Mieti, kuinka jänniä kokemuksia olisit saanut esimerkiksi Hyzonin parissa, jos unohtaist mun tapaani negatiiviset asiat ja näkisit vain mahdollisuuksia sekä positiivisia asioita.
Pakko sanoa, että kryptot ne vasta antaakin elämyksiä ja niitä on kokonaisvarallisuudestani n.0,4%. Tosin niihin en ole koskenut piitkään aikaan enkä ihan tiedä, missä menevät.
Kyllä siihen uppoavan miinusrivin katseluun ja lopullisen törmäyksen odotteluunkin jossain vaiheessa väkisinkin kyllästyy
Puhut nyt kaverille, joka on joskus ollut 100% sijoitusasteella kiinni Talvivaarassa. Tein vissiin sijoituksella voittoakin, ainakin omien muistikuvien mukaan. Mulla on kyllä turhien riskien jännityskiintiö loppuelämältä täynnä!
@Pavel
Tästä tulikin mieleen Suomisijoittajan klassikkoriski: Majavat
Ai että! Talvivaarassa marinoituneille “sijoittajille” pitäisi melkein olla ihan oma ketjunsa. Aikanaan isäni ihan tuputtamalla lainasi rahaa sitä lisämerkintää varten. Oli niin riskitön kuitenkin niin tottakai lainasin. Eipä se isäukko sitten sitä rahaa takaisin halunnutkaan kun majavat yllätti Jälkikäteen ajateltuna Talvivaara olisi voinut vuosia kupata lisää rahaa sijoittajilta jos vain olisi ollut oikeassa pörssissä (TSXV)
Kyllä Talvivaarasijoittajalle sopivia ketjuja löytyy vaikka millä mitalla
Yksi Talvivaaran merkittävistä haasteista oli, että Suomi on liian köyhä maa kaivosyhtiöille eikä täällä ole kenelläkään muulla kuin valtiolla varaa tehdä tuon kokoluokan sijoituksia. Mikäli ylösajovaiheessa joudutaan säästelemään pääomanpuutteen vuoksi ja tekemään tehdään epäoptimaalisia ratkaisuja, niin ei se ole ihmeellistä että jälkikäteen tapahtuukin rutkasti huonoja asioita. Sitten kun vielä YMPÄRISTÖMINISTERI huutelee lehdistössä, että yhtiön toiminta pitäisi selvittää ja kieltää, niin milläs järjestät rahoituksen.
Taitaa olla vain akt:n puheenjohtajan Ismo Kokon halu näyttää, että hänellä on valtaa tai joku taho maksaa hänelle tästä. Mitään järkeähän näissä heidän vaatimuksissa ei ole, perustelutkin ontuu.
On kyllä kieltämättä karhuista menoa Qt ketjussa. Tämä yhdistettynä inderesin vähennä suositukseen, niin saas nähdä kauanko kuutti pysyy piikkipaikalla.
Erään yliopiston taloustieteen professori totesi taannoin, ettei ollut koskaan reputtanut yhtään opiskelijaa, mutta sitten reputtikin kokonaisen vuosikurssin kerralla. Kyseinen vuosikurssi oli inttänyt, että #sosialismi toimii ja siinä kukaan ei olisi #köyhä eikä kukaan #rikas, vaan tasa-arvo vallitsisi.
Professori sanoi siihen opiskelijoille: “OK, kokeilkaamme sosialismia tällä vuosikurssilla. Kaikista arvosanoista lasketaan keskiarvo ja jokainen saa saman arvosanan, jolloin kukaan ei saa hylättyä ja kukaan ei saa vitosta.”
Ensimmäisen välitentin jälkeen arvosanoista todellakin laskettiin keskiarvo ja jokainen sai nelosen. Opiskelijat, jotka olivat päntänneet kovasti, olivat tuohtuneita, kun taas vähän lukeneet opiskelijat olivat iloisia. Toisen välitentin lähestyessä ensimmäiseen vähän lukeneet opiskelijat pänttäsivät vielä vähemmän ja paljon päntänneetkin halusivat päästä vähällä, joten hekin lukivat vähemmän.
Toisen välitentin keskiarvo olikin vain kakkonen, eikä kukaan ollut enää iloinen! Sama meno jatkui ja kolmannesta välitentistä jaettiinkin jo kaikille hylätyt arvosanat. Tenttien jatkuessa arvosanat eivät enää parantuneet, mutta kinastelu, syyttely ja nimittely sen sijaan lisääntyivät ja johtivat yleiseen pahaan mieleen ja kenenkään haluttomuuteen opiskella muiden hyväksi.
Suureksi yllätyksekseen opiskelijat saivat kaikki vuosikurssista hylätyn ja professori kertoi, että myös sosialismi epäonnistuu aina lopulta, koska silloin kun palkinto on suuri, onnistumiseen vaadittava työmäärä on myös suuri, mutta kun valtio ottaa palkinnon pois, niin kukaan ei enää yritä tai edes halua onnistua.
Asia ei voisi olla yksinkertaisempi. Tarinaan liittyy viisi opetusta:
Köyhiä ei voi rikastuttaa köyhdyttämällä rikkaat lainsäädännöllä.
Mitä yhdelle annetaan ilman työntekoa, sen on jonkun muun täytynyt työllä tehdä.
Valtio ei voi antaa kenellekään mitään, mitä se ei ensin ottanut pois joltain toiselta.
Varallisuutta ei voi monistaa jakamalla sitä.
Kun puolet ihmisistä ajattelee, ettei heidän tarvitse tehdä töitä toisen puolen huolehtiessa heistä ja kun toinen puoli ajattelee, ettei heidän kannata tehdä töitä, koska joku muu saa siitä hyödyn, niin se on minkä tahansa kansakunnan lopun alku.