Nyt kun Sammossa käännyttiin VÄHENNÄ puolelle, niin aika vahvasti on kyllä kieltämättä itsellänikin sellainen kutina, että Sammot lähtee luiskaan mallisalkusta.
Tuotto nojaa lähinnä osinkoon ja sehän ei mallisalkulle taida riittää.
Pelkästään osingon takia mallisalkun ei tarvitse Sampoja säilyttää, kun onhan salkussa muitakin osinkoa maksavia puljuja: Capman, Kamux, Digia, TietoEvry… Noista taitaa kilahtaa jo rapiat 5k€ osinkoa taas ensi vuonna, mikäli ei maailmankirjat mene ihan sekaisin. Eli kyllä sitä pelirahaa kertyy, vaikka Sammot hukkaisikin.
Onneksi olkoon! Mielestäni ei kannata lähteä poliisiksi, mikäli olet ns. herkästi tulistuva luonne (kuten eräs iltapäivälehden toimittaja). Kysyy kyllä hermoja olla poliisi, kun paljon joutuu työssä olemaan humalaisten kanssa tekemisissä, mutta ne nyt vain kuuluu ammattiin, ei mahda mitään. Suomi kyllä tarvitsee poliiseja, jotka osaavat olla ammattimaisia, mutta ei liian tosikkoja. En tiedä sitten sopiiko liian tulistuva luonne palomiehellekään. Palomiehiä mielestäni arvostetaan enemmän, ja tämä on varmaan yksi seikka, miksi moni valitsee ennemmin tämän ammatin. Monelle tuntuu poliisin kohtaaminen ottavan luonnon päälle, vaikka todennäköisesti on itse rikkonut lakia, eli saat v-tuilut kiitokseksi, olitpa sitten tehnyt vain työsi kunnolla. Tämä voi pitkässä juoksussa syödä miestä, ja saa osan lähtemään muihin hommiin. Palomies saa työstään todennäköisesti usein sydämelliset kiitokset ja arvostuksen päälle. Tee sellainen valinta, mikä tuntuu mietinnän jälkeen oikealta. Itse arvostan molempia ammatteja, ja täysin näitä ei pysty vertaamaan. Molempiin ammatteihin varmasti tarvitaan tekijöitä, jotka pitävät oikeasti työstään. Muutoinhan meillä ei olisi tälläkin hetkellä iso joukko ihmisiä tekemässä työtään, ja pyytettömästi hoitamassa virkaansa mihin kellonaikaan tahansa.
Tunnustaudun myös @Contrafun `in kirjoittelujen faniksi.
Itse asiassa nuo muistiinpanot tulee nykyään yllättävän nopeasti. Qt:n muistiinpanot (ja muistaakseni myös Talenomin) kirjoitin suoraan livestä. Liven päättymisen jälkeen käytin ehkä 15-30 minuuttia muistiinpanojen läpilukemiseen, parin asian tarkastamiseen tallenteelta ja julkaisuun.
Incapin muistiinpanot kirjoitin tallenteelta ja niiden kanssa pysäyttelin videota muutamaan otteeseen ja kuuntelin joitakin kohtia kahdesti. Mutta alle tuntiin nekin varmaan tuli tehtyä. Incapissa hommaa helpottaa se, että Q&A-session kysymyksistä useampi kysymys oli minun lähettämä, joten kysymysten teemat oli hyvinkin tuttuja.
Näiden yhtiöiden tonkimiseen on toki mennyt vuosien saatossa vähintään satoja tunteja, joten ehkä hyvät perustyöt helpottaa webcast-litterointia. Vieraista yhtiöistä kirjoittaminen olisi varmasti moninkertaisesti vaikeampaa, mutta pitää ehkä sitäkin joskus testata.
Jos et olisi puhunut sadoista tonkimistunneista, niin olisin kysynyt, että eikö Qt ole alansa puolesta haastava tutkittava ja siten webcastin muistiinpanoissakin menisi tolkuttomasti aikaa, mutta nyt ymmärrän paremmin, kun mainitsit tuon työmäärän. Toki tiesin tai oletin hyvin vahvasti, että käytät paljon aikaa varsinkin tiettyjen firmojen tutkimiseen.
Voisin itsekin kokeilla tehdä muistiinpanot jostain firmasta, jonka alan tunnen ja jota olen tutkinut paljon.
Näin tuloskautena olen laittanut herätyskellon aikaisemmin soimaan, jotta ehdin aamulla tutkimaan tarpeeksi Inderesin tarjoamia materiaaleja. Odotan jo kauhulla, jos muista maista alkaa tulemaan suomenkielisiä materiaaleja, että pitääkö jo aamuyöstä alkaa heräilemään.
Tänään aamulla oli tutkimusvuorossa taas peliyhtiöt, mutta niihin en ole vielä sijoittanut ja osin kai siksi, koska en harrasta pelaamista. Olen pelannut aktiivisesti Amiga500:n kultakaudella ja silloin, kun Wolfensteinit, Doomit sekä Duke Nukemit olivat voimissaan. No… olen mä noidenkin aikojen jälkeen vähän pelaillut mm. Max Paynea ja Grand Theft Autoja.
Tämä on aika kova ja positiivinen juttu. Alla oleva on “tiedote”, joten se on kaikkien luettavissa.
Omakustanteina julkaistujen kuuden teoksen yhteenlaskettu myynti on nyt ylittänyt 100 000 kappaletta. Sijoita kuin gurun Oksaharju on kirjoittanut yhdessä kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen kanssa. Muissa gurukirjoissa Oksaharjun ja Hämäläisen rinnalla kolmantena kirjoittajana on toiminut sijoittaja Jarkko Aho.
Tiedotteessa on Oksaharjun ajatusten lisäksi myös mm. Kim Lindströmin ja Seppo Saarion kommentteja.
Jokainen joka on paininut isojen yritysten pakollisten koulutus-kliksutus-ohjelmien kanssa varmasti nauraa tälle:
(Twitterin HR-järjestelmissä lisätty Elon Musk ja merkattu että on johtoa, joten sitten paukkuu automaagisesti johdolle kuuluvat viralliset koulutukset tehtäviksi…)
Tuommoset koulutukset on ihan kauheita aikasyöppöjä ja sisältö täyttä roskaa. Varsinkin kun omassa firmassa ne asiat on kohdennettu kaikille Suomalaisista Intialaisiin. Opetetaan mm. ettei hammasharjaa saa jakaa työkaverin kanssa, miten pukeudutaan pakkaseen jne.
Juuripa näin. Samoin tulee kilo koulutusta tyyliin “lupaathan ettet anna tai ota lahjuksia, tässä hirveän pitkä policy mikä on sallittua asiakkaiden kanssa ja mistä pitää kieltäytyä” sekä vastaavia juttuja monesta muusta asiasta jotka voi lyhyesti kuvata “HR ja yhtiö varmistaa selustansa että jos teet jotain uskomattoman typerää, on todisteet että sinulle on kerrottu että näin ei saa tehdä, ja jos teit niin on helppo antaa kenkää ja pyyhkiä kädet että firma ei tiennyt” vaikka 99% asioista on täysin selvää jokaiselle täysjärkiselle… Osa noista vielä pitää tehdä uudestaan kerran vuodessa.
Naurattaa vieläkin että edes Elon Musk ei voi välttyä tältä tuskalta
Tai no, ei taida mitenkään saada kenkää jos jättää koulutukset tekemättä, mutta automatisoituja HRn nalkutusmaileja tuskin pääsee karkuun helposti.
Vinkkinä muuten jos seuraatte jenkkipörssin avausta ja markkinaliikkeitä - tänään ja tämän viikon jenkkimarkkina aukeaa tunnin “etuajassa”, koska tietenkään meillä ja jenkeissä ei voi talviaika alkaa samaan aikaan.
Toki noille koulutuksille voi nauraa, mutta hyvä muistaa Yhdysvalloissa noista tietyistä HR asioista on napsahtanut isoja sakkoja yrityksille etenkin jos koulutusta ei ole hoidettu. Tämä käsittää juuri nuo mainitut kilpailuun liittyvät sekä työpaikkalla tapahtuvaan häirintää liittyvät.
Noh. Toki tässä tilanne hivenen erilainen kun kyse on myös nyt sitten firman omistajasta. Eli itsepähän sitten maksaa sakot yms. jos (kun?) niitä tulee.
Eli Elonin osti yrityksen sellaisena kuin se oli ja nyt tulee itse määritellä miten haluaa yritystä johdettavan. Ei työntekijöiden tehtävä ole arvailla uuden omistajan ajatuksia käsittääkseni. Hivenen lapselliselta vaikuttaa tuo näiden prosessien haukkuminen tässä vaiheessa. Toki tuollakin tempauksella rakentaa omaa imagoaan.
Ja lopuksi en minäkään noita koulutuksia rakasta, mutta tähän asiat ovat ajatuneet tuossa maassa erilaisten oikeusjuttujen kautta.
Joskus 15 vuotta sitten jouduin yhdellä Suomalaisella isolla IT firmalla täyttämään ekologisuus kyselyä.
Testistä oli pakko saada täydet pisteet. Viimeisenä kysymyksenä oli mikä on maapallon merkittävin kasvihuonekaasu. Vaihtoehtoina oli vesihöyry tai hiilidioksidi.
Pohdin hetken kyselyn tekijän fysiikan ymmärrystä ja päättelin että lähinnä humanistisia aineita siellä on luettu ja pääsyin siihen lopputulokseen että kysymyksessä on mitä todennäköisemmin virheellinen vastaus. Vastasin hiilidioksidi vaikka alkeellinen wikipedin pläräys antaisi oikeaksi vastaukseksu vesihöyry selvällä marginaalilla.
Sanomattakin on selvää että sain testistä täydet pisteet.
“Tammi-syyskuussa elävänä syntyneiden määrä oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin ja kuolleiden määrä vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian suurin.”
Tammi-syyskuussa syntyi 34 227 lasta
Kuolleiden määrä oli samana aikana 46 111
Miten määritellään Venäjää “myötäilevät” maat? Puhummeko nyt siis siitä että jos maa äänestää YK:ssa vaikkapa tyhjää Venäjää koskeviin lauselmiin, niin se on myötäilyä? Vai onko kyse siitä että ostaa venäjältä öljyä, viljaa tms. raaka-aineita?
En ole näiden kehitystukien asiantuntija, mutta idea kaiketi näissä on että ovat aika lailla vastikkeettomia tukia heikosti pärjääville maille? Toiveena luonnollisestikin on näiden maiden nouseminen sellaiselle tasolle että pystyvät pitämään huolen itsestään.
Se sitten kuinka hyödyllisiä kehitystuet ovat ja mihin asioihin tukea tulisi antaa jne. on vielä ihan oma asiansa.
Eli mietin voiko tässä olla jotain seikkoja, joita ei tule ajatelleeksi?
Hyvä kysymys. Kysymyksen asettelu on tarkoituksella lavea. Venäjän toimia Ukrainassa millään tavalla tukevat äänestystulokset YK:ssa tai muu näkyvä tai kuuluva tuki katsotaan ilman muuta myötäilyksi. Kauppaa Venäjän kanssa ei voi yksinään katsoa myötäilyksi ellei kaupankäynnin kohteena ole sodankäynnissä käytettävä hyödyke.
Voi ajatella, että kehitysapua vastaanottava maa ei ota kantaa, jos maa äänestää tyhjää Venäjän toimet tuomitsevissa äänestyksissä. Toisaalta, jos maa ei ota kantaa terroristisiin hyökkäyksiin siviilejä kohtaan Ukrainassa, myös tyhjän äänestäminen voidaan joissain tapauksissa katsoa myötäilyksi. Kehitysapu ei ole hätäapua vaan merkittävää ja suoraa tukea tukea valtioiden kehitykseen tavalla, jonka apua myöntävä valtio hyväksyy.
Jep. Se näissä monesti on ongelmana että yksityiskohdat ratkaisevat miten voidaan toimia. Ymmärrän pointin kysymyksen laveudesta, mutta toisaalta mikä silloin on arvo koko kysymyksenasettelulle? Eikös olisi suoraan selkeämpi kysyä kannatatko venäjän toimien vastustamista - jaa/ei?
Jos taasen tavoitteena oikeasti miettiä tuota kehitysavun kytkemistä tähän sotaan tai mihinkään muuhun kyseisen valtion suveriniteettiin liittyvään asiaan, niin uskoisin mekanismilla olevan melko paljonkin merkitystä (en siis tiedä, kunhan vain mietiskelen).
Esimerkiksi et näe mitään ongelmaa siinä että länsimaat sanoisivat ettei rahaa tipu, jos ette äänestä seuraavalla tavalla YK:ssa? Eli siis tuo tyhjä olisi este rahantulolle? Valtioilla voi olla välillä ns. paskoja vaihtoehtoja valittavanaa - esim. nyt vaikka osta viljaa venäjältä edullisesti (ehtona tyhjän äänestäminen) tai kerro kansalle ettei ole viljaa (->mellakat jne.).
Se mitä joku Iran tekee on sitten ihan toinen asia, mutta sinne ei taidakaan kauheasti mennä tukia valtiolta.
Edit: Lisään vielä, toki olisi mielenkiintoista tietää kuinka iso ongelma tässä ylipäätään on. Jos tuo tuotteiden ostaminen venjältä ok, niin sitten jää jäljelle vain tuo YK äänestys (suurin osa taitaa yrittää pitää näppinsä erossa koko sotkusta). Eikös siellä YK:ssa kuitenkin se noin ~150 valtiota tuominnut venjän toimet?