Autoteollisuuden arvostustukset ovat kyllä villejä, pitää yrittää tänään selvitellä. En ole koskaan ennen tutustunut, koska Suomen ulkopuolella sijoitussuunnitelma sisältää vain indeksejä. Mutta eilen nopealla googlauksella p/e:t mm. bmw 2.5, volkkari 5,5, toyota ja honda 10 jne. Japanilaisten arvostuksen ymmärrän kun ovat jäämässä kyydistä sähköautojen kanssa, myyvät 200km rangella yariksia 45k hintaan. Mutta eurooppalainen autoteollisuus tuntuisi kyntävän aika syvällä. Pitää katsoa ovatko nämä korviaan myöten veloissa tms. Toki jos joku jo valmiiksi ymmärtää tätä, niin saa toki selventää!
1 tykkäys
Autoteollisuus on globaalibisnes. Jos listaan lisätään yksi jenkki, vaikkapa Tesla p/e 91. Sitten tupakka-askin taakse hahmotellaan simppeli keskiarvo: (2.5+5.5+10+10+91) / 5 = 23.8 p/e. Näin todistimme matemaattisesti että koko globaali automarkkina on keskimääriin tosi kallis.
M.O.T
Edit: Lisätään nyt vielä varmennukseksi että tälläinen laskutapa ei ole oikein.
11 tykkäystä
Itse olen käynyt (todella) lähellä burnoutia muutamaan otteeseen (onneksi en koskaan vielä siellä täydellisen loppuunpalamisen puolella), joten ainakin omalla kohdallani osaan (ainakin omasta mielestäni) tunnistaa jo ensioireet. Kieltämättä tuo vähän siihen suuntaan viittaisi. Toki hyvä muistaa että oireet voivat olla hyvin yksilöllisiä ja kannattaa ehdottomasti puhua asiasta ammattilaisen kanssa. On myös hyvä muistaa, että esim. pelkkä liikunnan lisääminen ei aina ole ratkaisu - vaikka se voikin auttaa varsinkin lievissä tapauksissa koen että se myös lisää kokonaiskuormitusta, jota jokainen kestää rajallisesti.
Näistä kokemuksista pitää mielestäni puhua avoimesti, koska ongelma on nykypäivän työelämässä hyvin yleinen ja jos joku osaa muiden kokemusten perusteella hakea apua ajoissa, voidaan helposti välttää jopa vuosien työkyvyttömyys tai muut vakavat ongelmat.
Tällä tuoreemmalla kerralla joitain vuosia sitten oma herättäjäni oli paniikkikohtaus (jollaista en ole koskaan aiemmin tai sen jälkeen saanut). Olin ihan normaalisti tekemässä rentoa uintitreeniä kun näkö alkoi sumeta ja luulin saavani sydänkohtauksen (tuossa vaiheessa kuitenkin vasta vähän päälle kolmekymppisenä). Myöhemmin tajusin mistä tuossa oli kyse ja päätin että nyt jos koskaan pitää tilanne korjata.
En missään vaiheessa kokenut, että työni olisi ollut jotenkin epämiellyttävää - päin vastoin! Tein pitkää päivää usein hyvin mielelläni koska työ oli mielenkiintoista. Jälkeenpäin ajatellen tuossa oli kuitenkin tiettyjä vaaran merkkejä ilmassa:
- Olen aina ollut aikainen herääjä, mutta tuossa kohtaa aloin herätä hieman tavallista aiemmin ja olin todella reipas heti herättyäni (käytännössä siis ylivirittynyt). Muuten nukahtamisen tai unen kanssa ei ollut mitään ongelmaa.
- Vaikka työ oli mielenkiintoista, niin huomasin tietynlaista kyynistymistä hommaa (ja varsinkin kollegoja) kohtaan. Usein tuli esim. ajatuksia että “antakaa minun vain tehdä omaa hommaa rauhassa” (vaikka muuten nautin suuresti tiimityöstä). Myös työn jälki alkoi ainakin joissain tapauksissa kärsiä.
- Aloin unohtelemaan pieniä asioita: esim. sovittuja menoja oli mahdotonta pitää mielessä jos ne eivät olleet kalenterissa. Pieniä työjuttuja alkoi myös unohtumaan jos ne eivät selkeästi olleet todo listalla.
- Kaverit kyselivät aika paljon olenko ihan ok. Silloin en tähän kiinnittänyt huomioita ja heiltä jälkeenpäin kyselleenä hekään eivät sinäänsä olleet huomanneet mitään spesifiä, mutta heillä oli jotenkin fiilis, että jokin ei tuntunut olevan kohdallaan (ja ihmettelivät vähän miten ehdin tehdä kaiken).
- Muuta pienempää oireiluakin varmasti oli, mutta nämä tulivat päällimmäisinä mieleen.
- Mainitsemaasi aivosumua esiintyi myös ajoittain (ja varsinkin töistä kotiin lähtiessa aloin nukahtelemaan usein junaan/bussiin mitä ei juurikaan ollut tapahtunut aiemmin)
Tähän auttoi kun vähensin työmäärää ja pidin kaikki saldot ym. pitämättömät lomat eli olin käytännössä 6-7 viikkoa vapailla ja perään vielä muutaman työviikon jälkeen pari viikkoa. Näin jälkeenpäin en muista noista lomista juuri mitään, vaikka teinkin kaikenlaista lepäilyn lisäksi.
Mitä käytännön juttuja sitten tein tuon loman lisäksi?
- Poistin kännykästä kaikki töihin liittyvät ilmoitukset sekä muut jotka keskeyttävät tekemisen päivällä: notifikaatiot työsähköposteihin, työporukan whatsapp ryhmiin, valtaosaan somea, jne. Riittää kun katson näitä koneella töiden aikana.
- Aloin pidentämään erinäisiä deadlineja ja sanomaan erinäisille pyynnöille useammin ei vähentääkseni työkuormaa: varsinkin sisäisissä projekteissa kaikkea ei tarvitse aina luvata mahdollisimman nopeasti ja jokaiseen pyyntöön ei tarvitse suostua. Kollegat ovat näiden kanssa yleensä hämmästyttävän ok, varsinkin jos perustelee vähän että on muita prioriteetteja.
- Vähensin ylipäätään projekteja joissa olin mukana (varsinkin sellaisia jotka eivät olleet työrooliki kannalta kriittisiä).
- Aloin aktiivisemmin hallita omaa aikaa: esim. ehdottamaan myöhäisille kokouksille parempia aikoja jne. Vähensin myös työn ulkopuolista aikataulutettua tekemistä.
- Hieman myöhemmin vaihdoin myös työnantajaa (en varsinaisesti tästä uupumuksesta johtuen tosin), mutta työpaikkaa vaihdettuani huomasin myös että muista yllä mainituista periaatteista oman ajan hallinnan suhteen oli paljon helpompaa pitää kiinni uudessa paikassa ja “puhtaalta pöydältä”
En tiedä millaisessa työssä olet, mutta kannattaa myös miettiä omaa työnkuvaa. Oletko esim. paljon tekemisissä asiakkaiden kanssa, jolloin sinun pitää olla hyvin reaktiivinen ja reagoida heiltä tulevaan kommunikaatioon (monelle tämä on tiedostamatta hyvin kuormittavaa)? Jos tämä on työpaikallasi mahdollista, kannattaa esim. miettiä voisitko siirtyä (vaikka väliaikaisesti) rooliin jossa teet enemmän esim. sisäisiä juttuja jolloin tietty reaktiivisuus poistuu.
Tulipahan pitkä postaus, mutta toivottavasti näistä on kuitenkin apua.
128 tykkäystä
Mahtava postaus ja hienosti kirjoitettu 
Tämä oli kuin joku minua parempi kirjoittaja olisi itseäni haastatellut. Oma ratkaisuni oli lopettaa työt, koska se oli mahdollista.
22 tykkäystä
Oli tosiaan todella hyvä kirjoitus! Erittäin tärkeää vertaistukea
Mitä, joko Pappa_Tuntsa lopetti hommat? No ehtii paremmin kirjoitella tänne.
Itsellä on vielä maksimissaan n. 9 kk:n pesti jäljellä, kunhan katsotaan “tunnelmat” kesän jälkeen… 46v vuotta töissä syksyllä ja silti vielä alimpaan eläkeikään matkaa yli 3 vuotta, mutta niin kauaa ei vaan jaksa 
16 tykkäystä
Tuosta voi tietysti vetää monenlaista johtopäätöstä, yksi teoria on että laivoja ei Kiinasta lähde normaaliin tahtiin jolloin nykyinen ruuhka helpottaa, mutta tarjonta ei sitten kuitenkaan vastaa kysyntää.
Nytko se alkaa, jo kolme tulosvaroitusta vuorokauden sisään…
e. Näin onkin, korjataan…
13 tykkäystä
Puuilo, Solteq ja ?
Partnera antoi eilen.
4 tykkäystä
Disclaimer, älkööt kukaan pahastuko:: Todellisena amatöörisijoittajana, olen seurannut markkinoita vasta pari vuotta ja noin vuoden verran olen tehnyt omia (vakiona pessimistisiä) firmojen arvostuslaskelmiani. Olen miettinyt, etten tajua mistään mitään, kun harvoin mikään matchaa osakehintoihin ilman merkittäviä kasvuodotuksia.
Pikkuhiljaa markkinoiden pudotessa osakkeen hintaan suhteutetut kasvuprosentit alkavat muistuttamaan joskus jotain järkevää.
Anyway. Puuilolle en ole tehnyt mitään omia arvolaskelmia, mutta hiukan särähtää päivän analyysista lause: “Puuilon tilikauden 2022 P/E-luku on noin 19x, mikä ei vielä nouse kovin korkeaksi kasvuyhtiölle”. Onko Puuilo kasvuyritys tai jotenkin erityinen lafka? Mitä missaan tässä? Seksikäs innovaatiofirma - Puuilo. Jokaisen nuoren kuluttajan ykkösmesta - Puuilo.
Ymmärrän että Puuilo voi olla loistava arvosijoitus ja kait kaikki firmat oletuksena kasvavat tai kuolevat ajan kanssa että juu kasvufirma sinänsä.
Pitänee käydä vilkaisemassa puuilon ketjua…
21 tykkäystä
Olen tehnyt omaa sijoitusopasta itselleni. Hiukan samanlaista kuin Massekin on.
Kun selaan kohtaan kasvuyhtiö, niin olen kirjoittanut siihen → olematon osinko ja korkea P/E. Tuotteella ja palvelulla ei ole mitään väliä 
10 tykkäystä
Kuten sanoin, nimenomaan Euroopan autoteollisuus tuntuu arvostuskertoimien valossa kokonaisuutena oudon halvalta ja tässä näkemyksessä pysyn, vaikka myös euroopasta varmasti löytyy pienempiä kalliimmin hinnoiteltuja yhtiöitä. Euroopassa kaikki suuret toimijat (volkkari, bmw, stellantis, daimler) asettuvat p/e 2-6 tasolle.
Äkkiseltään katsottuna esim volkkarin market cap on luokkaa 100 Mrd€, firmalla on 200 Mrd€ velkaa ja 40 Mrd€ käteistä eli EV olisi luokkaa 260 Mrd€, jolloin EV/EBIT olisikin jo luokkaa 13, mikä kuulostaa melko järkevältä. Epäsuhta johtuu siis siitä, että Volkkarin cost of debt on 1.3 %.
Disclaimer: Laskelmat voivat hyvinkin olla pielessä. Kunhan vilkaisin. 
5 tykkäystä
Onko normaalia, että Norjan huutokauppavaihe kestää yli 20min 
. Vaikka toki erikoistilannen Mercell Holdingsin kohdalla.
Arvostuksesta ja miten sitä katsotaan löytyy varmasti lisää perusteluita laajasta raportista tai yhtiöraporteista, mutta aina saa pingata ja haastaa analyytikkoa jos arvostuskertoimet tuntuvat random roiskaisulta. 
Tämä lienee melko vikkelästi kirjoitettu aamarikommentti, minkä takia aiheeseen ei ole sivuttu pidempään.
Mun mielestä yleisesti voisi haastaa noista paljon enemmänkin. 
4 tykkäystä
Irtoamispäivä oli 18.5, eli et taida saada osinkoa. Väärässä ketjussa, siirrelkää vaikka kahvihuoneeseen.
1 tykkäys
Olen vierestä seurannut neljä raskasta työuupumus tapausta joista kaksi samalle henkilölle. Molemmat ajoivat yli puolen vuoden sairaslomalle. Kaikki tuttuni toimivat asiantuntija työssä jossa mukana virkavastuu.
Kaikissa yhdistävä tekijä olivat juuri kuvailemasi oireet jotka ovat hyvin yksilöllisiä. Myös psykosomaattiset oireet ovat yleisiä, kuten maha “kuralla” koko ajan, päänahan kutina/rasvoittuminen, ihon laadun huonontuminen yms.
Toivottavasti otat rohkeasti yhteyttä ja saat oikeanlaista hoitoa. Mikään häpeä työuupumus ei ole vaan oikeasti vakava sairaus joka pahimmillaan vie työkyvyttömyys eläkkeelle!
Vinkkinä näin “vierestä kokemusasiantuntijana” voin antaa ettei missään nimessä pidä vähätellä omia oireita koska se vain pitkittää ja pahentaa tilannetta!
13 tykkäystä
Kiinnostavaahan sinäänsä olisi myös tietää miten Inderesin (ja toki muidenkin) analyytikoiden oma kokemus markkinoista vaikuttaa heidän kuvaansa yrityksien arvostustasosta, ja siitä mikä on “kasvuyhtiö” ja kohtuullinen arvostus.
Vaikka analyytikko yrittää olla subjektiivinen niin omat mielipiteet ja tunteet näkyvät varmasti vähän läpi. Monet näistä analyytikoista eivät varmasti ole kokeneet kuin 2000 Luvun matalaa korkotasoa ja inflaatiota, ja tämä on saattanut vääristää maailman kuvaa mm riskien ja kohtuullisten arvostuksien kohdalta.
Toki voi todeta että onko tämä kohtuullinen oletus jos status quo on näin 20v mennyt?
Mutta olen mielestäni huomaavinani muutamia tämän tyyppisiä eroja jo Inderesinkin analyytikko tiimissä
Vähän tälläistä aamuista pohdintaa
3 tykkäystä
Nuo seikat mielestäni paistaa raporttien rivien välistä läpi, jos jaksaa lukea niitä pitkään vuosien ajan.
Sitä alkaa oppimaan eri “patterneja” eri analyytikoiden tyyleissä, varovaisuudessa, uskalluksessa ottaa näkemystä yms.
8 tykkäystä
Pahoittelut kritiikistä, mutta mielestäni ison analyysitalon idea on että analyysit ovat vertailukelpoisia, ilman että tuntee juuri henkilön x tyylin. Siitä maksaisin, jos maksaisin. Ilmaisesta toki kiitän.
6 tykkäystä
Aina saa kritisoida. Tottakai analyysit pyritään tekemään mahdollisimman objektiivisesti ja tunteettomasti, mutta samalla on vaikea täysin kumittaa omaa persoonaa niistä pois ja minusta analyysin lukijana sekin kannattaa tiedostaa.
16 tykkäystä