Maanantai kaipaa juuri tätä uutista, juttu ei ole maksumuurin takana. 
11 tykkäystä
Mietin, että olisikohan täällä kiinnostusta IoT-aiheiselle keskustelu-threadille, jossa keskusteluaiheina olisivat IoT teknologiat ja niihin liittyvät osakkeet.
- IoT-sovellukset
- langattomat teknologiat
- sulautetut järjestelmät
- mikrokontrollerit
- sensorit
Mikäli kiinnostaa, niin sinulla on mahdollisuus vastata tähän kyselyyn. 
- Keskustelu IoT-teknologioista ja niihin liittyvistä yhtiöistä kiinnostaa
0 voters
3 tykkäystä
Mikään ei estä avaamasta ketjua kyseiselle aiheelle. Jos sille ei ole kiinnostusta, niin sinne ei tule viestejä ja se jää unholaan
12 tykkäystä
Mistä voidaan sitten päätellä, että keskuspankit vähentävät näitä syklejä? Markkinoilla on joka tapauksessa enemmän tai vähemmän bumtsibumia ja bustia kuten voidaan nyt nähdä. Pitää kuitenkin muistaa, että FED perustettiin vasta 1913, mutta Yhdysvallat oli jo kauan ennen sitä kasvanut maailman suurimmaksi taloudeksi. Esim. Wikipedian lähteen mukaan Yhdysvallat ohitti Britannian tuottavuudessa jo vuonna 1890, eli tuo ei näyttänyt olevan mikään kasvun este.
1 tykkäys
Eivät ne vähennä vaan pehmentävät. Syklisyyttä ei voi poistaa taloudesta. Syklisyys on myrkkyä varsinkin pankkisektorille. Keskuspankki tasaa tätä syklisyyttä. Pankkijärjestelmä ilman keskuspankkia olisi Talebbia lainaten erittäin ”fragile”.
Keskuspankki on tietyllä tapaa normaali pankki, mutta tavalliselle ihmisille sinne ei ole asiaa. Monet eivät ehkä tajua, että lompakossa hilluva seteli on tosiasiassa keskuspankin velkaa. Keskuspankilla on oma tase, jossa on normaalisti vastattavaa- sekä vastaavat-puolisko. Vastattavaa (=velka) puolella on ihmisten hallussa oleva käteinen sekä kaupallisten pankkien keskuspankkitalletukset. Vastaava (=varat) puolella taas on keskuspankin oma sijoitusvarallisuus esim. QE:n toimesta ostetut velkakirjat sekä erinäköiset rahapoliittiset luotot kaupallisille pankeille. Kuten aina: varat = velat. Tämä yhtälö on aina solmussa, jos jotakin yllättävää tapahtuu.
Nyt päästään itse ongelmaan.
Ihmiset tallettavat ja nostavat rahojaan miten sattuu. Varsinkin, jos jotakin yllättävää tapahtuu ja ihmisille syntyy pelko siitä, että pankit kaatuvat, niin he haluavat nostaa rahansa. Tämä luo valtavan likviditeettiongelman. Ihmisten nostaessa rahojaan isossa mittakaavassa pankin tase menee solmuun. Pankin näkökulmasta: ne ihmisten talletukset ovat sille velkaa. Pankki on taas lainannut nämä rahat eteenpäin tai tallettanut osan keskuspankkitilille. Pankki ei voi yhtäkkiä muuttaa omia varojaan (niitä velkakirjoja yms.) rahaksi. Kun taas sen pitäisi pystyä antamaan rahat heti ihmisille. Keskuspankki korjaa omilla toimillaan tämän ongelman.
Ymmärrän hyvin miksi kryptoihmiset kritisoivat pankkijärjestelmää ja se on altis kaikennäköisille salaliittoteorioille yms. Se on uskomattoman monimutkainen koneisto kaikkine käsitteineen. En sinänsä ihmettele, että miksi terra luna -projekti oli täysi fiasko, kun mutkat vedettiin suoriksi.
Ironista kyllä tämä sama likviditeettiongelma olisi myös kryptovaluutoissa, jos niille syntyisi uskottava lainamarkkina. Se laina on aina kiinni esimerkiksi jossakin investoinnissa, jota ei voi muuttaa heti rahaksi. Kun taas tämä todellinen kryptojen haltija haluaisi käyttää rahansa heti tarpeen tullen. Lainaa tarvitaan taloudessa, joten kryptovaluuttoihin perustuva valuuttajärjestelmä painisi aivan samojen ongelmien kanssa.
Sitten tulee kysymys, että onko pankkijärjestelmä typerä, tehoton tai tarpeeton? Mihin lainaa tarvitaan? Jokainen asuntoa ostaessaan tai yritystä perustaessaan varmaankin tietää vastauksen.
1930-luvun laman seurauksia, kun keskuspankkien kädet olivat sidotut kultakantaan, voi uteliasuudesta verrata esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisiin. Johtopäätöksenä voisi sanoa, että olemme selvinneet helpolla.
7 tykkäystä
Tuo on hyvä kysymys. Keskuspankkien harmaapäisille hiippakunnille on kasaantunut paljon valtaa, johon ulkopuoliset voivat vaikuttaa hyvin vähän (tässä on hyviä ja huonoja puolia).
Onnistuuko ne manageeraamaan syklejä? Ei kauhean hyvin sinänsä.
Mutta ainakin ne ovat onnistuneet torppaamaan kriisejä kuten 2020 tai 2008 kun koko systeemi olisi mennyt oikosulkuun ilman interventiota.
Ennen 1913 Fedin sijaan pankkiirit joutuivat, J. P. Morganin johdolla, porukalla tekemään interventioita omalla tyylillään.
Yhdysvallat kasvoi joo maailman suurimmaksi taloudeksi mutta tämä olisi varmasti tapahtunut myös oman keskuspankin kanssa. Ne on vain osa taloutta, mutta eivät ne voi pitkän aikavälin kasvuajureita kauheasti muuttaa.
Tämäkään ei kaiketi ole ihan niin yksiselitteinen… Pitää kyllä hyvin paikkansa kun tarkastellaan vaikkapa bitcoinia yksinään. Mutta tuohon päälle voi kuka vain luoda oman vaikkapa vernericoinin, jolloin kryptovaluuttojen määrä kokonaisuudessaan on täysin rajoittamaton.
Tarkoittaako sitten että yksittäinen (dominantti?) kryptovaluutta on vahvasti deflatorinen ja siis kannustaa hodlaamaan, kun taas kaikki kryptot yhteensä ovat inflatorisia? En tiedä, voin olla hyvin väärässäkin, sen verran monimutkainen hässäkkä kyseessä…
1 tykkäys
Niin tämäkin on kuvaava ongelma, miksi kryptot tuskin olisi kovin luotettavia valuuttoja. Useiden valuuttojen sekamelska tuskin ratkaisi talouden ongelmia vaan tekisi kaikesta vieläkin mutkikkaampaa.
Kuten Buffett juuri tokaisi, mitä jos hän omistaisi kaikki Bitcoinit? Mikä niiden ”arvo” olisi? Kuka uskoisi häntä jos hän yrittäisi selittää miten se on uusi mullistava valuutta/arvon säilyttäjä jne. Hän toki vertasi Bitcoinia oikeaa kassavirtaa tekeviin yrityksiin, ei suoraan toisiin valuuttoihin.
4 tykkäystä
no, jos omistat ainoan puhelimen maailmassa niin aika vähän siitä on iloa…
se arvo mitä bitcoinilla on (oli sitten mikä tahansa) tulee siitä hajautetusta kaikille avoimesta verkosta, tilikirjasta johon tehtyjä merkintöjä on käytännössä mahdotonta jälkikäteen muuttaa
itse alan olla taipuvainen uskomaan että vaikka biticoin epäonnistuisikin alkuperäisessä tarkoituksessaan haastaa pankkijärjestelmä, tai toimia jonkinlaisena valuuttana, tuolle sensuuri resistantille tallennusmuodelle voisi kuvitella olevan arvoa,
miltä näyttää tulevaisuus missä voittajat eivät enää voikkaan kirjoittaa historiaa mieleisekseen
3 tykkäystä
Fiilis kun Venäjän presidentin vaaleissa, sillä erotuksella että niissä on mahdollista saada yli 100 % mikäli niin halutaan.
2 tykkäystä
Hieman vaikea nähdä itsestäänselvänä asiana, että interventiot tasaisivat syklisyyttä. Mahdollisia interventioita on monenlaisia ja kaikkia vaikutuksia ei voi nähdä tarkkaan etukäteen. Esim. ohjauskorkoja manipuloimalla voidaan hetkellisesti välttää taantuma, mutta sitten ongelmat kasaantuvat myöhemmälle, koska virheinvestoinneista ei päästä eroon ja seuraa isompi kupla myöhemmin, joka vaatii entistä isompia elvytystoimia.
Kuulostaa helpolta, mutta tässä on tietysti kolikon kääntöpuolena se, että talletussuojat sosialisoivat pankkien riskit kaikille veronmaksajille. Tallettajan ei tarvitse enää välittää, kuinka vakavarainen pankki on, koska keskuspankki tms. tulee aina viime hädissä apuun.
1 tykkäys
Juurikin näin. Eiväthän nekään ihmeisiin pysty ja varsinkin kun korot ovat nollan tuntumassa, niin ei siellä työkalupakissa enää edes montaa työkalua ole jäljellä. Keskuspankki on luotu pankkeja ja valtiota varten. Ei se oikein kykene estämään taantumaa, ehkä korkeintaan siirtämään sitä. Keskuspankit ehkäisevät oikeinkin hyvin kriisitilanteita ja järjestelmän romahtamisia (lender of a last resort). Tämä koronakriisi on sinänsä ollut mielenkiintoinen vaihe, että 2018 talous oli jo hiipumassa ja sitten tuli koronakriisi, josta elvyttiin massiivisen elvytyksen vuoksi ja nyt taas mitä ilmeisemmin ollaan menossa taantumaa kohti.
Fundamentit määräävät niin sijoittamisessa kuin talouskasvussa.
Talletussuojasta sen verran, että sehän on suhteellisen matala. Suomessa taitaa olla 100 000€, joten ei tuo sosialisointi nyt niin massiivista ole. Monella taitaa tilillä olla korkeintaan kuukauden palkka ja harvemmin isomman omaisuuden omaavat henkilöt edes makuuttavat rahoja pankissa.
2 tykkäystä
Olen joskus miettinyt sellaista radikaalia ajatusta, että mitä jos velat eivät pätisi. Kulutusluotoilla varustautuneet kuluttajat antavat kauppiaille väärän signaalin kysynnästä (kova kysyntä nyt, heikko kysyntä myöhemmin) ja pahimmillaan tämä väärä signaali johtaa tarpeettomien investointien tekemiseen. Tämä johtaa niihin boom-and-bust-sykleihin.
Yrityksille lainatessa vs. oman pääoman ehtoisen sijoituksen tehdessä mennään ikäänkuin kahta reittiä samaa pyrkimystä kohden, mikä on yritystoiminnan rahoittaminen. Velkasijoittajat saavat korkoa ja osakesijoittajat osinkoa. Kummatkin altistuvat samalle riskille eli liiketoiminnan kannattavuudelle. Miksei jätettäisi yrityslainat pois ja jatkossa sijoittajat voisivat ottaa vain oman pääoman ehtoisen riskin?
Liikepankit muuttuisivat siis tarpeettomiksi, mutta talletukset voitaisiin laittaa keskuspankkien elektroniseksi rahaksi.
Tässä ajatusleikissä on varmaan jotain ongelmia, mutta en äkkiseltään keksi mitä.
3 tykkäystä
Kulutusluotot taitaa olla amerikkalainen keksintö 
Kyllä pankkien idea tulee muuttumaan ja onkin jo muuttunut, kun koroista ei saa tuottoja. Nythän valtaosa niiden tuloksista tulee varainhallinnosta yms. tuotteista. Sinänsä pankit eivät ole välttämättömyys, mutta jotakin kanavaa pitkin ihmisten säästöt on kanavoitava investointeihin. Kyllä itsekin uskon, että euro muuttuu joku päivä e-euroksi. Toivottavasti samalla korjataan muutamat valuviat.
Islamilainen pankkijärjestelmä on poikkeus maailmassa; siellä ei saa edes periä korkoa. Samassa järjestelmässä kielletään spekulatiivisimmat tuotteet ja tappiot sekä voitot jaetaan asiakkaiden kesken. Ehkä mekin voisimme ottaa tuosta jotakin mallia; siinä kieltämättä on ihan hyviä piirteitä, mutta toistaiseksi Amerikkalainen “Visa-kulttuuri” on valloillaan.
3 tykkäystä
Kysyn tällä puolella kun alkoi askarruttamaan tuo @musa_2 viestisi pörssien suunta ketjussa Pörssien suunta (Osa 2) - #5836 by yha_musa_soi
Tuon viestisi alussa tunnut näkevän osingot pääoman pääasiallisena palautuskeinona omistajille, jos oikein ymmärrän. Pohjimmiltaan tämä kaiketi ollut ajatus alkujaan?
Varsinainen kysymys kuitenkin on siis se että USA markkinoilla sijoittajat tuntuvat preferoivan omien ostoja verotuksen takia. Tämä lienee merkittävä(in?) syy siihen että S&P500 osinkotuotto on laskenut merkittävästä ainakin oman ymmärrykseni mukaan. Eli tekevätkö yritykset väärin kun ostavat omia osakkeita etenkin markkinan huipulla? Olisiko parempaa voitonjakopolitiikkaa yrittää huomioida myös osakekurssin arvon suhteessa vaikka pidemmän aikavälin P/E historiaan ja tämän perusteella päättää maksetaanko osinkoina vai omien ostoina?
Tiedostan kyllä tarttuneeni viestisi marginaaliin, mutta sen verran tuo herätti kiinnostusta ajatuksiasi kohtaan tässä asiassa.
5 tykkäystä
Suosittelen lukemaan kirjan “The Outsiders” William Thorndikelta. Hän käy läpi menestyksekkäimpiä toimitusjohtajia tuoton perusteella. Hän avaa hyvin omien osakkeiden ostamisen logiikkaa. Tiivistettynä: jos niillä haluaa rakentaa omistaja-arvoa ja tuottoa omistajille, on niiden ostaminen tehtävä silloin kun osake on halpa - ei silloin kun se on kallis.
20 tykkäystä
2 tykkäystä
Omien ostaminen on sangen vaikea laji myös sen vuoksi, että yrityksellä on rahaa panostaa omien ostoon tai vaikkapa yritysostoihin (vrt. Harvia) silloin kun markkinoilla menee lujaa ja arvostukset on lähtökohtaisesti tapissa.
Useimpien yritysten johto varmasti tietää yrityksen tilanteen ja omien osto tehdään tulevaisuuden näkymien perusteella (ei silmittömästi kurssia seuraamalla), koska lyhyen aikavälin kurssiliikkeitä voi olla (on) mahdoton ennustaa.
Helppo on puolen vuoden takaa huudella että ostot tehtiin korkeilla kertoimilla, ja että itse ainakin olisin odottanut että inflaatiopako ja Ukrainan sota alkaa ennen ostamisen ajoittaista. Kaikkihan me varmasti näin teimme myös oman salkkumme kanssa eikös vaan 
.
5 tykkäystä