Moi Eka,
tämä vastaus ei sinua varmaan tyydytä, mutta asiasta on keskusteltu aiemminkin:
En ole vieläkään päättänyt tuota mallia rikkoa, vaan pyrkinyt sanallisesti kuvaamaan riskitasoa ja tilannetta. Olen varmaan tehnyt tässä virheen, kun ilmeisesti nelikenttää pidemmälle on vaikea päästä.
Mutta DCF:n tekemisen vaikeuden takana on aika paljon muita asioita. Näistä suurin on se, että Saksan valtio paikkaa käytännössä Uniperin taseen sen vakauspaketin toteutuessa. Noiden tappioiden määrä on kuitenkin epäselvä, rahoituksen koko on epäselvä, ja rahoituksen muoto on epäselvä. Periaate on kuitenkin se, ettei Uniperin kaadu ja pystyy säilyttämään investment grade -luottoluokituksen. Tätä pakettia on käsitelty raporteissa paljon.
Kun tätä pakettia mennään eteenpäin, rahaa liikkuu Uniperin, Fortumin omistusosuus laskee ja tapahtuu paljon muutakin, mitä on aika pirun hankala pistää DCF:ään. Lisäksi kun tase on 200 miljardia ja sen koko riippuu markkinaliikkeistä, niin pääomien liikkeitä on pikkusen hankala arvioida. Ja niin kauan kun Uniperia konsolidoidaan Fortum-konserniin, se heiluttelee myös Fortumin tasetta. Ja se heiluttelee kassavirtoja.
Arvonmäärityksen kannalta noita pirun monimutkaisia kassavirtoja tärkeämpää on Uniperin omistuksen arvo, joka on lähtökohtaisesti nolla, ja sinne annetun rahoituksen (8 miljardia) arvo, joka on heikoimmassa skenaariossa nolla. Tässä nyt käytännössä selvitellään, paljonko Saksa laittaa velkaa tuohon 8 miljardin eteen eli tuleeko takaisinmaksua joskus kaukana tulevaisuudessa. Liikkuvia osia on toki enemmänkin, esimerkiksi Venäjä, jossa ollaan nyt tiukasti jumissa. Fortumin ydinliiketoiminta on sitten erikseen, sen kanssa ei ole vaikeuksia.
Toivottavasti tämä oli riittävä selitys äärimmäisen monimutkaisesta asiasta näin kahvipyötäkeskusteluun. Koko tarinan avaamiseen ei ole riittävästi kahvia tässä talossa, mutta torstaina ollaan jälleen viisaampia.