Saman olen pannut minäkin merkille. Ilkkumista ja omien onnistumisten korostamista näkyy aika paljon. Samaa näkyi myös vuoden 2020 maniassa, jolloin ihmiset naureskelivat arvo-osakkeille ja hehkuttivat hypelappuja. Nyt roolit ovat vaihtuneet.
Suhtaudun omien onnistumisten hehkuttamiseen ja muiden lyttäämiseen samalla tavalla kuin peleissä huijaamiseen. Jos joku varastaa Monopolissa pankista, en jaksa alkaa häntä siitä käräyttämään. Jos hän on elämässään sellaisessa jamassa, että tarvitsee peleissä alkaa huijaamaan, niin se hänelle suotakoon.
Foorumilla kannattaa kuitenkin olla tarkkana, milloin mennään kiusaamisen puolelle. Kiusaamista on mielestäni esimerkiksi se, että kaksi ihmistä heittävät huulta ja toisen rooli on kerta toisensa jälkeen olla punchline. Tällainen nälviminen käy kenelle tahansa raskaaksi ennemmin tai myöhemmin.
Pitää lisätä tähän, että suosittelen kaikille lämpimästi pientä lukujen ja oletusten pyörittelyä. Eihän niitä ole pakko koskaan julkaista, mutta siitä huomaa nopeasti kuin usein oletukset menee vihkoon ja kuinka usein niitä joutuu reivaamaan.
Jos ei laita niitä ylös, unohtaa herkästi aiemmat ajatuksensa.
Toisaalta voisi myös alkaa pitämään eri ketjujen härkä-/karhu-ihminen listaa, ja kurssin noustessa/laskiessa vaikka 50%, hehkutetaan näitä kristtallipallon omaajia (ainakin jos ennustukselleen on ollut jotain perustelujakin).
Ei ole kivaa olla modulightin tai rush factoryn (käänteinen) @Erkki_Vesola , jos ei saa mammonan lisäksi yhtään kunniaa.
Hypen ollessa kuumimmillaan keskustelukulttuuri tarkoitti noissa mainitsemissasi ketjuissa sitä, että asialliset kriittiset kommentit liputettiin pois.
Jos “tavoitehinta” arvioidaan vuoden päähän ja mietitään maailman tapahtumia 2020-vuoden alusta lähtien, niin mikä tahansa skenaario maailmassa lienee jo “realistinen/mahdollinen”. Oli se miten harhainen analyytikon ajatus tahansa.
En nyt ole erityisesti asiaa seurannut, mutta on tainnut Stockmann ketjussakin tulla lunta tupaan analyyseihin ja tavoitteisiin liittyen, koska ne eivät vastaa ketjun henkilöiden mielipidettä / yleistä konsensusta? Jos Qt:lle kaikki antavat tavoitehintaa 160 eur niin kyllä siinä saa analyytikko miettiä tovin omaa karhuista 80 eur tavoitehintaansa.
Näihin kaipaisin jotain kirjallisuutta tai muuta materiaalia millä törkätä oikeaan suuntaan. Jonkin verran Laatugurun mekaanisia kaavoja olen pyöritellyt, mutta ihan jäätävä puute tuo hinnan määritys. Vinkkejä, ideoita?
Damodarranin Dark Side of Valuation on hyvä ja sen olen lukenut, mutta McKinseyn Valuation on kuulemma parempi ja se pamahti juuri postista himaan.* Joku 900 sivua eli eiköhän siitä pääse jo aika pitkälle arvonmäärityksen ihmeelliseen maailmaan.
*Tai siis hain sen postipisteestä, ei mahtuisi luukusta sisään vaikka ei nyt mikään ihan järkäle olekaan.
Itselläkään ei kasvatusta ole tullut sijoittamiseen tai säästämiseen, ei säästetty kassaa jonka saa sitten 18-vuotiaana käyttöön. Jostain syystä vain omatoimisesti innostunut aiheesta ja tarkoitus kasvattaa omat lapset ymmärtämään jo pienestä pitäen omaa taloutta, sijoittamista ja säästämistä. Myös heille sijoittamisenkin aloittanut ihan pienestä pitäen.
Uskon että kyseessä on vain sukupolvellinen ero, 60v isäukkosi on samaa ikäluokkaa kuin omani. He ovat olleet -90 lamassa työikäisiä. Heidän vanhempansa ovat olleet sodassa. Kaikenlaisia kokemuksia ja kasvatuksellisia asioita, jotka eroaa paljon nykyajasta.
Itselle sijoittaminen on ollut aika yksilölaji, perheen kesken näistä ei voi puhua koska eivät ymmärrä ja huijausta. Kaverit ovat sellaisia, jotka hakevat pikavoittoja aina kaikkialta. Työyhteisöstä uskon korkeintaan muutamalla fiksuimmalla olevan joku OP varovainen kk/säästö. Veikkauksen pelit tuntuu tosin kelpaavan lähes kaikille.
Täytyy sanoa että QT:n kurssin ja tarinan seuraaminen pörssissä viimeisen reilun kahden vuoden aikana on ollut niin opettavaista kuin olla ja voi, erityisesti kasvuyhtiöihin sijoittamisen osalta. QT:n tarinaa seuratessa on tullut opittua paremmin sitä kuinka tärkeää on pysyä jatkuvasti kartalla yhtiön arvostuksen ja liiketoiminnan kehityksen välisestä erosta. Alussa sijoittajan on mielestäni hyvä oppia ja ymmärtää fundamenttien merkitys sijoituskohteessa, mutta lähes yhtä tärkeää on myös ymmärtää, mitkä muut tekijät vaikuttavat kurssikehitykseen ja ymmärtää miten kulloinenkin ympäristö vaikuttaa sijoittajien kollektiiviseen psykologiaan ja näkemykseen yhtiöstä. Eihän QT:n liiketoiminta kasvanut läheskään yhtä kovaa kuin osakekurssi raketoi vuosina 2020-2021, mutta ymmärtämällä miten nollakorot, likviditeetti sekä yhtiön erinomaiset kasvuluvut buffaavat kurssia tässä kaikki tähdet kohdallaan ympäristössä olisi voinut tehdä aivan karmean kovat tuotot ostamalla jatkuvasti nousevaan kurssiin kun likviditeettijuna vielä puksutti ja irtautua yhtiöstä kun alkoi näyttää siltä että kohta FED vetää boolimaljan pois.
Muuttujia kasvuyhtiöiden suhteen on paljon ja siitä syystä kurssi voi olla hyvinkin volatiili. Sillä, onko liikevaihdon kasvuennuste 20%, 30% tai peräti 40% on valtava vaikutus hyväksyttyyn arvostustasoon. Entä jos nyt ennusteet lyödäänkin liian alas ja ensi vuonna kasvujuna rokkaakin taas yli 35% kasvua? Tai mitä jos vuonna 2025 yhtiö ei saavutakaan kypsää kehitysvaihetta ja jatkaakin vahvaa kasvua? Nämä ovat vain muutamia epävarmuuksia ja ne kaikki heiluttavat kurssia ylös tai alas voimakkaasti, riippuen siitä mitä skenaariota sijoittajat kollektiivisesti extrapoloivat pitkälle tulevaisuuteen kulloisessakin hetkessä. Hyvin mielenkiintoista seurattavaa ja vaikka on hyvä mielestäni olla joitakin laadukkaita arvomörnijöitä salkussa tasoittamassa volatiliteettiä ja riskitasoa, on kasvuyhtiöihin sijoittaminen heittämällä mielenkiintoisinta. Harvemmalla pitkällä aikavälillä erinomaiseksi osoittautuneella yhtiöllä kasvu on ollut tasaista puksutusta ylämäkeen vuodesta toiseen, vaan vuosien varrella on sattunut koviakin, jopa yli 50% laskuja väliin jossa sijoittajien usko on ollut koetuksella kuten Verneri on varteissaan nostanut esille. Harvempi yhtiö on täysin immuuni talouden yleiskehitykselle ja nyt mielestäni onkin tärkeää QT:n tapauksessa saada lisäselvyyttä siihen, onko kasvun hidastuminen kiinni nyt enemmän talouden heikkenevästä yleiskehityksestä vai merkki yhtiön oman suorittamisen rapautumisesta suhteessa kilpailijoihin.
Kiitos ongelman ratkaisemisesta. Saa nähdä milloin ensimmäinen analyytikko rohkenee analysoida hinnanmuodostuksen elementit, kuten:
10 € nykyisestä tuloksentekokyvystä
15 € tulevaisuuden kasvuoletuksesta
135 € markkinasentimentistä
Yhteensä tavoitehinta 160 €
Joku “Kiina - USA jännitteet” ketju voisi olla hyvä ajatus. Nyt asiaan liittyviä keskusteluja käydään tosiaan aika ahkerasti siellä ja täällä, luonnollisesti myös yhtiökohtaisissa ketjuissa.
Riittävän yleismaailmallinen otsikko, ja samaan tunkioon saisi työnnettyä kaiken Pelosista de-listauksiin
