Täytyy sanoa että QT:n kurssin ja tarinan seuraaminen pörssissä viimeisen reilun kahden vuoden aikana on ollut niin opettavaista kuin olla ja voi, erityisesti kasvuyhtiöihin sijoittamisen osalta. QT:n tarinaa seuratessa on tullut opittua paremmin sitä kuinka tärkeää on pysyä jatkuvasti kartalla yhtiön arvostuksen ja liiketoiminnan kehityksen välisestä erosta. Alussa sijoittajan on mielestäni hyvä oppia ja ymmärtää fundamenttien merkitys sijoituskohteessa, mutta lähes yhtä tärkeää on myös ymmärtää, mitkä muut tekijät vaikuttavat kurssikehitykseen ja ymmärtää miten kulloinenkin ympäristö vaikuttaa sijoittajien kollektiiviseen psykologiaan ja näkemykseen yhtiöstä. Eihän QT:n liiketoiminta kasvanut läheskään yhtä kovaa kuin osakekurssi raketoi vuosina 2020-2021, mutta ymmärtämällä miten nollakorot, likviditeetti sekä yhtiön erinomaiset kasvuluvut buffaavat kurssia tässä kaikki tähdet kohdallaan ympäristössä olisi voinut tehdä aivan karmean kovat tuotot ostamalla jatkuvasti nousevaan kurssiin kun likviditeettijuna vielä puksutti ja irtautua yhtiöstä kun alkoi näyttää siltä että kohta FED vetää boolimaljan pois.
Muuttujia kasvuyhtiöiden suhteen on paljon ja siitä syystä kurssi voi olla hyvinkin volatiili. Sillä, onko liikevaihdon kasvuennuste 20%, 30% tai peräti 40% on valtava vaikutus hyväksyttyyn arvostustasoon. Entä jos nyt ennusteet lyödäänkin liian alas ja ensi vuonna kasvujuna rokkaakin taas yli 35% kasvua? Tai mitä jos vuonna 2025 yhtiö ei saavutakaan kypsää kehitysvaihetta ja jatkaakin vahvaa kasvua? Nämä ovat vain muutamia epävarmuuksia ja ne kaikki heiluttavat kurssia ylös tai alas voimakkaasti, riippuen siitä mitä skenaariota sijoittajat kollektiivisesti extrapoloivat pitkälle tulevaisuuteen kulloisessakin hetkessä. Hyvin mielenkiintoista seurattavaa ja vaikka on hyvä mielestäni olla joitakin laadukkaita arvomörnijöitä salkussa tasoittamassa volatiliteettiä ja riskitasoa, on kasvuyhtiöihin sijoittaminen heittämällä mielenkiintoisinta. Harvemmalla pitkällä aikavälillä erinomaiseksi osoittautuneella yhtiöllä kasvu on ollut tasaista puksutusta ylämäkeen vuodesta toiseen, vaan vuosien varrella on sattunut koviakin, jopa yli 50% laskuja väliin jossa sijoittajien usko on ollut koetuksella kuten Verneri on varteissaan nostanut esille. Harvempi yhtiö on täysin immuuni talouden yleiskehitykselle ja nyt mielestäni onkin tärkeää QT:n tapauksessa saada lisäselvyyttä siihen, onko kasvun hidastuminen kiinni nyt enemmän talouden heikkenevästä yleiskehityksestä vai merkki yhtiön oman suorittamisen rapautumisesta suhteessa kilpailijoihin.
Kiitos ongelman ratkaisemisesta. Saa nähdä milloin ensimmäinen analyytikko rohkenee analysoida hinnanmuodostuksen elementit, kuten:
10 € nykyisestä tuloksentekokyvystä
15 € tulevaisuuden kasvuoletuksesta
135 € markkinasentimentistä
Yhteensä tavoitehinta 160 €
Joku “Kiina - USA jännitteet” ketju voisi olla hyvä ajatus. Nyt asiaan liittyviä keskusteluja käydään tosiaan aika ahkerasti siellä ja täällä, luonnollisesti myös yhtiökohtaisissa ketjuissa.
Riittävän yleismaailmallinen otsikko, ja samaan tunkioon saisi työnnettyä kaiken Pelosista de-listauksiin
Sähkönhintaan liittyen oli jo keskustelua, itse nyt hapuilen tässä aiheessa ihan kunnolla.
Kaksi kohdetta.
Kohde 1: Suomisähkö määräaikainen 19.12.23 asti, tämä siis Heleniltä, hinta 6,87 c/kW, Tämä vaikuttaa edulliselta, onko tuo nyt sitten kiinteä hinta vai joku muuttuva kuitenkin?
Kohde 2: Toistaiseksi voimassa oleva (tämäkin Helen), edellisellä laskulla hinta 10,79 c/kW. Tämä sitten ilmeisesti muuttuu markkinahinnan mukaan, kuinka usein? Jos ymmärsin tämän voisi vaihtaa kahden viikon irtisanomisajalla toiseen sopimukseen.
Suomisähkösopimus olisi nyt kahdeksi vuodeksi kiinteään hintaan 21.27c/kW.
Mitä nyt siis tehdä. jos kohde 1 kiinteällä hinnalla niin sille ei tehdä mitään, mutta kohde 2 mietityttää, mitä ne arviot kW hinnalle pahimmillaan ensi talvelle tällä hetkellä ovat? Kahden vuoden sitoutuminen on aika pitkä aika jos hinta onkin yläkanttiin…apu kelpaisi.
E:Lumme kertoo :“Tulevien vuosien johdannaishintojen suunta on ollut edelleen hurjasti ylöspäin. Vuoden 2023 johdannaisen hinta Suomen hinta-alueelle on tällä hetkellä (heinäkuun 29. päivä) n. 170,50 €/MWh = 17,05 snt/kWh.”
E2: Fortum tarjoaa 2v kiinteää 29,02c/kWh (aika paljon kalliimpi, toki perusmaksuissakin pientä heittoa)
Eli tuo hinta ei vielä ole niin korkea kuin itse oletin että se voisi olla. Toki talvikuukausina voi olla kovempia hintoja.
Tänne Kahvihuoneeseen hieman pohdintaa, kun viime päivinä on nähty tiettyjen yhtiöiden osakekursseissa melkoisia päivämuutoksia alaspäin.
Itsellä on sijoittamisessa, tai lähinnä yhtiövalinnassa, tietty haaste. “Ihastun” suuresti pörssiin tulleiden uusien tulokkaiden kasvutarinoihin, jotka ovat listautuneet noin 5 vuoden sisään. Salkusta löytyy nyt mm. Kreate ja Musti Group. Vaikka kyseiset yhtiöt eivät mitään aloittelevia yhtiöitä olekaan, on niille yhteistä se, että pörssiura on lyhyt ja sen on polkaissut käyntiin pääomasijoittaja. Ilmeisesti samanlainen ihastuminen on monella muullakin tapahtunut kun Harvia, Kamux, Remedy tms. ovat kurssien osalta ampuneet taivaisiin suotuisassa sijoitusympäristössä. Nyt kun talouden ja kasvun haasteiden totuudet tulevat ilmi, on kyyti ollut kylmää.
Minua on houkuttanut hypätä näiden uusien yhtiöiden kelkkaan paljon laajemminkin, mutta oikeastaan yksi asia on minut pelastanut isommiltakin tappioilta. Nimittäin se, että jos yhtiö tulee pörssiin pääomasijoittajan salkusta ja osakekurssi nousee lähivuosien aikana heti useita kymmeniä ellei satakin prosenttia, on pakko herätä kysymys, että onko uusilla omistajilla parempi tietämys kasvusta kuin aiemmalla pääomasijoittajalla.
Joku voisi perustellustikin sanoa, että 5 vuotta pörssissä ollut yritys on aivan erilainen kuin listautuessaan. Näin varmaan, mutta jos yhtiöllä on hyvä kasvutarina niin miksi pääomasijoittaja ei sitä itse toteuta? He saavat kyllä tarvittaessa rahoituksen järjestymään muutenkin kuin listaamalla. Toinen seikka on se, että usein pääomasijoittajien avulla yritykset pyrkivät erilaisilla toimenpiteillä saamaan 1-2 v kasvuloikan ennen listautumistaan. Sitäkin voi kyseenalaistaa, että onko kasvu näillä kulmakertoimilla jatkuvaa. Kolmas asia pohdittavaksi on myös se, että kuinka aggressiivisesti yhtiön talous ja kirjanpito on asetettu listautumishetkillä pääomasijoittajan näkökulmasta. Neljäs näkökulma on se, että usein sijoituspäätöstä tehdessä ainakin itse katson, että miten yhtiö on aiemmin pystynyt pitämään kiinni antamistaan lupauksista. Uuden yhtiön osalta tämä näkymä on varsin lyhyt ja sen pitäisi näkyä riskikertoimissa.
Mutta miten teillä? Onko jollain salkusta pääosa kiinni 5 vuoden sisään listautuneissa yrityksissä tai vastaavasti onko jollain tiukkaa filosofiaa, että näihin ei sijoiteta?
Oma filosofia on että vaikka kuinka kovat kasvuodotukset on, en koske korkean arvostustason yrityksiin. Jäänyt paitsi monesta noususta, mutta myös monesta laskusta. Revenio, Qt jne. on kyllä ostoslistalla, jos arvostukset laskevat tarpeeksi alas.
Omat vanhempanikin aloittivat sijoittamaan vasta 40-vuotiaina, ovat keskituloisia ja meidän ollessa pieniä heidän varansa meni lainalyhennyksiin ja harrastuksiin ja matkoihin silloin tällöin
Viime lokakuussa kirjoittelin kahvihuoneelle Morgan Stanleyn Tesla-analyysistä, jossa osakkeelle annettiin vuoden 2030 lukuihin perustuen positiivinen suositus. Nuo luvut pitivät sisällään ainakin kaksi large cap -kokoluokan bisnestä, joita ei sillä hetkellä (tai tänä päivänäkään) ollut olemassa Teslan konsernissa. Jos kurssin seuraamista voi pitää epärehellisenä, niin tuossa liikutaan suurin piirtein petoksen tasolla. Vaikka analyytikoillakin on monia eri rajoitteita ja insentiivejä taustalla, niin ei se analyysi nyt voi ikinä lähteä siitä, että lopputuloksena on pakko olla jokin tietty suositus, niin kuin tuossa Teslan tapauksessa päivänselvästi oli. Toisaalta sekin on hieman kyseenalaista, jos oma arvio osakkeesta ei vastaa markkinan näkemystä sinne päinkään. Kumpi on pahempi, kukin päättää itse.
Olisi hauska nähdä Inderesin raporteista löytyvä riski/suositus -nelikenttä muodossa bisneksen laatu/osakkeen arvostus. Väitän, että sijoittaja saisi siitä laadukasta tietoa välttääkseen liian riskiset yhtiöt/osakkeet, ja samalla olisi helpompi korostaa yhtiön kyvykkyyttä pärjätä jatkossakin. Jos taas haluttaisiin käyttää nelikenttää arvostuksen esittämiseen, niin miksei nelikenttä voisi osoittaa lyhyen ja pitkän aikavälien arvostusta?
.
