäystä