Erinomainen viesti! Jatkuvuutta jos jotakin nykyinen systeemi kaipaisi, se parantaisi hoitosuhteiden laatua ihan hirveästi ja helpottaisi myös lääkärien töitä kun potilassuhteet olisivat tuttuja ja ei tarvitsisi 20-30min ajalle aina lähteä alusta vieraan potilaan kanssa.
12 tykkäystä
Pyysing missasi Wittedin IPOn, mutta on ottanut position sen jälkeen.
Lähde: Sijoitustiedon foorumi 
.
Monesti olen ollut Pyysingin kanssa samanmielinen IPOista, mutta Wittedin kohdalla valuaatio oli minulle kyllä liian hapokas.
Minusta sijoittamisessa on kyse omilla aivoilla ajattelemisesta, joten en oikein osaa pitää kenenkään kirjoittamia tekstejä lähtökohtaisesti vaarallisina.
Tuosta menestyksestä, mitäs siitä peistä vääntämään. Jokainen voi käydä itse vilkaisemassa tunnusluvut ja tehdä siitä johtopäätelmät .
12 tykkäystä
Omalla kohdalla tehtiin hoitovirhe polvileikkauksen yhteydessä. Leikkauksen jälkeen joku osaston/ylilääkäri tai mikä nyt mahtoikaan olla titteliltään, tuli kertomaan hoitovirheestä ja miten asiaa viedään eteenpäin. Ohjeistus tehtiin melkeinpä kädestä pitäen ja mainittiin vielä, että hoitovirhettä kannattaa viedä eteenpäin vasta sitten kun tiedän todelliset kustannukset. Juttelin vielä useasti leikannneen lääkärinkin kanssa asiasta ja edelleen morjestan kun muutaman kerran hänet nähnyt.
Ylipäätänsä annan erittäin ison peukun julkiselle puolelle. Esikoisella hoidettu kampurajalka erittäin mallikkaasti ja edelleen seurannoissa käydään. Nuoremmalla löytyi sydämmestä lisälyöntejä ja en voi tuon hoitamista/selvittämistä tippaakaan.
Niin ja perimmäinen syypää tuohon polvileikkaukseen oli yksityisenpuolen polvileikkauksessa liian syvälle laitettu mekaaninen ruuvi, joka olisi voinut olla biohajoavaa mallia.
14 tykkäystä
Jokaisen miehen pitäis tietää ettei sydämeen mahdu kahta ämmää
4 tykkäystä
Isoin eri julkisen ja yksityisen välillä on IMO tuo erilaisien testien tekeminen. Jos mulla on flunssa, haluan ottaa labrat heti enkä vasta kun tauti on pitkittynyt. Jos mulla on kipua polvessa haluan tutkittaa ja mieluusti kuvata tai vähintään ultraäänellä tutkia sen saman tien, enkä vasta sitten kun kahden viikon Burana-kuuri ei vienytkään vaivaa pois. Ei mun työ-, perhe- tai treenikalenteriin mahdu useita kertoja lääkärissä ramppaamista. Parempi hoitaa kerralla kaikki mahdolliset tutkimukset ja rahalla (tai vakuutuksella) ne saa.
8 tykkäystä
Niin näin sitä ihmiset yleensä ajattelee mutta kun tämä ei aina ole se järkevin tapa.
Miksi flunssan takia pitää ottaa labrat? Missä lisäarvo, miten se muuttaa flunssan hoitoa? Puhun siis flunssasta, en mistään keuhkokuumeesta tai muista vakavemmista mahdollisista hengitysteiden bakteeri-infektioista, joita varten kyllä julkinen puoli ottaa yhtälailla tutkimuksia.
Sen sijaan on olemassa tilanteita, joissa turhat tutkimukset aiheuttaa ihan mieletöntä haittaa ja stressiä potilaalle kun sattumalöydöksenä löytyy asioita, joilla ei ole mitään vaikutusta terveydelle. Tai joku kipukroonikko, joka kulkee jatkuvissa tutkimuksissa joista ei ole mitään hyötyä vaan tilanne vain pahentaa kivun tuntemista. Tai joku yskä, johon ei ole olemassa kunnon oireenmukaista hoitoa mutta etenkin yksityisellä puolella puoskaroidaan välillä ties millä valmisteilla.
6 tykkäystä
Sanos muuta, mutta peesaajia varten sijoitusneuvojen antamisesta on silti pitänyt tehdä luvanvaraista. 
Pyysingin Orava asuntorahasto -hehkuttamisen jälkeen olen lueskellut miehen ja sijoitustiedon juttuja lähinnä huumorimielessä, niinkuin tuntuu muutama muukin tekevän.
2 tykkäystä
Koska näitä on oireiden alettua vaikea erottaa toisistaan. Vaihtoehdot on ottaa testit heti tai vasta kun puolentoista viikon odotuksen jälkeen toteat ettei pöpö mene ohi itsestään.
Olen eri mieltä. Jos minulla itselläni olisi jokin haastava vaiva, menisin mielummin julkiselle. Perusteluni:
-julkisella on haastavimmat potilaat ja monet haastavimmat hoidot ja toimenpiteet ovat saatavilla vain julkisella. Se, että yksityisellä työskentelevä lääkäri kykenee ylläpitämään alansa parasta ammattitaitoa vaatii usein, että hän työskentelee myös julkisella. “Julkiselta haetaan ammattitaito, yksityiseltä palkka”. Julkisella erikoislääkärille pääsee vain sellaisia potilaita joille ei riitä yleislääkäritasoinen hoito. Sen sijaan yksityisellä erityisesti sairasvakuutusten myötä on täysin normaalia käydä triviaaleissa vaivoissa erikoislääkärillä, kuten korvatulehduksessa korvalääkärillä. Näin potilasmateriaali voi olla “tylsistyttävää”, jos näiden osuus on liian suuri potilasmateriaalista.
-yksityisen insentiivi ylihoitoon: Lääkärit eivät saa provikkaa määrätyistä tutkimuksista tai lääkkeistä eivätkä sanktiota “liiasta” tutkimisesta, mutta yksityisellä voi olla suurempi insentiivi pitää potilas tyytyväisenä (esim. nps-pisteyttäminen) ja potilaat ovat yleensä tyytyväisiä saadessaan paljon konetutkimuksia. Ylihoidon haitat ovat ilmeiset; turhat leikkaukset, leikkauskomplikaatiot, antibioottikuurit jne.
-yksityisen insentiivi alihoitoon: näinkin voi joskus käydä, esim. jos potilaalla ei ole terveysvakuutusta ja normaaliprotokollaan kuuluisi uä-tutkimus tai labroja, mutta ilman vakuutusta tämä olisi kallis vaihe ja voidaan jättää potilaan toiveesta tekemättä.
-julkisella, erityisesti yliopistosairaaloissa, on tutkimuskytköksen vuoksi suurempi taipumus noudattaa ajantasaisia hoitosuosituksia kuin muualla, vaikka tottakai ns. vanhan liiton jääriä löytyy kaikkialta.
-oma työkokemukseni erikoissairaanhoidosta on, että yksityissektorilta tulee keskimäärin huonommat lähetteet: esitiedoissa ja erityisesti kliinisessä tutkimuskessa on puutteita selvästi useammin kuin terveyskeskuksista tulevissa lähetteissä. Luonnollisesti molemmista tulee sekä erinomaisia että heikompilaatuisia, mutta keskimäärin oman kokemukseni mukaan noin.
Julkisella on ongelmansakin
-aikoja ei saa oikein millään ja ajanvaraus on tehty (tahallaan?) nöyryyttävän kamalaksi
-katastrofaalisen kiireen vuoksi hoidon laatu voi joskus kärsiä erityisesti yhteis- ja tk-päivystyksessä
-koska kaikki vastavalmistuneet käytännössä pakotetaan viettämään 9kk terveyskeskuksissa, myös epämotivoitunutta ja potilastyöhön sopimatonta materiaalia tulee väkisinkin vastaan
-ylläolevan vuoksi vastavalmistuneet tekevät kaikkein vaikeinta työtä (seulomaton tk-työ)
13 tykkäystä
No tuossa tulee huomioida se, että terveyskeskuksessa et usein saa kuin pikatestit päivystysaikana ja virka-aikanakaan et välttämättä saa edes verenkuvaa tai CRP:tä ilman, että menet labraan ja odottelet tuloksia. Ja vaikka saisitkin, niin tk on voinut mennä jo kiinni siihen mennessä kun tulos on valmiina. Puhumattakaan siitä, että CRP ei reagoi tulehdukseen ihan parissa tunnissa, vaan voi rajujenkin oireiden alkaessa olla vielä normaali.
Sen takia se potilaan tutkiminen onkin tärkeää. Kyllä silmä aika äkkiä harjaantuu erottamaan ne ”oikeasti” kipeät potilaat siitä massasta ja lähettämään paikkaan, jossa tarvittavat tutkimukset saadaan tehtyä. Tietysti fiksuinkin mokaa välillä, mutta se nyt vain on tämän työn varjopuoli. Tuskin kukaan tahallaan jättää tutkimatta potilasta ja aiheuttaen tälle vahinkoa.
Monet tuki- ja liikuntaelimistön vaivat paranevat ilman kuvantamistutkimuksia. Jos hoito on fysioterapiaa, kipulääkettä, lepoa jne., ei se kuvantamistutkimus tuo lisäarvoa jos se ei vaikuta hoitoon.
Ja samat tyypit usein pyörii päivisin tk:ssa ja sitten iltaisin tai viikonloppuisin pitävät privaattivastaanottoa. En usko, että potilaiden hoidossa on eroa silloin jos sama tyyppi on samoissa töissä sekä yksityisellä että julkisella.
Mä työskentelen ostopalvelulääkärinä julkisella sektorilla. Pyrin tekemään työni aivan yhtä hyvin riippumatta siitä, että mikä taho maksaa palkan. Terveyskeskusten työoloissa olisi paljon kehittämistä, mikä luultavasti parantaisi jaksamista ja helpottaisi rekrytointiongelmia.
Yksityisellä puolella usein tuntuu olevan se, että potilas haluaa, että kokee saavansa hoitoa. Eli vaikka turha antibioottikuuri virustautiin. Sitten potilas poistuu ovet paukkuen kun kuuria ei saakaan ja tuloksena paha mieli pöydän molemmin puolin.
Jos maksava asiakas tulee privaan asenteella ”haluan osan x magneettikuvan” niin on siinä jonkilainen kynnys sitten sanoa että ”tutkimusta ei tarvitse syystä x ja y, mutta voidaan tehdä se silti. Tutkimus maksaa x euroa. Tehdäänkö silti?”
Mitä tulee ”kesähessuihin”, niin tk:ssa kenttä on todella laaja. Oppimiskäyrä on korkea jos alat tekemään jotain uutta. Samalla kehityt, mutta työ vaatii myös ”kertausta” että rutiini pysyy yllä. Opiskeluaikana et mitenkään voi oppia kaikkea ja saatat hyvinkin olla se ensimmäinen potilas kyseisen vaivan tai toimenpiteen kanssa. Ei sitä silti ehkä kannata potilaalle ääneen mainostaa, jos potilas muutenkin on kauhusta kankeana.
17 tykkäystä
Jos kyseessä on työterveydenhoito.
Tai täsmentäisin: työnantajan täysin korvaavama yksityinen hoito, on jo hoidon toteuttamisessa eräänlainen agenttiongelma.
Yksityisen lääkärin kannattaa tehdä kaikki mahdolliset kokeet, jo vain koska tämä kasvattaa laskutusta.
Näin julkisella puolella vuosia useammassa yksikössä lääkärinä työskennelleenä, sekä ESH:ssa että PTH:ssa (eli terveyskeskuksessa), voin todeta, että terveyskeskus on yksi haastavimmista työpaikoista lääkärille. Potilasmateriaali on vaikeampaa kuin työterveydessä tai privassa. Paljon vanhuksia ja monisairaita. Tutkimusmahdollisuudet rajatummat, vaikkakin hyvin toimivassa TK:ssa on hyvät mahdollisuudet tutkia itse potilaita joko kuvantaen tai lähetteellä ESH:hon.
Ei ole yksittäinen kerta, kun potilaan ongelmat lähtevät ratkeamaan silloin kun tulee TK:hon hoitoon. Yksityisellä tai TTH:ssa on saatettu rätkiä erinäisiä tutkimuksia (usein turhia) tai määrätä turhia antibioottikuureja ilman asiallisia diagnostisia tutkimuksia. Paljon on myös sitä, että selkä on kipeä ennen kuvantamista ja selkä on edelleen kipeä kuvantamisen jälkeen. Yllättäen. Kun harvemmin sieltä leikattavaa löytyy.
Toki yksityisellä on myös paljon kokeneita ja hyviä lääkäreitä. Jos minun pitäisi mennä yksityiselle, menisin kollegalle jonka tiedän työskentelevän myös julkisella puolella. Koska julkisella työskentelevät yleensä tietävät ajankohtaiset hoitosuositukset ja myös ylläpitävät ammattitaitoa työskentelemällä haastavien potilaiden parissa.
En yleensä kommentoi näihin terveydenhuollon kysymyksiin nettifoorumeilla. Arvostan monia kirjoittajia tälläkin palstalla ja varsinkin tietämystä sijoittamisesta ja osakkeista. Mutta lääketieteen osalta, monestikin maallikoiden näkemyksistä tulee itselle mieleen lähinnä eräs legendaarinen sitaatti:
“Tietysti kun joutuu kuuntelemaan täydellistä asiantuntemattomuutta, sitä menee vähän sanattomaksi.”
55 tykkäystä
Ymmärrän. Näen kuitenkin itse, että mieluummin teen turhia tutkimuksia kunnolla kerralla kuin palaan myöhemmin tutkittavaksi. Myös kuntouttamisen aloittaminen on henkisesti helpompaa kun tietää ettei mitään ole isommin rikki. Samoin fysioterapeutille sen polvikivun kanssa mennessä ei ole ollut ainakaan haitaksi että on ollut mukana esittää polven ja lonkan kuvat.
Samoin niiden flunssien kohdalla jotka ovatkin vaatineet antibioottihoitoa on hoidon kulku ollut aina jokseenkin näin: muutama päivä oireiden alun jälkeen työterveyshoitajalle ja lepoa ja buranaa, kunnes sitten reilun viikon päästä takaisin lääkärille hakemaan ne antibiootit kun tauti jatkuu ja pahenee. Jos sen antibioottien tarpeen voi todentaa jo sillä ensimmäisellä kerralla, niin mun järjen mukaan se lyhentää sairastamista. Labrat ottaa vartissa niin ei tuosta nyt haittaakaan ole.
Eli kai tän voisi kiteyttää niin että jos siihen on mahdollisuus, otetaan heti kaikki ne tutkimukset joista voi olla vähänkään hyötyä. Yksityisellä joko rahalla tai hyvällä työterveyssopimuksella nämä on onnistuneet pyytämällä, julkisella lienee haasteellisempaa kun turhia tutkimuksia tietysti pyritään välttämään. Ne ihmiset on kyllä olleet samanlaisia kaikkialla.
Edit:
[quote=“Niinpa, post:8677, topic:28564”]
Klassinen ”Mulla on nyt ollu pari päivää tätä flunssaa ja tää ei tuu lähtee muulla kun antibiootilla niin saisko sellasen[/quote]
Jos luet tarkemmin niin en puhunut turhista hoidoista, vaan mahdollisesti turhista tutkimuksista. Tietenkään sitä antibioottia ei popsita jos sille ei tarvetta nähdä.
1 tykkäys
Klassinen ”Mulla on nyt ollu pari päivää tätä flunssaa ja tää ei tuu lähtee muulla kun antibiootilla niin saisko sellasen?”
1 tykkäys
Jotenkin keskustelusta huomaa, että Foorumilaiset keskittyvät suoriin osakepoimintoihin ja indeksit jäävät mausteeksi salkkuun
Indeksirahaston pitää olla indeksirahasto, ei mikään lautakunnan päättämä luettelo yhtiöitä poissulkevalla menetelmällä.
Mm. S&P500 on lautakunnan muodostama indeksi, johon ei valita edes 500 isointa tai vaihdetuinta, vaan 500 yhdysvaltain taloutta edustavaa yhtiötä (osakkeitahan taitaa olla jotain 505, kun osalla on useampi sarja). Esimerkiksi Blackstone ei ole osa S&P500, vaikka sen markkina-arvo on 80Mrd USD.
Edes OMXH25GI ei ole puhdas indeksi, että se on “capped”, mikä rajaa yhden yhtiön painon max 10%:iin (jonka muutenkin taitavat kaikki UCITS rahastot indeksistä riippumatta tehdä ). Tämä ilmeisesti takavuosien suuren Nokia-painon takia. Lisäksi kyseessä ei ole edes marketcap painotettu indeksi, vaan free-float painotettu indeksi. Myös OMXH25-indeksin yritykset valitaan komitean toimesta.
Ihan hyvin indeksin voi muodostaa myös muilla kriteereillä kuin markkina-arvolla ja erilaisia poissulkevia sääntöjä käytetään lähes kaikissa indekseissä ihan maantieteestä lähtien. Ihan hyvin jokin temaattinenkin rahasto voi olla indeksirahasto, jos indeksin säännöt eivät muutu.
Esim Dow Jones Industrial Average muodostetaan komitean valitsemista yhtiöistä niiden kappalehintojen perusteella. Tällöin esim Applen 1:4 splitti tiputti sen painoa 75% indeksissä.
Itseasiassa edes “täydellistä” maailmaindeksiä seuraava IUSQ ( iShares MSCI ACWI UCITS ETF) ei sisällä kaikkia sen indeksin seuraamia yhtiöitä, vaikka kyseessä on fyysinen rahasto. Rahastot voivat käyttää erilaisia optimointimenetelmiä, joilla ne saavuttavat riittävällä otoksella tarpeeksi tarkan tuloksen. Eli vaikka jokin yritys kuuluisi indeksiin, niin rahaston ei sitä tarvitse oikeasti edes omistaa.
Tietyllä tavallahan OMXH25 antaa riittävän samanlaisen tuoton koko Suomen osakemarkkinan kanssa. Ei se tuotto merkittävästi eroa, jos sinne lisätään jollain 0,000x%:lla päälistan pienimpiin kuuluvaa Martelaa.
4 tykkäystä
Antibioottien tarvetta flunssaan EI voi todentaa millään testillä. Poskiontelontulehdus kun tarvii antibioottia vasta 10 pv kestettyään. Tules-vaivojen kanssa on vähän niin ja näin.
2 tykkäystä
Juuri tämä.
Lukemista asiasta:
Käytännössä kuitenkin henkinen paine antibiootin kirjoittamiseen kasvaa, jos potilas käy saman ”flunssan” aikana toisen tai kolmannen kerran. Silloin voi olla henkisesti helpoin ratkaisu kirjoittaa se kuuri jos potilas lisäksi öyhöttää että menee sitten yksityiselle ”jos sä et ite sitä kuuria osaa kirjoittaa”.
Suurin osa potilaista ei näissä kuuntele ”järkipuhetta” ja toisaalta ei jaksaisi kauheasti jäädä väittelemäänkään asiasta jos ajat ovat muutenkin myöhässä ja sen lisäksi sairaanhoitaja tulee konsultoimaan ovenraosta tai puhelin soi vähän väliä.
2 tykkäystä
Esimerkiksi Angiinaan on minulle ainakin kahteen otteeseen määrätty antibiootit niitä sen kummemmin pyytämättä, koska on heti otettu labrat ja nieluviljelyt. Oireita en itse mitenkään kyennyt virusperäisestä flunssasta erottamaan. Kaikki ne on mun maallikon kokemuksen mukaan alkaneet lähestulkoon samalla tavalla, angiinat keuhkokuumeet pusutaudit koronat jne. Mutta en ole lääkäri niin enpä mä osaa sanoa mitkä kokeet on tarpeellisia. Parempi ottaa kaikki mitä se lääkäri vähänkään tarjoaa ja nehän tuntuu tarjoavan.
1 tykkäys
Sarkasmi on vaikee laji varsinki foorumeilla
2 tykkäystä
Nojoo, ainakaan mulle ei tuu flunssa-sanasta mieleen tonsilliitit, ne vaatiikin kuuria vähän useammin.