Toki noille koulutuksille voi nauraa, mutta hyvä muistaa Yhdysvalloissa noista tietyistä HR asioista on napsahtanut isoja sakkoja yrityksille etenkin jos koulutusta ei ole hoidettu. Tämä käsittää juuri nuo mainitut kilpailuun liittyvät sekä työpaikkalla tapahtuvaan häirintää liittyvät.
Noh. Toki tässä tilanne hivenen erilainen kun kyse on myös nyt sitten firman omistajasta. Eli itsepähän sitten maksaa sakot yms. jos (kun?) niitä tulee.
Eli Elonin osti yrityksen sellaisena kuin se oli ja nyt tulee itse määritellä miten haluaa yritystä johdettavan. Ei työntekijöiden tehtävä ole arvailla uuden omistajan ajatuksia käsittääkseni. Hivenen lapselliselta vaikuttaa tuo näiden prosessien haukkuminen tässä vaiheessa. Toki tuollakin tempauksella rakentaa omaa imagoaan.
Ja lopuksi en minäkään noita koulutuksia rakasta, mutta tähän asiat ovat ajatuneet tuossa maassa erilaisten oikeusjuttujen kautta.
Joskus 15 vuotta sitten jouduin yhdellä Suomalaisella isolla IT firmalla täyttämään ekologisuus kyselyä.
Testistä oli pakko saada täydet pisteet. Viimeisenä kysymyksenä oli mikä on maapallon merkittävin kasvihuonekaasu. Vaihtoehtoina oli vesihöyry tai hiilidioksidi.
Pohdin hetken kyselyn tekijän fysiikan ymmärrystä ja päättelin että lähinnä humanistisia aineita siellä on luettu ja pääsyin siihen lopputulokseen että kysymyksessä on mitä todennäköisemmin virheellinen vastaus. Vastasin hiilidioksidi vaikka alkeellinen wikipedin pläräys antaisi oikeaksi vastaukseksu vesihöyry selvällä marginaalilla.
Sanomattakin on selvää että sain testistä täydet pisteet.
“Tammi-syyskuussa elävänä syntyneiden määrä oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin ja kuolleiden määrä vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian suurin.”
Tammi-syyskuussa syntyi 34 227 lasta
Kuolleiden määrä oli samana aikana 46 111
Miten määritellään Venäjää “myötäilevät” maat? Puhummeko nyt siis siitä että jos maa äänestää YK:ssa vaikkapa tyhjää Venäjää koskeviin lauselmiin, niin se on myötäilyä? Vai onko kyse siitä että ostaa venäjältä öljyä, viljaa tms. raaka-aineita?
En ole näiden kehitystukien asiantuntija, mutta idea kaiketi näissä on että ovat aika lailla vastikkeettomia tukia heikosti pärjääville maille? Toiveena luonnollisestikin on näiden maiden nouseminen sellaiselle tasolle että pystyvät pitämään huolen itsestään.
Se sitten kuinka hyödyllisiä kehitystuet ovat ja mihin asioihin tukea tulisi antaa jne. on vielä ihan oma asiansa.
Eli mietin voiko tässä olla jotain seikkoja, joita ei tule ajatelleeksi?
Hyvä kysymys. Kysymyksen asettelu on tarkoituksella lavea. Venäjän toimia Ukrainassa millään tavalla tukevat äänestystulokset YK:ssa tai muu näkyvä tai kuuluva tuki katsotaan ilman muuta myötäilyksi. Kauppaa Venäjän kanssa ei voi yksinään katsoa myötäilyksi ellei kaupankäynnin kohteena ole sodankäynnissä käytettävä hyödyke.
Voi ajatella, että kehitysapua vastaanottava maa ei ota kantaa, jos maa äänestää tyhjää Venäjän toimet tuomitsevissa äänestyksissä. Toisaalta, jos maa ei ota kantaa terroristisiin hyökkäyksiin siviilejä kohtaan Ukrainassa, myös tyhjän äänestäminen voidaan joissain tapauksissa katsoa myötäilyksi. Kehitysapu ei ole hätäapua vaan merkittävää ja suoraa tukea tukea valtioiden kehitykseen tavalla, jonka apua myöntävä valtio hyväksyy.
Jep. Se näissä monesti on ongelmana että yksityiskohdat ratkaisevat miten voidaan toimia. Ymmärrän pointin kysymyksen laveudesta, mutta toisaalta mikä silloin on arvo koko kysymyksenasettelulle? Eikös olisi suoraan selkeämpi kysyä kannatatko venäjän toimien vastustamista - jaa/ei?
Jos taasen tavoitteena oikeasti miettiä tuota kehitysavun kytkemistä tähän sotaan tai mihinkään muuhun kyseisen valtion suveriniteettiin liittyvään asiaan, niin uskoisin mekanismilla olevan melko paljonkin merkitystä (en siis tiedä, kunhan vain mietiskelen).
Esimerkiksi et näe mitään ongelmaa siinä että länsimaat sanoisivat ettei rahaa tipu, jos ette äänestä seuraavalla tavalla YK:ssa? Eli siis tuo tyhjä olisi este rahantulolle? Valtioilla voi olla välillä ns. paskoja vaihtoehtoja valittavanaa - esim. nyt vaikka osta viljaa venäjältä edullisesti (ehtona tyhjän äänestäminen) tai kerro kansalle ettei ole viljaa (->mellakat jne.).
Se mitä joku Iran tekee on sitten ihan toinen asia, mutta sinne ei taidakaan kauheasti mennä tukia valtiolta.
Edit: Lisään vielä, toki olisi mielenkiintoista tietää kuinka iso ongelma tässä ylipäätään on. Jos tuo tuotteiden ostaminen venjältä ok, niin sitten jää jäljelle vain tuo YK äänestys (suurin osa taitaa yrittää pitää näppinsä erossa koko sotkusta). Eikös siellä YK:ssa kuitenkin se noin ~150 valtiota tuominnut venjän toimet?
Vakavasti puhuen työperäisen maahanmuuton helpottaminen ja lapsiperheiden tukeminen ei varmaan olisi kansantaloudellisesti huono veto pidemmällä tähtäimellä.
Verotusta on lisätty eniten lapsiperheisiin vaikuttavissa menoerissä, asuminen autoilu ruoka lämmitys.
Sinkkujen kiinasta tuotavien enempi hupiharrastusvälineiden hinnat laskeneet.
Lapsilisän ostovoima on puolittunut 2000-luvulla kun sitä ei ole nostettu kertaakaan edes inflaatiotarkistuksilla!
Eläkkeisiin 6% - 8% korotukset nytkin mutta ei lapsilisään tippaakaan!, kertoo yhteiskunnan todellisista prioriteeteista.
Edellisen budjetin kohta lapsilisistä: “indeksikorotukset ovat lapsilisässä edelleen jäädytettyinä.”
Kansantalouden kannalta hyödyllisestä työperäistä maahanmuuttoa tulisi kannustaa ja edistää. Mutta kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole hyödyllistä, vaan osa on haitallista. Jos maahanmuuttaja ei tule palkallaan toimeen vaan joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan, niin se on kansantalouden kannalta negatiivinen asia.
Sillä on eroa tuleeko tyyppi töihin asiantuntijaksi it-firmaan vai ravintolan keittiöön.
Ottamatta kantaa puolesta tai vastaan, näillä päätöksillä on seurauksensa väestöpyramidiin. Minun elinaikanani on abortoitu lähes 400000 suomalaista. Sijoituspalstalla varmasti ymmärretään että kyseessä on ajanmyötä korkoa korolle ilmiö, mutta täysin väärään suuntaan. Voitaisiin humoristisesti puhua kusetusmarkkinoista ellei tilanne olisi todella huolestuttava.
Pohdittuani asiaa hetken, päätin jättää vastaamatta kyselyyn vastausvaihtoehtojen puutteen vuoksi.
Allekirjoittaneella ei ole juuri lainkaan faktaa kehitysavusta, sen kohteista, eikä myöskään tuen muodoista, mutta kuvittelee omassa päässään tukien menevän jotakuinkin seuraavalla tavalla: Ulkoministeriö päättää jaettavat määrärahat → logiikalla x päätetään järjestöt, joille varoja kohdistetaan → varat (rahat) järjestöille → järjestöissä toteutetaan toimenpiteitä y ja z → järjestöt raportoivat toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.
Onko yllä kuvailtu malli paras yhdellekään osapuolelle (paitsi tietty järjestöille)? Olen jokseenkin skeptinen siitä, että resurssit kanavoituisivat kaikista tehokkainten apua tarvitseville yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnille kirjoittamalla sekkejä järjestöille. Olisiko ideaa, että kehitysapua jaettaisiin pääsääntöisesti erinäköisillä Suomessa tuotetuilla tuotteilla ja palveluilla sekä henkisellä pääomalla - jutuilla, joita täällä härmässä osataan tehdä. Näin varat siirtyisivät (ainakin osittain) kotimaisille yrityksille, tukien taloutta niin työpaikkojen kuin tuotekehityksen kautta. Samalla apua tarvitsevat saisivat konkreettisesti asian x, joka auttaa heitä elämässään. Win-win? Joidenkin mielestä kuulostaa varmasti itsekkäältä, että avustajan pitäisi hyötyä avun antamisesta, mutta win-win > win-loss.
Olen siis ehdottomasti kehitysavun puolella, mutta haluaisin antaa sitä hieman eri muodossa. Olisin siis kaivannut kyselyyn vaihtoehtoa ”Kyllä, mutta eri muodossa kuin nykyään.”
Jos allekirjoittaneen kuvitelmat kehitysavun nykyisestä ”tukimuodosta” ovat ihan harhaisia niin erittäin hyvä.
Naisten itsemääräämisoikeuteen en suostu sekoittamaan korkoa korolle -ilmiötä. Opettajana myös näen lapsia, joita ei selvästikään olla haluttu tai heidän kasvattamiseen ei olla oltu valmiita. Suomi ei tarvitse lapsia, joita ei haluta/jakseta kasvattaa vaan Suomesta täytyy tehdä paikka, jossa lapsia halutaan hankkia ja kasvattaa. Oma ikäpolveni on parhaassa lapsentekoiässä ja perheen perustaminen ei useita houkuttele, kun omankin arjen pyörittäminen on niin kuormittavaa.
Miun silmiini näyttää siltä, että tuo pelastusala kutsuu sinuu paljon vahvemmin. Molemmat urat omastakin mielestäni kunnioitettavia polkuja, hienoo tehhä töitä yhteisen hyvän eteen. Tsemii valintaan ja tuleviin opintoihin!
