Säilytys ei ole ongelma pienellä paikakunnalla kotona eikä työpaikallakaan…
2 tykkäystä
Entisenä Hyzon-omistajana ja ikuisena henkisenä hyzonistina, luen asian näin.
Joku joskus väitti, että mulla on kyky ymmärtää asiat väärin haluamallani tavalla.
19 tykkäystä
Siihen ei ole kyllä harmillisesti yksinkertaista tai helppoa vastausta koska kyseessä on työkalu jota voi käyttää erittäin monipuolisesti. Jokaisella on oma tyylinsä käyttää arvostuskertoimia, mutta henkilökohtaisesti tykkään tarkastella niitä muutaman vuoden eteenpäin ja ottaa käänteisluvun, koska prosenttiluvuin on mielestäni selkeämpi ajatella kerran sijoituksen tuototkin ovat prosenteissa. (Esim. EV/FCF 20 = 1/20 FCF/EV = 0,05 = 5%)
Esimerkiksi ohessa taulukko, jossa EV on otettu Inderesin osakekevertailusta ja vapaat kassavirrat suoraan Inderesin ennusteista (DCF-malli).
| FCF/EV 2022e | FCF/EV 2023e | FCF/EV 2024e | |
|---|---|---|---|
| Marimekko | 3.53% | 5.19% | 5.89% |
| Qt | 1.94% | 2.86% | 4.08% |
| Rovio | 0.38% | 7.33% | 8.24% |
Jos oletamme että Inderesin ennusteet ovat oikeassa, niin nämä luvut kertovat tässä on mielestäni kolmea hyvin erilaista tarinaa:
Marimekko vaikuttaa perinteiseltä laatuyhtiöltä, joka takoo sijoittajalle kasvavaa kassavirtaa vuodesta toiseen.
Qt taas näyttää kasvuyhtiöltä, jonka liiketoiminnan parhaat tuotot ovat kaukana tulevaisuudessa.
Rovio taas on ilmeisesti jonkinlainen käänneyhtiö, jolta odotetaan merkittävää parannusta ensi vuonna.
Sijoittajan tuottohan tulee yhtiön liiketoiminnan takoman rahan lisäksi osakkeen kurssin muutoksista, joten vapaan kassavirran lisäksi pitäisi myös sitten miettiä miten arvostuskertoimet muuttuvat ajan kanssa. Mikäli Inderesin ennusteet tulisivat läpi ja arvostuskertoimet säilyvät ennallaan tai jopa nousisivat, niin jokainen näistä kolmesta osakkeesta tuottaisi sijoittajalle erittäin korkean tuoton. Tämä ei nykyisessä nousevan koron, kvantitatiivisen kuristamisen ja korkean inflaation markkinassa vaikuta kovinkaan realistiselta, joten eiköhän sijoittajien tuottovaatimus ensi vuodelle kasva.
Sanotaan esimerkinomaisesti että ensi vuodesta alkaen sijoittajat alkavatkin vaatia yhtiöiltä nykyistä enemmän vapaata kassavirtaa, koska inflaatio ei taitukaan. Vaikkapa Marimekolta 5%, Qt:lta 4% ja Roviolta 6%.
Nyt kurssikäyttäytyminen menisi multippelikomponentin osalta sitten jotenkin näin:
| Kurssi 2022e | Kurssi 2023e | Kurssi 2024e | |
|---|---|---|---|
| Marimekko | 100 | 104 | 118 |
| Qt | 100 | 71,5 | 102 |
| Rovio | 100 | 122 | 138 |
Muistutan että ylläoleva taulukko on vain esimerkki, jonka lähtöarvona käytetyt luvut oli ravistettu hihasta.
Minusta on kivaa pyöritellä ja pohdiskella tällä tavalla näitä arvostuskertoimia. Paras tilannehan on kun salkussa oleva yritys kykenee tuottamaan sijoittajille joka vuosi enemmän vapaata kassavirtaa samalla kun kertoimet nousevat (eli sijoittajien tuottovaatimus yritykselle laskee), jolloin saadaan huikea “Twin engine” mikä raketoi kurssin taivaisiin 
Vertailun vuoksi liitän tähän alle Inderesin ennustamat P/E luvut yhtiöille:
| P/E (oik.) 2022e | P/E (oik.) 2023e | P/E (oik.) 2024e | |
|---|---|---|---|
| Marimekko | 18.7 | 16.7 | 14.8 |
| Qt | 62.3 | 41.5 | 29.6 |
| Rovio | 21.5 | 18.1 | 16.1 |
Nämä luvut kertovatkin ilmeisesti hieman toisenlaista tarinaa. Kaikki kolme firmaa näyttävät pelkkien P/E lukujen valossa kalliilta 
75 tykkäystä
Onko nämä kalliita arvosijoittajan sanomana? Onko nämä kalliita laatusijoittajalle? Entäs kasvusijoittajalle? Onko nämä kalliita nykyiseen sentimenttiin? Olisiko nämä hyviä sijoituksia keskipitkällä tai pitkällä tähtäimellä?
Ottamatta kantaa Marimekkoon tai Rovioon, mutta Qt taitaa taittua kilpailuedunpuolesta “laatuyhtiöksi”…en ota kantaa paljonko “laatuyhtiöstä” voi maksaa.
Ja heittomerkeillä siksi, että nämä kilpailuedut ja niiden pituus jää jokaisen arvioitavaksi…ihan siinä missä hyväksyttävä “arvo” milläkin mittarilla.
4 tykkäystä
Kuinkahan moni pörssiin sijoittaja oikeasti analysoi ja ymmärtää kaiken mihin on sijoittamassa,luultavasti suurin osa ei.Normi sijoittaja vetää mutu tuntumalla ja silloin kun on ylimääräistä mitä sijoittaa.Kaipa tuossa tullee automaattisesti ajallista hajauttamista ja eipä sitä aina samoja osakkeita tai rahastoja tule ostettua eli väkisin tulee hajautusta siinäkin.Mielestäni tällaisen normi piensijoittajan kuva on suurinpiirtein siinä.Yleisestä talouden kehityksessä varmaan pätee se oppi että talouskasvu vaatii sotaa tietyin väliajoin ja nyt on ollut kaksi kriisiä osittain päällekkäin (ukraina ,korona) Ainut mitä pelkään yleisellä tasolla on se että tuleeko kolmas kriisi kuinka pian akuutiksi hätätilaksi eli ilmastonmuutos.Teollistuneille maille se tuo talouskasvua ja mahdollisuuksia ,sitä vastaan joudutaan eittämättä taistelemaan kasvavissa määrin mutta eri asia onko se jo myöhäistä,osa kun ei vieläkään suhtaudu vakavasti koko asiaan.Ilmastonmuutos konkretisoituu kaikille vasta siinä vaiheessa kun massat lähtevät liikkeelle elinolojen mennessä mahdottomiksi ja seuraavat taistelut käydään koko ihmiskunnan olemassaolosta.Mad Max elokuvasarjan tyylinen tulevaisuus on aito skenaario,silloin taistellaan oikeudesta elää,siinä vaiheessa ei kursseilla väliä.Ehkä ei vielä elinaikanani mutta lapsilla se jo saattaa olla edessä,toivottavasti ei.
4 tykkäystä
Moi, Eka arvonmetsästäjä,
Mitenkä arvioisit Arocellin osakkeen, p/b n. 0,5
Mutta tulosta ei vielä syntynyt, joten kaikki taitaa olla enemmän tai vähemmän ennustamista?
Lääkeyhtiöille p/b on kyllä itsemurha
1 tykkäys
Tää on musta hyvä esimerkki siitä, että pitää ymmärtää
A) Yhtiön liiketoiminta- ja ansaintamalli
B) Mitä tunnusluvut tarkoittaa
Esim. Arocellin tapauksessa liikevaihto on olematonta, kassavirta jatkuvasti negatiivista ja siten ihan raportoitu tuloskin kovasti pakkasella. Jos tuijottaa vain että “P/B 0,5, onpa halpa”, niin pieleen menee. Yhtiön tulevaisuuden tuloksentekokyky on ihan hämärän peitossa ja on erittäin iso riski, että firma ei tule voittoa ikinä tekemään tai ainakaan pitkään aikaan.
Tietysti Arocell voi olla hyvä sijoitus jos siellä tulee läpimurtoja sekä lupien että markkinoinnin/myynnin suhteen. Nykyisillä tunnusluvuilla sijoitusta ei kuitenkaan juuri pysty perustelemaan.
EDIT: @Joukkis eihän P/B kerro Arocellista muuta kuin sen markkina-arvon suhteesta taseen omaan pääomaan. Jotta mikä tahansa sijoitus on pitkässä juoksussa hyvä, niin perusvaatimus on se, että yhtiö tekee vapaata kassavirtaa. Nyt Arocell ei tätä tee. Jos yhtiö ei kykene positiiviseen kassavirtaan, niin matala markkina-arvo suhteessa omaan pääomaan ei paljon lämmitä kun rahaa palaa koko ajan.
Tietysti on myös merkitystä, että missä muodossa oma pääoma on taseessa. Mutta tämä yllä oleva nyt hyvänä nyrkkisääntönä.
19 tykkäystä
Ai, miten? Siis mitä tarkoitat, voisitko tyhmempää auttaa, avaamalla hiukan
Business lääkealan yrityksillä perustuu myyntilupiin ja vielä eri maantieteellisillä alueilla erikseen. Lupaprosessit on pitkiä.
Kiitos, kysymys oli tarkoitettu aiempaan vastaukseen. Mutta kiitos sinulle, vastaukseta jossa oli myös perusteluita
6 tykkäystä
Ilmaiseksi et mistään jos ei ole yli 100k tienanneissa. Verotoimistossa voi mennä katselemaan kenen tahansa tulotietoja koneelta ilmaiseksi. Muistiinpanoja saa tehdä. Latauksia ei…
Heitetään tää Heikin tämän päiväinen twitterketju tänne kahvihuoneeseenkin, ketjussa Heikki näyttää Harviaa esimerkkinä käyttäen miten tilinpäätöstä luetaan ja mihin kanattaa kiinnittää huomiota ja mihin ei juurikaan.
35 tykkäystä
Tämä oli varsin havainnollinen postaus. Tämä osuus ei kuitenkaan minulle auennut, eli miten laskit nämä luvut? Ilmeisesti jonkinlaisia indeksejä.
1 tykkäys
Yleensähän mm. Inderesin ennusteissa pidetään osakkeen hinta (ja kurssi) vakiona ja tarkastellaan miten tulevaisuuden arvostuskertoimet laskevat kun yhtiöiden tunnusluvut kasvavat:
Tämä ei kuitenkaan ole kovinkaan mielenkiintoista, koska meitähän nimenomaan kiinnostaa miten osakkeen kurssi käyttäytyy ostohetken jälkeen kun liiketoiminta menee eteenpäin! Yhtiön hyväksyttävät multippelit voivat myös vaihdella vuodesta toiseen. Esimerkiksi käänneyhtiön käänteen edetessä ja luottamuksen vahvistuessa markkinat alkavat hyväksyä yhtiölle korkeampia arvostuskertoimia (eli markkinoiden tuottovaatimus osakkeelle laskee). Sen vuoksi on jännää tutkia millä tavalla kurssi käytyy kun kertoimet muuttuvat ajan kanssa. Kuten vaikkapa Kuutin osalta huomattiin, niin hyvän ja kasvavankin yrityksen osakekurssi voi laskea, jos arvostuskertoimet olivat liian kireät ja sijoittajat yhtäkkiä nostavatkin tuottovaatimustaan.
Tuossa ylempänä laittamassani fiktiivisessä esimerkissä tarkasteltiin multippeleiden vaikutusta mm. Marimekon kurssiin, jossa sijoittajille kelpasi tänä vuonna tämän hetkinen 3,53% FCF/EV -tuotto, joten multippelit eivät 2022 muutu eikä näin ollen yhtiön osakekurssikaan muutu. Vuonna 2023 multippelit laskevat ja sijoittajat vaativat aiempaa suurempaa 5% tuottoa, mutta sijoittajan onneksi Marimekko tuottaakin 5,19% FCF/EV. Sijoittajat ostavat kurssin ylös kunnes vapaan kassavirran tuottovaatimus ja tuotto kohtaavat, eli 5,19% / 5% = 1,038 joten osakekurssi nousee vuoteen 2022 nähden noin 4%. Vuonna 2024 vaaditaan sama 5%, mutta Marimekko tuottaakin 5,89% eli 5,89% / 5% = 1,178 eli osakekurssi nousee silloin vuoteen 2022 nähden noin 18%.
Tätä samaa harjoitusta näkee usein tehtävän P/E -lukujen kanssa, kun keskustellaan että mikä on hyväksyttävä P/E -luku yhtiölle tällä hetkellä ja ensi vuonna.
Jos haluaa erityisen korkeita tuottoja sijoitukselle, niin tarvitaan sekä vapaan kassavirran merkittävää kasvua, että arvostuskertoimien venymistä korkeammille tasoille. Oheinen video selittää asian paremmin 
43 tykkäystä
Kiitos Eka, tämä selvensi lisää. Tuossa on se hyvä puoli, että voi itsekin lähteä liikkeelle siitä kysymyksestä, mikä on oma pääoman tuottovaatimus kullekin osakkeelle.Pari asiaa tulee kuitenkin vielä mieleen.
Ensinnäkin, vaikka FCF on kohtuullisen puhdas, se ei huomioi pääomarakennetta ja usein jättää tai saattaa jättää pois vieraan pääoman kustannukset ja diluution, jota syntyy esimerkiksi henkilöstölle ja johdolle suunnatuilla osakeohjelmilla (EDIT: toisin sanoen, FCF on parempi laskea PER OSAKE). Jos bisneetti on kovin pääomavaltaista… tai no, lienee selvää, että on parempi tehdä oikeassa maailmassa niitä kerroinvertailuja saman toimialan verrokkeihin, kuin vaikkapa Rovion ja Marimekon välillä :).
Toiseksi, ei kai noita jakolaskuja kertoimilla kannata tai edes laskea tuottovaatimuksen muutoksella (esimerkissä Marimekon tuottovaatimus kasvoi 5%), vaan kokonaistuottovaatimuksella? Eli jos Marimekolla oli aiemmin 8% tuottovaatimus ja se nyt nousee 5%, laskemme 5,89%/13% = 0,45. Eli jos noin suuri tuottovaatimuksen nousu tulisi, niin rytinällä tultaisiin alas.
Siitä kuitenkin pidän tässä ajattelussa, ettei siinä panna liikaa painoa terminaaliarvolle, jota näkee välillä arvosijoittajien laskelmissa käytettävän. Sellainen on nykyaikana melkoista hakuammuntaa.
2 tykkäystä
Itse tuli käytyä ennen arabikevättä Egyptissä. Punainen meri ja pyramidit jäi hyvin mieleen. Aika pitkään tässä meni, ettei siellä voinut käydä ja silloinkin jo oli kuuluisa vatsataudeista ja Kairon retki tehtiin saattueen kera.
Nyt siellä sen sijaan vaikuttaisi jo tapahtuvan. Milläs mielellä muut ovat maan tapahtumia seuranneet?
10 tykkäystä
Inderesin vakitrollit ovat taas viime päivinä saaneet reippautta ja puhtia puuhiinsa. Onko foorumilla yleistynyt eripura innostanut, työnantaja kannustanut vai tämä aurinkoinen kevätsää virkistänyt? (Vaikka enhän minä tosin tiedä, mikä sää siellä peikonkolossa on, kun en seuraa niiden säätiedotuksia.) 
Jostain syystä tämä jäi pohdituttamaan kun tuli taas eräitäkin ketjuja luettua.
21 tykkäystä
Eihän kontraaminen ole trollausta. Etkös sinä ollut yksi niistä, joka myivät kaiken loppuvuodesta ja varoittelit meitä muita karhujen heräämisestä? Vai muistanko väärin?
Nämä trollit, joista puhuin, eivät erityisemmin kirjoittele sijoitusasioista, tai jos kirjoittavat, on se vain muodon vuoksi yhdentekevää jaarittelua tai copypastetusta jostain muualta, jotta saisivat jonkinlaisen legitimiteetin läsnäololleen täällä. Enimmäkseen ne viihtyvät nato- ja sotakeskusteluissa.
6 tykkäystä
Pakko nyt hieman korjata, että nämä tilanteet ei kyllä ihan näin mennyt. Tällä palstalle olen jo monta kertaa sanonut, että niissä vanhoissa viesteissäsi tuskin ketään häiritsi “karhumaisuus”, vaan argumentit sen takana. Ne olivat nimittäin joko virheellisiä, tai muuten vain heikkoja. Esim. Pidit esimerkiksi historian perusteena selvänå, että SP500 laskee vielä alle 1500p. Tuo kirjaesimerkki myöskään ei mennyt noin. Silloinkin kyse oli ihan eri asiasta.
Toivoisin, että ei luotaisi tälläistä vastakkainasettelu täällä. Sinun karhuilusi on erittåin tervetullutta ja olen sitä sanonut tänne foorumille saapumisestasi alkaen! Kyse on ollut aina heikoista perusteluista, ei näkemyksestäsi.
Ja täytyy sanoa, että minun mielestä oletkin parantanut perusteluita viesteissäsi noista ajoista, propsit siitä 
64 tykkäystä