kaikkenlaista…
10 tykkäystä
Milton Friedman on the Causes of Inflation
1 tykkäys
Kannattaa varmaan vielä hetki odotella, että sähköyhtiöt ehtivät päivittää hinnastonsa.
4 tykkäystä
Näin (enne?)unta että tuli pörssiromahdus. Menetin melkein kaiken, pari tonnia jäi. Joku sanoi että sijoita kaikki jäljellä olevat varat Nightingaleen. En ehtinyt kun heräsin ennen sitä.
Jospa alitajuntani yrittää kertoa jotain mitä en vielä ymmärrä… ostohousut jalkaan?
26 tykkäystä
Ei, vaan että et ollut vielä menettänyt kaikkea ja sijoittamalla Nightingaleen se kyllä onnistuu. Selvästi piru kävi unissa tuomassa Troijan hevosen.
33 tykkäystä
Nyt kyllä alkaa mennä sijoitusneuvonnan puolelle!
Terveisin eräs Nightingalen bagholderi. 
4 tykkäystä
NGH sitten vissiin omaa hexin korkeimman PA-luvun, johon @Sijoittaja-alokas tuossa aiempana viittaa 
6 tykkäystä
Metsien hiilinielu pienenee. Ympäristöasiantuntijat ovat kauhuissaan. Kansalle maalataan kuvaa metsiä tuhoavasta Suomesta ja yllättävän moneen se uppoaa. Jotta tätä voisi kansantajuisesti selittää, pitää ottaa joku yksinkertainen esimerkki.
Jos olet vuodesta 1942 laittanut pankkitilillesi rahaa sadan euron edestä kuukausittain, on sinulla nyt 96 000 € tilillä. Oletetaan tässä, että tilisi korko on 0%. Sinulla on tämän lisäksi hyvä peruspääoma, mihin sinun ei tarvitse koskea. Nyt sinulle tulee kuitenkin tarve käyttää säästöjäsi ja otat tältä säästötililtäsi 5000 €, onko rahallinen tilanteesi huono, kenties huonompi kuin 5 vuotta sitten, ei ole. Suomen metsät ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti toisesta maailman sodasta lähtien enemmän kuin niitä on hyödynnetty. Ei siis ole suurta paniikkia, jos muutamana vuotena sitä kertynyttä pääomaa käytetään tarpeeseen. On selvitettävä hiilinielun laskun syyt ja onko asialle tarvetta tehdä jotain. Tervettä olisi, jos tämä tehtäisiin ilman suurempaa kärjistystä.
35 tykkäystä
55 tykkäystä
Onneksi ei nyt kuitenkaan, vain uusien polttisten myynnin. Pitäkää siis kiinni vanhoista dieseleistänne, minä ainakin pidän. Tosin vain siksi kun ei ole varaa mihinkään sähkikseen… =P
3 tykkäystä
Tähän liittyen ongelmana taitaa olla mm se että noissa uusissa ydinvoimalissa LCOE on sen verran korkea että tulee halvemmaksi rakentaa muuta kapasiteettia, uusi ydinvoima on niin reguloitua että se ei oikein kannata.
Tosin hanhikiven kohdalla suomalaiset väittävät että se tapahtuisi 10% halvemmalla kuin ruotsissa tai USA? Syystä x? OL3 kohdalla tämä ei oikein onnistunut.
Fennovoiman kohdalla esim, fennovoiman “reported cost of energy oli 50€/MWh” huomaa miten tämä on korkeampi kuin keskimääräinen hinta viime vuosina. Tämä ei myöskään sisältänyt pääoman kustannusta. USA uuden kapasiteetin hinta olisi noin 89$ per MW/h? tämän voinee kääntää suoraan euroiksi. Jolloin näkee että uudet projektit eivät vain tuppaa olemaan taloudellisesti kannattavia.
Tässä linkki itse datoihin: USA energiaviraston arvioita tuotantohinnoista.
Kyseisillä hinnoilla voit myös laskea mm. Green hydrogen tuotannon teoreettisia hintoja, jos lähdet laskemaan energian tarpeen kautta. Vaatii toki vähän mallintamista.
TLDR: kaikkien toimittajien väittämiin hintoihin ei voida päästä.
5 tykkäystä
Raaka-aineet. Voi ostaa ETFnä koko koria niin ei tarvitse miettiä erikseen. Ne toimivat hyvin myös 70 luvulla, kun inflaatio teki tuhojaan Esim tässä sisällä myös kulta iShares Diversified Commodity Swap UCITS ETF USD (Acc) – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet
Jos näyttää että mennään taantumaan tai lamaan niin sitten tuokin pitää dumpata. Esim 2008 raaka-aineet tuli nopeasti tonttiin finanssikriisin pauhatessa.
1 tykkäys
Makrotalous…sijoittajan paras kaveri
1 tykkäys
SMR on onneksi tulossa. Kansallista säädäntöä ollaan rukkaamassa eri maissa… 2030 tienoilla on toivottavasti näitä käytössä. Uskoisin, että Hanhikivelle todennäköisin jatkokäyttö on näissä.
OL3 omakustannus taitaa olla n. 34€/MWH luokassa, kun taas OL1-2 ovat jo 20€ tasoilla. On sanomattakin selvää, että SMR tulee olemaan erittäin merkittävästi edullisempaa tuotantoa.
9 tykkäystä
Sinänsä mielekiintoinen, kun teki mitä vain niin väärin menee 
Kulta ja kumppanit - tonttiin. Suorat osakkeet - tonttiin. Asunnot - liian myöhäistä. Pienemmät kovat assetit (sijoitusauto/soitin/vastaava) - inflaatio nosti jo hinnan yli tuoton. Salkku tyhjäksi - liian myöhäistä. Rahat tilillä - inflaatio syö arvon. Muutto toiseen maahan - sielläkin sama inflaatio.
Ei siinä jää kuin ainoa järkevä vaihtoehto: älä tee mitään 
siis siinä mielessä, että jatka osakeostoja business-as-usual ja nauti tarjoushinnoista. Tai odota myrskyn yli.
32 tykkäystä
OL1 ja OL2 sekä OL3 ”halvat” MW/h tunti kustannukset johtuvat siitä että ne on toimivat mankala periaatteella ja tuo hinta ei pidä sisällään kustannusta pääomalle.
Pääoman tuottovaade on kuitenkin reaalikulu.
Ja Ydinvoimanpääoma raskaus syitä miksi tuulivoima ja solar ovat tällä hetkellä halvimpia.
SMR tuo hintaa varmasti alas. Ja se onkin sitten asiaa erikseen.
Minua kovasti ihmetyttää, että miten tuulivoima voisi olla edullisempaa kuin ydinvoima.
Ymmärtääkseni pelkästään OL3 tulee tuottamaan enemmän sähköä kuin Suomen kaikki tuulivoimalat yhteensä. Tämän lisäksi ydinvoimalan elinkaari on 60-100 vuotta, kun taas tuulivoimalalla se on 20-30 vuotta.
Intuitiivisesti tuntuu, että on halvempaa rakentaa yksi uusi ydinvoimala kuin valtava määrä tuulivoimalaita pariin kertaan .
6 tykkäystä
Tuulivoiman rakentaminen on yksinkertainen prosessi ja tarvittava henkilöstömäärä hyvin pieni, joten kustannuksetkin jäävät vähäisiksi.
Kustannusten kautta mittaaminen on tosin täysin väärä tapa vertailla eri sähköntuotantomuotoja keskenään ja onneksi sijoittajat jo ihan intuitiivisesti ymmärtävät että sehän on tuotto mitä pitäisi vertailla kustannusten sijaan. Tämän asian selittäminen insinöörille on yhtä tuskaa 
Tuulivoima voittaa kyllä halpuuskisat, mutta se tuottaa paljon arvotonta roskasähköä, erityisesti koska tuulivoimapuistojen tuotanto korreloi hyvin vahvasti keskenään ajaen sähkön hinnan kohti nollaa tai jopa miinukselle. Tämän vuoksi historiallisesti tuulivoiman tuotantoa on jouduttu tukemaan erinäisillä tuotantotuilla, koska muuten investoinnit eivät ole olleet kannattavia. Tilanne on viime vuosina alkanut muuttumaan, mutta ei kovinkaan radikaalisti. Tuulivoimaloiden kokoahan on jatkuvasti kasvatettu, mutta materiaalifyysiikan rajat alkavat tulla vastaan, joten nämä hyödyt on pian kokonaan syöty.
19 tykkäystä
Lisäisin tähän että iso osa tuulivoiman halpuudesta johtuu yksinkertaisesti siitä että ydinvoimaan sitoutuu niin paljon pääomaa. Pääoma maksaa, samalla tapaa kuin muillekkin yrityksille. Tästä seuraa korkeampi hinta.
Kyllä olet oikeassa. Tuulivoimaan liittyy ongelmia. Näiden ongelmien määrä on kuitenkin osin paikasta riippuvaa, esim Suomessa. Kovat tuulet tapahtuvat keskimäärin samaan aikaan kuin kulutus on suurinta. Tämä vaikuttaa paljon tuotantoprofiiliin.
Olet myös oikeassa siinä että historiallisesti näitä tuotantotukia tuulivoimalle on ollut paljon. Viimeisin suomen projekti joka sai tuulivoiman tukia oli Fortum kalax tuulipuisto, he saivat noin 2€ per MWh tukea.
Nykyisin 95% tuulivoima projekteista toteutetaan kyllä ihan markkinaehtoisesti ja markkinarahoituksella. Viimeisimmät tuet käsittäkseni 2018.
and when it comes to ylituotanto jne. Ne ovat täysin eri ongelma sitten kokonaan. Mutta ne tulevat aiheuttamaan ongelmia, mutta myös mahdollisuuksia mm Vetyyn liittyen. Suuri määrä tuulivoimaa onkin oikeestaan Vedyn elinehto. Tämä ja energy storage/demand control teknologiat tulevat puskemaan energian hinnan yli negatiivisen aikanaan myös kovan tuotannon aikana. Mutta tuulivoima tarvitsee säätövoimaa, aihe josta voisin keskustella 40 sivua.
Argumentti että ydinvoima olisi tässä jotenkin parempaa ei myöskään täysin kestä totuutta. Todellisuudessa verkossa on useita eri toimijoita, ja ydinvoiman toimijat joutuvat myös myymään sähkönsä samaan tapaan spottina verkkoon. Sen tuotto ei jää mitenkään paremmaksi jos sähkönhinta on paikoin negatiivinen tai 0. (tuulivoiman tms takia.) Päinvastoin, ydinvoimalaitos joutuu tarjoamaan sähköään negatiiviseen marginaaliseen hintaan (huom, eri asia kuin Nordpool toteutunut hinta.) jolloin se efektiivisesti myy sähköä neg. Jos spotti laskee sinne. Sillä ei ole optiota ajaa alas tuotantoa lyhyeksi aikaa. Ja tästä seuraa tappioita, nämä ovat usein kuitenkin pienempiä kuin alasajon kustannus.
Tarvitaan säätövoimaa / Demand response/ Demand control ja Baseloadia. Tuulivoima on yksi osa tätä yhtälöä.
18 tykkäystä