Tuli lueskeltua tuota Nokia-ketjua ja mieleen nousi jälleen kerran kysymys 5G verkkojen tarpeellisuudesta kuluttajille ja etenkin kännyköissä tmv mobiililaite. Kotilaajakaistan viimeinen osuus voi olla hyvinkin järkevää toteuttaa 5G:nä.
5G:n etunahan on latenssien pieneneminen, jolloin esim. dataa kannattaa siirtää verkon yli laskettavaksi ja palauttaa tietoa mobiililaitteeseen.
Negatiivisena puolena lyhyemmät aallonpituudet, joiden ansiosta tiedonsiirtonopeus kasvaa, mutta samalla kantama ja läpäisykyky heikkenevät, jolloin saman alueen peittoon tarvitaan enemmän antenneja eli kulut nousevat.
Miten keskiverto mobiilikäyttäjä tästä hyötyy? Esimerkiksi Netflix käyttää ymmärtääkseni hyvinkin tehokasta pakkausta, jolloin datansiirto saadaan kutistettua huomattavasti alkuperäisestä (Netflix suosittelee 25Mbps 4K-sisällön toistamiseen). Sama vika eri somepalveluilla. Lisäksi bufferointi ja UDP mahdollistavat sujuvan katseluelämyksen vähän volatiilimmallakin kaistalla.
Mihin kuluttaja siis tarvitsee yli 200Mbps nopeuksia? Joku autonominen autoilu ehkä hyötyy 5G:stä, mutta Suomessa on edelleen tieosuuksia, joilla ei edes 3G toimi.
Ei välttämättä, voihan olla että Petteri haistoi helmikuussa 2020 tulevan kriisin, nosti reippaasti käteispainoa ja otti shorttiposition kiinni isoihin jenkki-indekseihin. Tämän jälkeen Petteri sulki shortit kun FED alkoi pumpata rahaa markkinalle ja fiksuna miehenä ymmärsi, että nyt pitää panostaa kasvuun. Petteri lapioi salkkuun kaikista kuumimpia teknopumppuja minkä kerkesi ja näki samalla jo ulospääsyn kriisistä mahdollisten rokotteiden ja rajoitteiden purun seurauksena sekä ymmärsi ettei nykyinen CapEx fossiilisiin tule riittämään millään kun öljynkulutus se vaan kasvaa maailmassa normaaleissa olosuhteissa. Näin Petteri myös hieman hajautti ja otti kohtuullisen Öljy-long position tuolla koronakriisin alhaisilla hinnoilla. Petteri antoi voittojen juosta 2021 syksyyn saakka kunnes huomasi että inflaatio ei välttämättä olekaan niin transitory. Tällöin Petteri alkoi keventelemään kuplahintaisia teknoja hirmutuotoilla ja alkoi hiljalleen virittelemään Nasdaqqiin shorttipositiota. Petteri seurasi myös hermostuneena vierestä Venäjän joukkojen kasaamista Ukrainan rajoille ja pohti että jos Putte ylittää rajan niin voi olla että nykyinen energianhinta euroopassa tulee ampumaan katosta läpi. Petteri otti tällöin maakaasuun long-position sekä alkoi tutkimaan tarkemmin hyvin menneen öljy-long positionsa vierelle yhtiöitä, jotka voisivat hyötyä mahdollisesti eskaloituvasta kriisistä. Salkkuun päätyi Golar LNG, tuleehan jatkossa euroopan maakaasu luultavasti muualta kuin venäjältä. Jos Petteri näin toimi muutaman viime vuoden aikana, niin ehkä Petteri puhuu ihan totuuksia artikkelissa eikä kaunistele salkkunsa tuottoja
Vastailen tänne sumppihuoneen puolelle ettei Haarumi puuroutuisi yhtään enempää.
Mutta asiaan. Samaa mieltä, että suomalaiset firmat tyypillisesti ovat keskittyneet liikaa tuotteiden ominaisuuksiin jättäen myynnin, markkinoinnin ja erityisesti brändäämisen liian vähälle huomiolle. Tai sanotaan niin, että ovat hoitaneet tuotekehitystä ”väärästä” tulokulmasta / eivät ole sisällyttäneet markkinointia ja asiakaskokemusta tuotekehitykseen. Valitettavan usein Suomessa markkinoinnin nähdään olevan mainostamista / hakukoneoptimointia tms. digimarkkinointia, vaikka todellisuudessa se sisältää myös aika paljon muuta. Suomessakin pitäisi ymmärtää markkinoinnin strateginen rooli yritysten toiminnassa. Markkinoinnin tulisi olla mukana ihan ylimmän tason strategisista päätöksista alkaen, siirtyen markkinatutkimukseen, tuotesuunnitteluun ja -kehitykseen, kaupallistamiseen, myyntiin ja tukeen, and repeat.
Siitä olen eri mieltä, ettei tuotteen laadulla ja ominaisuuksilla olisi isoa merkitystä (mikäli ymmärsin pointtisi oikein). Loppujen lopuksi tuotteen laatu, ominaisuudet, odotukset ja niistä muodostuva käyttö- ja asiakaskokemus on se, jonka perusteella tehdään päätöksiä jatkosta. Markkinoinnin keinoin voidaan yrittää luoda tiettyä kuvaa tuotteesta/palvelusta, mutta kokemukset ovat lopulta ne, jotka ihmiset muistavat.
Muuan Steve Jobs loruili aikoinaan näin:
”Customers don’t form their opinions on quality from marketing, they form their opinions on quality from their own experience with the products, or the services. And so one can spend enormous amounts of money on quality. One can win every quality award there is. And yet, if your products don’t live up to it, customers will not keep that opinion for long in their minds.
And so I think where we have to start is with our products and our services. Not with our marketing department. And we need to get back to the basics and go improve our products and
services.
Now, again, quality isn’t just the product or the service; it’s having the right product. You know, knowing where the market’s going and having the most innovative products is just as much a part of quality as the quality of the construction of the product when you have it.”
Tuossa videon lopussa voisi vielä olla twistinä tuo kolmas koira, joka alkaisi koinia toista urosta hanuriin, kun raukka on jumissa… vertauskuvallisesti Kiina siinä osoittaa Venäjälle ns kaapin paikan.
Onkohan Inderesin analyytikko kohdannut koskaan painostusta toimistolla, että et kehtaisi mennä hetkeksi vähennä-puolelle, kun muiden työntekijöiden salkut on täynnä Tokmannia turskaamassa eikä pääse eroon?
Ehkä pitäisi esim. vuoden toiseksi viimeinen pörssipäivä laittaa kaikki suositukset Osta ja viimeinen päivä kaikki suositukset Myy, että edes kerran vuodessa pääsee eroon riippakivistä?
Huomasin itsessäni yllättävän reaktion viime viikolla, kun oli (olikohan keskiviikkona) se hyvä nousupäivä uraaneissa. (Tässä siis salkun kanssa lasketeltu karkeasti viimeinen vuosi aika härskisti ja ei enää muutaman tonnin päivätappiot oikeastaan olleet aiheuttaneet sen kummempia tuntemuksia, vaikka omassa heikohkossa taloudellisessa tilanteessa kyseessä on aika merkittävä summa.)
Niin hyvänä nousupäivänä pumppu hakkasi, kun oli niin kivaa ja jännitti ja päässä tuntui, että aivosuoni kohta poksahtaa, kun meinasi oikein innostua. Jos olisi joku vuosi sitten väittänyt, että ei meinaa terveys kestää hyvää nousupäivää, niin en olisi uskonut, mutta tulipa tuokin nähtyä.
Juuri pisti silmään (mediaa en muista) vanhan pariskunnan valitus siitä, että kuinka heidän isossa ja vanhassa sähkölämmitteisessä omakotitalossa kaukana palveluista on asumisen kustannus noussut viime aikoina. Minulle heräsi heti kysymys, että miksi pari vanha pariskunta asuu isossa sähkölämmitteisessä omakotitalossa kaukana palveluista, mikäli heillä ei ole siihen varaa.
Otetaan toinen esimerkki, missä kaksi eri taloutta asuu identtisissä sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Toinen talous on investoinut etukäteen leivinuuneihin ja takkoihin. Toinen talous on matkustellut ja ryypännyt vastaavat rahat. Pitääkö valtion tukea tätä jälkimmäistä, koska sillä ei ole viisautta tai halua varautua.
Ja olen siis sitä mieltä, että valtion pitää tukea kun tulee markkinashokki, on se sitten koronasta tai geopolitiikasta johtuvaa. Mutta kyllä se tukeminen pitää perustua siihen, että myös yksilön vastuu omasta taloudesta tulee huomioida.
Hyvä pointti, mutta asiat täytyy tehdä isossa kuvassa ja varsinkaan nyt ei ole aikaa taikinoida ja kehitellä jotain erittelyprosessia, jossa käydään perheiden leivinuuni-investoinnit tai lomareissut läpi.
Mielestäni ovat jo vähän myöhässä aiheen tiimoilta, mutta eivät liikaa
tuntuisi olevan yllättävän yleistä 
- Itsellänikin siis sama ilmiö havaittavissa.
