Tai miten olisi Arvon herra. Siinä olisi kiva tuplamerkitys, joista toinen liittyy Ekan arvostettuun asemaan foorumilla ja toinen kuvailemaasi sijoitustyyliin 
29 tykkäystä
Roskakorin Pohjalla_Eka
5 tykkäystä
Ekasta tulee mieleen kaveri, joka kaivaa tunkiolta helmiä. Mutta en tiedä, miten tuon sanottaisi positiivisessa sävyssä.
1 tykkäys
Tämä kohta kyllä vähän särähtää korvaan. Ensinnäkin, arvoyhtiöiden ylituoton mahdollisuus liittyy olennaisesti riskiin, miten tämä yhtiö tai toimialainen riski voidaan neutralisoida käyttämällä erilaisia arvostuspohjaisia kertoimia? Ei Fortumin venäjän toimien maariski sillä muutu vaikka käyttäisi ev/fcf tai Exxon Oilin toimiala riski? Niin kauan kun arvoyhtiöt kantavat enemmän riskiä niin myös ylituoton mahdollisuus on olemassa.
Kasvusijoittaminen on taas tämän vastakohta, pienempi riski pienempi tuotto. Puhun nyt siis yhtiöistä ryhmänä.
Muuten hyvä kirjoitus mutta näistä kahdesta kohdasta olen syvästi eri mieltä. Tarjoan lounaan Strinderbergillä 50v päästä jos historia osoittaa sinun olleen oikeassa.
Varmasti huomaat itsekkin tämän perjantaioluen tuoman ajatteluvirheen 
5 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen taisi tästä antaa suurpiirteisen kommentin täällä kahvihuoneen puolella. Oliko niin, että viestimäärä ei ole juurikaan muuttunut? Jos tämä pitää paikkansa, fiilis voi tulla sisällön tasaantumisesta, kun hypettäminen ja hehkuttelu on hiipunut, kohtalaisen ymmärrettävistä syistä 
4 tykkäystä
Ekasta tulee mieleen toinen tasaveroinen suuruus, @SijoitusSeppo . Heillä on usein kovia vääntöjä joita on mielenkiintoista seurata. Taustalla aina keskinäinen kunnioitus. He ovat rakkaat viholliset kuten Suomi ja Ruotsi jääkiekossa. Niinpä jos joskus toinen heistä aateloidaan, toinenkin pitäisi samalla ovenavauksella. Vaaditaanko aatelointeihin muuten foorumin jäsenten yksimielisyys? Vai voiko Sijoittaja-alokas jyristä että asia ei voi edetä ennen kuin Eka myöntää Hyzonin olevan hyvä firma?
50 tykkäystä
Olen loppuelämäni katkera Pohjolan Ekalle (ja Vernerille) heidän Hyzon-lausunnoistaan ja itselleni omista Hyzon-myyntiajoituksistani. 
Ei… kyllä mä heitä paljon arvostan ja heistä tykkään.
Onko tämä hyvä? Kaikki ideat olivat erinomaisia, mutta nappasin @Kale-possu n ehdotuksen.
P.S. Hän olisi ansainnut aateloinnin jo paljon aikaisemmin.
73 tykkäystä
Näin unta, että olin Inderesin yhteisötapaamisessa leukailemassa omista sijoitusmokista. Kaikilla oli hauskaa ja juttua riitti! Kokeilemisen arvoinen idea siis.
Toisaalta tuntuu, että on aika laittaa foorumi ja salkku tauolle kerta nämä hommat tulevat jo uniinkin 
9 tykkäystä
Ehkä siis Helmenkalastaja…
2 tykkäystä
Ehkä tässä on nyt jokin terminologinen ero, mutta kyllähän korkeammasta riskistä kuuluukin tietenkin maksaa korkeampi tuotto. En varmaankaan saanut tarpeeksi hyvin selitettyä mitä tuolla tarkoitin. Se mitä hain takaa oli että markkinat ovat jatkuvasti tarkempia ja nopeampia hinnoittelemaan esimerkiksi nämä mainisemasi maariskit ja toimialariskit yhtiöiden kurssiin, jonka vuoksi ylituoton tekeminen (valitulla riskitasolla), tämän hetken tilanteen ja bisneksen perusteella on hyvin hankalaa.
Karkeasti jaotelleen kasvusijoitustyylit yleensä perustuvat enemmän tulevaisuuden arviointiin, kun taas arvosijoitustyylit nykybisneksen ja -tilanteen arviointiin. Nykybisneksen arvon määrittäminenhän on sinänsä varsin mekaaninen toimenpide, mikäli jätetään kasvukomponentti ja tulevaisuuden tapahtumat huomioimatta ja keskitytään juuri tämän hetken tilanteeseen ja sen ekstrapolointiin. Siinähän on pitkälti kyse vain olemassa olevan tiedon siirtämisestä yhtiöiden kurssiin, mitä tapahtuu markkinoiden toimesta vuosi vuodelta tehokkaammin. Tämä on siksi ongelmallista erityisesti sellaisille (arvo)sijoitusstrategioille jotka nojaavat ylituoton tavoittelussa siihen että markkinat tekevät jatkuvasti räikeitä hinnoitteluvirheitä esimerkiksi yhtiön omaisuuden arvon tai vakaan liiketoiminnan arvon hinnoittelussa.
Sen sijaan markkinat ovat nyt ja vielä tulevaisuudessakin heikkoja ennustamaan miten vaikkapa Fortumin Venäjän toiminnot kasvavat tai miltä öljyteollisuus näyttää seuraavan 10 vuoden päästä. Näihin liittyvä epävarmuus ja toteutumien hajonta on erittäin suurta ja siksi taitava sijoittaja voi tehdä merkittävää ylituottoa valitsemallaan riskitasolla puhtaasti omalla taidollansa ja erinomaisella osakepoiminnalla.
Jos yritetään selkeyttää argumenttiani käytännön esimerkin kautta:
Meillä on vaikkapa sijoitusavaruuskori jossa on 10 vakaata ja mörnivää teleoperaattoria joilla on identtinen riskitaso ja kaksi sijoittajaa joista toinen on taitava ja toinen ei. Kuvitellaan että molemmat sijoittajat valitsevat sieltä yhden firman johon sijoittavat. Kykeneekö taitavampi sijoittaja tekemään merkittävää ylituottoa ja saako hän hyväksyttävää korvausta osakepoiminnan taidostansa ja käyttämästään ajasta?
Minun mielestäni ei, sillä markkinat ovat jo tälläkin hetkellä aivan liian hyviä hinnoittelemaan suurten ja vakaiden sektorien ja bisneksen hinnan riittävän oikein niin että hyvän ja huonon sijoittajan tuloksissa ei välttämättä ole kovinkaan merkittävää eroa.
Entäpä jos korissa olisikin 10 vetyrekkafirmaa? Koska näiden yhtiöiden bisnes perustuu joskus kauas tulevaisuudessa harjoitettavaan liiketoimintaan, on osakkeen arvonmääritykseen sisältyvän epävarmuuden määrä ja sijoitusten lopputulosten hajouman niin suuri, että markkinoilla on erittäin haastavaa hinnoitella yhtiötä oikein tai edes määrittää yhtiöille oikeaa riskitasoa. Tässä tapauksessa taitava sijoittaja kykenee varmasti löytämään satumaista ylituottoa ja taitamaton sijoittaja taas hankkimaan itsellensä merkittävää alituottoa, jonka vuoksi osakepoiminnan taito vetyrekkafirmojen osalta vain korostuu.
Minun uskomukseni mukaan algot, tekoäly ja ison aivokapasiteetin faktorisijoittajat syövät jo ihan lähitulevaisuudessa perinteiset arvosijoittajat elävältä ja yksityissijoittajien harjoittaman osakepoiminnan tulevaisuus onkin uskoakseni yhä enemmän ja enemmän tulevaisuuden ennustamisen varassa.
74 tykkäystä
Markkinan tehostuminen ei tarkoita että arvoriski katoaa vaan, että siitä kompensoidaan paremmin jos riski on hinnoiteltu preemio. Historiallisesti erityisesti pienet kasvuyhtiöt ovat systemaattisesti hinnoiteltu liian kalleiksi eivätkä ole kompensoineet niihin sisältyvää riskiä. Toisaalta myös isoimmat menestyjät löytyvät tästä samasta korista. Sijoittajat pitävät lottolapuista.
3 tykkäystä
Huh, tämän selityksen voin ostaa. Hetken jo pelkäsin että väität kasvusijoittamisen olevan tuottavampaa kuin arvosijoittamisen, mikä tietenkin olisi aivan höttöä.
1 tykkäys
Luvut vaikuttaisivat normaalisti houkuttelevilta, mutta tärkein unohtui eli kyseessä on kiinalainen firma. Tällöin arvostuksen kuuluukin olla alamaissa. Vähän samaan tyyliin InMode olisi erittäin kiinnostava jos firma tuotantoineen sijaitsisi eri maassa. Näitä esimerkkejä löytynee mielin määrin. Ainakaan minä en halua sijoittaa firmoihin, joiden kurssia ohjaa liikaa poliittiset tuulet ja riskit ovat ihan toista luokkaa kuin “normisijoituksissa”.
12 tykkäystä
Juu en tuollaiseen väitteeseen uskalla ottaa kantaa, mutta yksilötasolla koen että kasvusijoittajalla on nyt ja erityisesti tulevaisuudessa paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä ylituottoa kuin arvosijoittajalla. Ne arvosijoittamisen kulta-ajat kun pörssistä oli mahdollista ostaa isoja voitollisia yhtiöitä joiden nettokassa oli markkina-arvon kokoinen ovat kaukana takana päin
Stockmannilla oli tietysti viime vuonna tilanne missä 12kk forward nettokassa oli luokkaa yhtiön markkina-arvo, mutta aika vaikeaa alkaa olla löytää noin räikeitä markkinavirheitä erityisesti jos sijoittaa suuryhtiöihin. Tulevaisuudessa se lienee vielä hankalampaa, kun on Inderesin seurannat ja roboanalyytikot ja ties mitä muuta 
6 tykkäystä
On toki kiinalainen firma. Laskumarkkinan pohjalla kukaan ei halua sijoittaa. Ymmärrän sen hyvin. Syitä ja riskejä löytää aina. Poliittinen riski on olemassa ja sijoitus voi aina mennä nollaan. Minä näen tässä ja monessa muussa Kiinalaisessa teknofirmassa hyvin suuren epäsymmetrisen tuoton mahdollisuuden. Jokaisen täytyy harkita itse kuinka suuren painon uskaltaa altistaa erilaisille riskeille. Minulle se on 1/2 osakesalkusta ja noin 1/4 kokonaisvarallisuudesta. Markkinoilla hinta voi mennä aika pitkään ja hyvin kauksi käyvästä arvosta niin nousuissa kuin laskuissakin. Esimerkiksi Microsoft ja moni muu menestynyt jenkkiteknofirma treidasi alle käteisvarojensa 2002-2003 teknokuplan puhkeamisen jälkeen. Kukaan ei halunnut sijoittaa niihin. Oli riskejä.
2 tykkäystä
Olisiko tuosta tunnusluvun (jomman kumman) käyttämisestä mitään ohjetta aloittelijalle? Mikä olisi houkutteleva lukema esim Marimekon, Qt:n tai Rovion osalta? Lähinnä mietin, että miten tuota tunnuslukua voi sitten käyttää osto- tai myyntisignaalia etsiessä?
9 tykkäystä
Erittäin hyvä kirjoitus.
Uudehkona sijoittajana aika kuluu itsellä paljon uusien tuttavuuksien etsinnässä ja niihin tutustumisessa. Osa yhtiöistä on vain nimiä pörssilistoilla. Tilanne on varmaan eri henkilöille jotka kahlaavat jo ennestään tuttuja yhtiöitä lävitse.
P/E ja @Pohjolan_Eka mainitsemat tuloslaskelman alarivit antavat mielestäni yritystarinoille erittäin nopeasti alkusysäyksen tietoa.
Jos tutkitaan vaikkapa voimakkaasti kasvavia kasvuyhtiöitä, niin kyllä p/e antanee jonkinlaisen alkusignaalin, että kuinka uudesta yhtiöstä on kysymys ja paljon tulevaisuuden hinnoittelua on mukana.
Toinen pointti mikä Ekan viestistä nousi esille olivat tuloslaskelman alarivit. Niillä on mielestäni ehdottomasti oma sijansa (ainakin minulle). Esimerkiksi, jos on löytänyt ihastuttavan kasvuyhtiötarinan, niin yhtiön elinkaaren tilasta ei saa kokonaiskuvaa ilman näitä alarivejä. Ebitda pohjalta saattanee näyttää, että yhtiön toiminta on jo kannattavaa, mutta tosiasiassa rahoituskulut painavat yhä tiukasti niskaan.
Nykypäivän äärettömän tiedon valossa välillä uusien bumtsibumien tutkinnassa tuntuu olevan hankalaa välillä löytää punaista lankaa. Hypetrain suoltaa uutisia joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä yhtiön kokonaisuuden kannalta. Omaa käsitystään lienee järkevä vahvistaa perusratioista lähtien.
Varmaan jokaisella ratiolla on oma paikkansa ja ei yksittäiseen lukuun voi jumittua. Tässä nämä ajatukset näin uudehkon sijoittajan näkökulmasta. 
5 tykkäystä
Pystytkö säilyttämään pyörää turvallisesti jossain työpäivän ajan ja iltaisin/öisin? Naapuri raahaa 2000 euron pyöränsä hissillä aina kotinsa parvekkeelle pyörälenkin jälkeen. Ei kuulemma todellakaan jätä lukittuun pyöräkellariin sitä varastettavaksi. Toisen naapurin pyörä lähti aiemmin huumetyyppien mukana, ei saatu koskaan takaisin. Samoin kadunvarresta noita otetaan vaijerileikkurien avulla päivisinkin jos helppo ja selvästi arvokas saalis näkyvissä.
Mistä näkee henkilön tulot netistä?
1 tykkäys
Tuo on kiusallista jos ei ole säilytyspaikkaa. Mutta en pitäisi sitä suoraan esteenä, koska hyvällä lukolla pääsee pitkälle ja vakuutukset korvaa. Multa on varastettu viime vuosina 2 fillaria ja molemmista sai takaisin jopa satoja euroja enemmän rahaa kuin oli itse maksanut, koska pyörien hinnat on olleet nousussa ja vakuutusehtoihin on kirjattu että korvataan uuden vastaavaan hinta. Ikäpoistotkin on yleensä kohtuulliset vain 10% vuosi.
Edit: jos on arvokkaita pyöriä niin kannattaa tsekata ehdoista maksimikorvaus ja miten se määritetään. Omassa kotivakuutuksessa (OP) maksimikorvaus polkypyörävarkaudessa on 5000euroa yhdestä tai useammasta pyörästä. Jos on harrastepyöriä tai useampia niin menee yli helposti.