Tämä oli mukava palaute, @Ituhippinen. Kiitos siitä.
En ole itse missään nimessä erityisen nokkela, saati pätevä. Siksi mulla onkin varmaan yksi foorumin korkeimmista käytetyt minuutit / julkaistu viesti -suhde. Ehkä jopa useimpien viestieni taustalla on tuskaisen paljon pohdintaa, muistiinpanoja ja luonnostelua.
Homma menee mulla usein niin, että on jokin triggeri, joka laukaisee innon kirjoittaa. Se voi olla vaikka analyysi, tulosjulkistus, uutinen tai hyvä viesti yhteisöltä. Yleensä kuitenkin aikarajoitteet ja ajatusten selkeytymättömyys johtavat siihen, että ideasta julkaisuun saattaa kestää päivästä viikkoihin. Matkan varrella saatan pohtia asiaa vaikkapa lenkkipolulla tai nukkumaan mennessä (ajatteluni pyörii surkuhupaisan paljon sijoittamisen ympärillä), kirjoittaa siitä ohimennen muistiinpanoja lasten kanssa Ryhmä Hauta katsellessa tai jopa luonnostella sitä Wordiin samalla kun peilaan ajatuksia esimerkiksi kyseisen kohdeyhtiön julkaisemiin dokumentteihin.
Lopulta sitten suttaan tämän kaiken yhdeksi mielestäni onnistuneeksi kokonaisuudeksi Inderesin foorumille. Usein käy silti kuten @JHeiskanen ja muutama muu mainitsi, ja deletoin koko suttuisen ja keskeneräisen viestikyhäelmän:
Ja jos saan tämän kaiken jälkeen vielä julkaisukelpoisen viestin yhteisön iloksi, niin varmaan kahdeksan kertaa kymmenestä muokkailen vielä jotain lauseita heti julkaisun jälkeen selkeämmiksi, poistelen kirjoitusvirheitä ja parantelen kokonaisuutta.
Työlästä ja monille varmaan aivan mahdoton tapa kirjoittaa, mutta tuntuu toimivan mulla. Samalla kun alustan viestiä ajatuksissani, muistiinpanoissani ja Wordissa, niin opin todennäköisesti enemmän uutta uutta, kuin mitä oppisin muilla julkaisutavoilla.
Tämä tietysti johtaa väistämättä siihen, että:
Lisätäämpäs tähän vielä kuitenkin sellainen (taas teen julkaisun jälkeisen muokkauksen), että Twitterin puolella tulee kirjoiteltua myös jonkin verran valmistelemattomampia ajatuksia tai tehtyä pikakommentteja. Mutta kyllä tykkään sinnekin kirjoitella pidempiä ketjuja ja vähän useamman twiitin ajatuskyhäelmiä.
Vaikka mun tyyli on tämä, niin kannustan jokaista kirjoittamaan itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Varsinkin sijoituskirjoittelua aloittaessa, määrä saattaa itse asiassa korvata laadun. Tämä siksi, että olemalla aktiivinen, saat aikaiseksi vuorovaikutusta, joka kohdistuu henkilökohtaisesti sinulle, sinun pohdintoihin ja sinun kirjoituksiisi. Uskon, että se jyrkentää väkisinkin oppimiskäyrää ja vähitellen pohdintasi ja kysymyksesi nousevat “korkeammalle tasolle”.
Eli rohkeasti vain kaikki hiljaiset taustaseuraajat mukaan kirjoittelemaan, niin tässä seurassa oppimisen kiihtyminen on väistämätöntä.
Ja jokainen yhteisö tarvitsee myös erilaisia tyyppejä. Toisille sopii pölyttynyt analyysi, toisille meemit, toisille uutisvahdin rooli ja muille sitten joku muu. Jos jokainen kirjoittaisi samanlaista kuivaa ja ympäripyöreää pohdiskelua kuin minä, niin eihän täällä jaksaisi pyöriä itsekään. 
Siksi on hyvä, että meillä on täällä Kalakukon kaltaisia kirjoittelijoita:
Jos nyt jotenkin vielä tiivistäisi sellaisi käyttämiäni näkökulmia, joista voisi olla ihan kaikille hyötyä, niin:
- sijoittamisessa on hyvin vähän mitään varmaa, joten on hyvä suhtautua aika nöyrästi omiin ajatuksiin, ideoihin ja tietoihin, sekä niistä kirjoittamiseen
- lähdemateriaalia (esim. yhtiön sijoittajamateriaalit, analyysit) on tarjolla paljon ja kirjoitettujakin ajatuksia kannattaa peilata niihin. Myös kuvakaappauksin jne.
- kannattaa kirjoittaa ensisijaisesti omista intohimon ja oppimisen kohteista. Jos kirjoittaa ensisijaisesti “muita varten”, niin motivaatio kyllä uhkaa kuivua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Ellei intohimo ja oppiminen sitten kohdistu juuri toisten ohjaamiseen ja auttamiseen (myönnän, että itsessäni asuu ehkä ripaus jonkinlaista opettajan/ohjaajan kutsumusta).
- aina voi kirjoittaa ystävällisesti ja hyvässä hengessä
Heti takaisin! 