Hyvä huomio! Käytin väärää sanamuotoa. Ketjussa keskusteltiin kansainvälisten sopimusten noudattamisesta ukrainalaisten sotilaiden ja foorumin keskustelijoiden toimesta. Viitekehyksenä viestilleni oli demokraattinen oikeusvaltio (Suomi) sekä sellaiseksi pyrkivä maa (Ukraina). Järjestelmämme perustuu sääntöjen noudattamiseen, joten sääntöjen rikkomisen salliminen murtaa järjestelmämme perustaa. Samanaikaisesti tämä laiton teko voi olla moraalisesti oikein. Muutin alkuperäisen viestini sanamuotoja vastaamaan enemmän sitä, mitä viestilläni hain.
Hyvä tiivistys!
Joku teko voi olla ihmisten mielestä samanaikaisesti sekä oikein että väärin. Vuonnna 1904 ihmiset saattoivat ajatella, että murhan tekeminen on väärin, mutta pitivät Bobrikovin murhaa urotekona.
Nostalgiaa Ennen noita puheaika- ja tekstiviestipaketteja mentiin vielä minuutti- ja viestikohtaisella taksalla. Nykynuorison voi olla haastava hahmottaa puhelinliittymää, joka maksaisi inflaatiokorjattuna:
arkisin klo 7-17 soitettu puhelu 0,52€ per minuutti
iltaisin ja viikonloppuna 0,26€ per minuutti
viestit 0,26€ kappale
Ensimmäisessä liittymässäni taisi olla nuo arkipuhelut 2,49mk minuutilta, eli nykyrahassa noin 0,6€. Silloin ei höpisty turhaan
En tiedä kuinka laajaa kannatusta se saisi yhteisössä, mutta itse ainakin olen sitä mieltä että säännön inderesin työntekijänä sanallisen suosituksen takana olemisessa voisi hyvin poistaa. Kuulostaa ainakin itselleni älyttömältä että saa myydä tai ostaa osakkeita vain jos analyytikko sanallisessa suosituksessaan näin päättää. Tietysti olisi hyvä että analyytikko itse seisoisi suosituksensa takana tai sitten homma alkaisi vaikuttaa kummalliselta mutta muut voisivat mielestäni tehdä vapaasti päätöksiä välittämättä sanallisesta suosituksesta. Toki hyvänä puolena on että se kannustaa syvällisesti pohtimaan pidemmän aikavälin sijoituksia sekä luo läpinäkyvyyttä Inderesin toimintaan ja vahvistaa Inderesistä rehellistä kuvaa toimijana. Mutta tästä huolimatta mielestäni tuo sanallinen suositus on todella epämääräinen eikä se esimerkiksi omassa sijoitusanalyysissäni merkitse mitään tehdessäni sijoituspäätöksiä. Varmaan moni muukin joka on jo sijoittanut vähintään pari vuotta antaa sanalliselle suositukselle aika pienen painoarvon.
Loin pienen kyselyn tästä niin saadaan jotain konsensusmielipidettä tuosta sanallisen suosituksen nykysäännön relevanttiudesta.
Inderesin työntekijöiden tulisi saada olla vapaita sanallisesta suosituksesta sijoituspäätöksissään
Tuohon aikaanhan oli edullisempaa soittaa saman operaattorin liittymiin tai peräti ilmaista, jos oli sattunut saamaan ilmaista puheaikaa. Itse huomasin tässä porsaanreijän, eli kun laittoi omasta numerosta soitonsiirron siihen numeroon, mihin halusi soittaa ja soitti sitten omaan numeroonsa, pystyi aina puhumaan saman operaattorin sisällä, koska soitonsiirrosta ei mennyt mitään extraa ja puhelu tulkittiin operaattorin sisäiseksi laskutuksen kannalta
Aika usein myöskin oma numero vaihtui, kun sai ilmaista puheaikaa sillä. Kaverit olivat hiukan kyrsiintyneitä välillä, kun saman vuoden aikana kilahti neljännen kerran tekstiviesti uuden numeron vaihtumisesta
Mutta ei tosiaan halpaa ollut ja kyllähän silloin useampikin kaveri sai pahimmilaan jotain 100-300 markan kk-laskuja, kun olivat hiukan innostuneet soittelemaan. Kovia laskuja opiskelijabudjetilla kyllä
Vielä ei ole kovin montaa hintapäivitettyä kaukolämpö- tai sähkölaskua kolahtanut suomalaisten postilaatikoihin tai verkkopalveluihin. Odotan mielenkiinnolla sitä hetkeä, kun tämä kaikki vähitellen realisoituu talven mittaan – siis ihan oikeiden laskujen muodossa ja sopivasti ennen vaaleja.
Lueskelin EU:n van der Leyenin kommentteja toissapäivältä hieman tarkemmin ja hän varsin selvästi lupasi, että EU-tasolla tähän asiaan puututaan. Itselläni on sellainen käsitys ettei hän lörpötä ihan mitä tahansa, kuten moni suomalainen kolleega. Eli systeemin säätämisestä vallitsevaan markkinaan on kaiketi vielä toivoa.
Tänään tuli sattumoisin vastaan video, missä Liberaalipuolueen edustaja esittelee heidän näkemyksiä aiheesta. Pistää kyllä vähän vihastuttamaan, että miten sieltä budjetista ei saada mitään menoja karsittua ikinä näissä hallituksen budjettiriihissä. Linkki videoon.
Tuli lueskeltua tuota Nokia-ketjua ja mieleen nousi jälleen kerran kysymys 5G verkkojen tarpeellisuudesta kuluttajille ja etenkin kännyköissä tmv mobiililaite. Kotilaajakaistan viimeinen osuus voi olla hyvinkin järkevää toteuttaa 5G:nä.
5G:n etunahan on latenssien pieneneminen, jolloin esim. dataa kannattaa siirtää verkon yli laskettavaksi ja palauttaa tietoa mobiililaitteeseen.
Negatiivisena puolena lyhyemmät aallonpituudet, joiden ansiosta tiedonsiirtonopeus kasvaa, mutta samalla kantama ja läpäisykyky heikkenevät, jolloin saman alueen peittoon tarvitaan enemmän antenneja eli kulut nousevat.
Miten keskiverto mobiilikäyttäjä tästä hyötyy? Esimerkiksi Netflix käyttää ymmärtääkseni hyvinkin tehokasta pakkausta, jolloin datansiirto saadaan kutistettua huomattavasti alkuperäisestä (Netflix suosittelee 25Mbps 4K-sisällön toistamiseen). Sama vika eri somepalveluilla. Lisäksi bufferointi ja UDP mahdollistavat sujuvan katseluelämyksen vähän volatiilimmallakin kaistalla.
Mihin kuluttaja siis tarvitsee yli 200Mbps nopeuksia? Joku autonominen autoilu ehkä hyötyy 5G:stä, mutta Suomessa on edelleen tieosuuksia, joilla ei edes 3G toimi.
Ei välttämättä, voihan olla että Petteri haistoi helmikuussa 2020 tulevan kriisin, nosti reippaasti käteispainoa ja otti shorttiposition kiinni isoihin jenkki-indekseihin. Tämän jälkeen Petteri sulki shortit kun FED alkoi pumpata rahaa markkinalle ja fiksuna miehenä ymmärsi, että nyt pitää panostaa kasvuun. Petteri lapioi salkkuun kaikista kuumimpia teknopumppuja minkä kerkesi ja näki samalla jo ulospääsyn kriisistä mahdollisten rokotteiden ja rajoitteiden purun seurauksena sekä ymmärsi ettei nykyinen CapEx fossiilisiin tule riittämään millään kun öljynkulutus se vaan kasvaa maailmassa normaaleissa olosuhteissa. Näin Petteri myös hieman hajautti ja otti kohtuullisen Öljy-long position tuolla koronakriisin alhaisilla hinnoilla. Petteri antoi voittojen juosta 2021 syksyyn saakka kunnes huomasi että inflaatio ei välttämättä olekaan niin transitory. Tällöin Petteri alkoi keventelemään kuplahintaisia teknoja hirmutuotoilla ja alkoi hiljalleen virittelemään Nasdaqqiin shorttipositiota. Petteri seurasi myös hermostuneena vierestä Venäjän joukkojen kasaamista Ukrainan rajoille ja pohti että jos Putte ylittää rajan niin voi olla että nykyinen energianhinta euroopassa tulee ampumaan katosta läpi. Petteri otti tällöin maakaasuun long-position sekä alkoi tutkimaan tarkemmin hyvin menneen öljy-long positionsa vierelle yhtiöitä, jotka voisivat hyötyä mahdollisesti eskaloituvasta kriisistä. Salkkuun päätyi Golar LNG, tuleehan jatkossa euroopan maakaasu luultavasti muualta kuin venäjältä. Jos Petteri näin toimi muutaman viime vuoden aikana, niin ehkä Petteri puhuu ihan totuuksia artikkelissa eikä kaunistele salkkunsa tuottoja
Vastailen tänne sumppihuoneen puolelle ettei Haarumi puuroutuisi yhtään enempää.
Mutta asiaan. Samaa mieltä, että suomalaiset firmat tyypillisesti ovat keskittyneet liikaa tuotteiden ominaisuuksiin jättäen myynnin, markkinoinnin ja erityisesti brändäämisen liian vähälle huomiolle. Tai sanotaan niin, että ovat hoitaneet tuotekehitystä ”väärästä” tulokulmasta / eivät ole sisällyttäneet markkinointia ja asiakaskokemusta tuotekehitykseen. Valitettavan usein Suomessa markkinoinnin nähdään olevan mainostamista / hakukoneoptimointia tms. digimarkkinointia, vaikka todellisuudessa se sisältää myös aika paljon muuta. Suomessakin pitäisi ymmärtää markkinoinnin strateginen rooli yritysten toiminnassa. Markkinoinnin tulisi olla mukana ihan ylimmän tason strategisista päätöksista alkaen, siirtyen markkinatutkimukseen, tuotesuunnitteluun ja -kehitykseen, kaupallistamiseen, myyntiin ja tukeen, and repeat.
Siitä olen eri mieltä, ettei tuotteen laadulla ja ominaisuuksilla olisi isoa merkitystä (mikäli ymmärsin pointtisi oikein). Loppujen lopuksi tuotteen laatu, ominaisuudet, odotukset ja niistä muodostuva käyttö- ja asiakaskokemus on se, jonka perusteella tehdään päätöksiä jatkosta. Markkinoinnin keinoin voidaan yrittää luoda tiettyä kuvaa tuotteesta/palvelusta, mutta kokemukset ovat lopulta ne, jotka ihmiset muistavat.
Muuan Steve Jobs loruili aikoinaan näin:
”Customers don’t form their opinions on quality from marketing, they form their opinions on quality from their own experience with the products, or the services. And so one can spend enormous amounts of money on quality. One can win every quality award there is. And yet, if your products don’t live up to it, customers will not keep that opinion for long in their minds.
And so I think where we have to start is with our products and our services. Not with our marketing department. And we need to get back to the basics and go improve our products and
services.
Now, again, quality isn’t just the product or the service; it’s having the right product. You know, knowing where the market’s going and having the most innovative products is just as much a part of quality as the quality of the construction of the product when you have it.”
Tuossa videon lopussa voisi vielä olla twistinä tuo kolmas koira, joka alkaisi koinia toista urosta hanuriin, kun raukka on jumissa… vertauskuvallisesti Kiina siinä osoittaa Venäjälle ns kaapin paikan.
Ennen noita puheaika- ja tekstiviestipaketteja mentiin vielä minuutti- ja viestikohtaisella taksalla. Nykynuorison voi olla haastava hahmottaa puhelinliittymää, joka maksaisi inflaatiokorjattuna:
Aina löytyy syitä, mutta ei koskaan peilistä.
…
