Itseasiassa kirjoittamasi pointti oli erinomainen. Auttoi ajattelemaan asiaa aivan eri tulokulmasta. Ehkä olenkin alkanut pikkuhiljaa kehittymään sijoittajana(uhkapelaajana). Todennäköistä on, että jatkossa omien stoploss tasojen yms kunnioittaminen tuottaa paremman tuoton. Ainakin pitkällä tähtäimellä.
Kiitos. Ei ärsytä enää lähellekkään niin paljon.
Hammassäryssä työnteko takkuaa. Musk tuo kuitenkin hymyn huulille…
Mahtaisiko jatkuva tuhon ennustaminen ja karhuilu lyödä edes leiville? Tietysti kerran tarvitsisi olla oikeassa… Itse nään, että omat sijoitukset markkinoilla parantaisivat ennusteita. Sitä kun tuppaa ajattelemaan laajemmin kun omat rahat ovat pelissä. Näin ainakin itse olen huomannut.
Sijoittaja-alokas vois nyt ostaa rajulla kädellä kaikkia yhtiöitä. Eihän tämän laskettelun pitänyt nimittäin vielä loppua, käteispaino salkussa vielä n.60%. Vielä sais monet firmat laskee sen 20% 
Korot laskeekin? Ettei vaan olis fomo?
Onko osaketutkan tilalle tullut uutta palvelua joka tarjoaa saman sisällön? Jos ei, niin voisiko tässä olla tilaa vaikkapa Inderesille uuteen Premium-tuotteeseen?
Minua on monesti mietityttänyt foorumin jäsenten maantieteellinen jakauma. En muista, että tätä oltaisiin ihan viime aikoina kyselty.
Eli mistä käsin sijoitusmagiikkanne tapahtuu? (yk = ympäristökunnat)
0 äänestäjää
Olisipa voinut valita useamman, nyt tyydyin laittamaan pääasiallisen asuinpaikan 
Toki en tiedä, onko maagiset sijoitukset tapahtuneet kaikki tämän pääasiallisen asuinpaikan ulkopuolella 
Mun salkkuun alkoi ilmestyä plussatuottoiset rivit tänään, pitäis varmaan ilmoittaa Nordnetille että onko bugi.
Noh, syyskuussa tuli lisättyä n. 10% salkun arvosta, odotan ensin sitä matalampaa CPI MoM -lukua ennen kun innostun pohjista liikaa.
Epäilen itselleni iskeneen akuutin puna-viher-käänteisvärinäön, sillä tunnun näkevän punaisen vihreänä ja päinvastoin 
Kyllä näiden vihreiden päivien on pakko olla huijausta. Kyllä ne kusetusmarkkinat ja kriisit kohta palaa.
Omassa salkussa suurimman miinusrivin pitäjänä tuntuu enemmän siltä, että sitä on porukka kolmin käsin tiputellut taskuistaan ja nyt joku onneton taitaa keräillä niitä sieltä maasta.
Olen tänään katsellut salkun kehitystä ahkeraan, kun kerrankin vähän vihertää. Yleisenä vinkkinä muuten, että jos katsoo vaikka salkkuun vain kerran laskupäivässä ja viidesti nousupäivässä, niin vaikka salkku olisi punertava neljänä päivänä viidestä, niin näkee salkun avatessaan useammin vihreetä. Suosittelen kaikille lämpimästi.
Härkämarkkinassa jokainen indeksitason rasahdus oli kuplan puhkeaminen ja karhumarkkinassa jokainen nousupäivä tuntuu olevan uusi pohjien hyvästeleminen
Vaikea kysymys vastata yhdellä vastauksella tosiaan. Sijoitusmagiikka kun tapahtui aiemmin eri paikasta kuin nykyinen turskan troolaaminen. 
Mikäs se sivusto oli, jolta näki Euriborit jo samana päivänä? 12kk Euribor on näköjään laskusuunnassa.
Vuosikymmenten kokemuksella. Ensin sytykkeillä veto kuntoon. Sitten puut päältä ja perältä sytytettynä. Näin kaikki kaasut kulkevat liekkien läpi eikä karkaa puoliksi palaneina kuuman edellä. Noin 30% pienemmällä puumäärällä sama tulos. Kosteus puissa ei ole niin iso ongelma kuin sanotaan, varsinkin jos jos se on pintakosteutta.
Päivän viisauden on lausunut P1.
Vähän raskasta tietoa tulee kahvihuoneeseen, pahoittelut. Kyllä sillä puun kosteudella on todella iso merkitys energiamäärään. Varsinkin jos piipussa ei ole savukaasujen lämmön talteenottoa, tämän epäilen olevan harvinaista pientaloissa. Lisäksi kivestä tehdyt tulisijat kärsivät höyrystä.
Kun kosteaa puuta poltetaan, niin puussa oleva vesi joudutaan aina ensin
poistamaan puusta ja sen jälkeen höyrystämään. Tähän tarvittava lämpöenergia otetaan puun kuiva-aineen palaessa vapautuvasta lämmöstä. Usein vertailulämpötilana käytetään laskelmissa normaalin kiehumislämpötilan 100°C
asemasta 25°C lämpötilaa. Puun syiden soluonteloissa olevan vapaan veden
poistaminen ja höyryksi muuttaminen vastaa normaalia veden höyrystämistä. Niin kauan kun kosteus X pysyy suurempana kuin PSK-rajakosteus 23 %,
yhden vesikilon poistaminen puusta vaatii lämpöenergiaa vakiomäärän 2,443
MJ/kg eli 0,68 kWh/kg vettä (25°C vertailulämpötilassa). Numeroarvo ei siis
riipu kosteudesta X.
Sen sijaan sidottuna oleva vesi on puun syiden soluseinämiin hyvin tiukasti
adsorboitunutta vettä ja sen poistamiseen tarvitaan paljon enemmän lämpöä
kuin jo valmiiksi nesteenä olevan vapaan veden tapauksessa. Tarvittava lämpöenergia riippuu puun kosteussuhteesta U. Kun kosteussuhde U lähestyy nollaa, niin tarvittava lämpöenergia on hyvin suuri ollen moninkertainen vapaan
veden poistamiseen verrattuna (Tervetuloa VTT:lle | VTT
J815.pdf). Laskelmien helpottamiseksi oletetaan jatkossa, että desorptiolämmön riippuvuus kosteussuhteesta on lineaarinen ja että desorptiolämpö ar-
13
volla U = 0 on tasan kolminkertainen höyrystymislämpöön verrattuna (25°C).
Tällöin sidotun veden poistamiseen ja sen edelleen höyrystämiseen tarvittava
lämpöenergia vesikiloa kohti kosteussuhteen U:n funktiona saadaan kaavalla
(yksikössä kWh/kg): qdes = 2,036 – 4,524*U.
Tuohon kyselyyn pitäisi lisätä jokaisen YTD lukema niin nähtäisiin millä paikkakunnalla tehdään kovimmat tuotot. 
Kannattaako sijoittajan asua Helsingissä vai Kuopiossa?
