Sijoittajana koettua - omakohtaisia tarinoita - inspiraatioksi tai opiksi

Yleinen
1

Olen seurannut foorumia aktiivisesti ja yrittänyt löytää ketjua, johon voisi kirjoittaa omakohtaisia tunnelmia, kokemuksia ja sattumuksia sijoittajan uran ajalta. Olisi mielenkiintoista lukea erilaisia sijoittajakokemuksia - kuulla, miten sijoittamisen aloittaminen, onnistumiset ja epäonnistumiset, ovat vaikuttaneet itse kunkin elämään.

Miten sijoittaminen on muuttanut elämää ja mitä muuta hyötyä siitä on ollut kuin mahdolliset saavutetut tuotot? Vai onko siitä ollut vain haittaa, vaikka " sijoittaminen kannattaa aina" -teesiin uskommekin.

Olen huomannut kuinka osassa foorumin kirjoituksia on sivuttu näitä teemoja ja avattu kirjoittajien omia ajatuksia ja oivalluksia sijoittamisen taipaleella. Olisinkin näihin koskettaviin ja inspiroiviin kuvauksiin halunnut palata ensilukeman jälkeen uudestaan, mutta ne häviävät niin helposti viestitulvaan.

Näistä omakohtaisista kirjoituksista on heijastunut usein paitsi senhetkinen markkinatunnelma myös kirjoittajan omat tunteet ja pohdinnat siitä, mikä sijoittamisessa on lopulta osoittautunut viisaaksi pitkällä tähtäimellä.

Uskon, että meillä jokaisella on sijoittamiseen liittyviä tarinoita - inspiraatioksi ja opiksi - jotka olisivat kertomisen arvoisia.

39 tykkäystä
2

Minun tarinani sijoittajana on vielä kovin alussa, mutta kirjoitan silti tähän ketjun alkuun omia havaintoja tähänastisista kokemuksistani puolentoista vuoden ajalta.

Olen jo huomannut, että alussa asettamani tavoite, pankkitilin koron voittaminen - joka ei muuten ole toteutunut - on kuitenkin vain yksi osa tätä kokonaisuutta.

En olisi mitenkään voinut ymmärtää, kuinka monin verroin sijoittamisen aloittaminen onkaan tuonut elämääni ja ajatteluuni lisää sisältöä ja mielenkiintoa elämän ilmiöiden pohdintaan.

Voisiko sijoittamisen tavoite tosiaan olla muutakin kuin saada raha kasvamaan?

Noh, minä olen saanut mielekästä tekemistä vapaa-ajalle ja päässyt opettelemaan uusia asioita. Se, että päätin heti alkuunsa, että haluan sijoittaa suoriin osakkeisiin, on tuonut tähän vielä lisämaustetta.

Olen sijoittamisen myötä

  • oppinut ottamaan paremmin vastuuta omasta taloudestani
  • oppinut omasta itsestäni ja reaktioistani sijoittamiseen liittyvien ilmiöiden kautta
  • oppinut loogista päättelyä ja uusia matemaattisia asioita
  • oppinut talouden lainalaisuuksia
  • oppinut talouden vaikutuksista yhteiskuntaan

Tämä sijoittamisen maailma onkin ollut minulle kuin uuden kielen oppimista​:relaxed:. Pitää aivosolut virkeinä ja tulee usein uniinkin. Ja tämän foorumin sijoittajayhteisön ansiosta olen oppinut ymmärtämään, että sijoittaminen on vain osa elämää - eikä ainakaan minun kannata sen varaan rakentaa tulevaisuuden taloudenpitoani. :yellow_heart:

69 tykkäystä
3

Halpa käy kalliiksi.

Sijoittamisen myötä ja muutamat oppirahat tehneenä, olen konkreettisesti oppinut tappioiden kautta miten halvat vaihtoehdot tai pelkästään hintaa katsomalla voi hävitä todella paljon rahaa pitkässä juoksussa.

Tein alkuaikoina salkkuuni isoa tuhoa, kun kurssilaskuissa tuli ostettua jotain spekulatiivista tai muuten heikkoa keissiä halvalla. “-50%, -80% alelaareista” Tuli opittua kantapään kautta, että jos osake on laskenut isosti joko itsekseen tai muun markkinan ohessa, sillä on vielä varaa laskea siitä -100%. Ainoa vankka pohja löytyy syvältä sijoitusten merestä sieltä 0e tuntumasta.

Nykyään ymmärtää paremmin fundamentit ja mahdolliset laskun syyt, jolloin tulee tietenkin vielä ostettua halvempiin hintoihin yhtiöitä, mutta vain hyviä yhtiöitä tai tietoisella lasketulla riskillä. Tällaisessa kaikkea koskevissa laskuissa mitä on nyt tänä vuonna nähty, löytyy välillä todella hyviä ostopaikkoja kohtuullisella hinnalla. Mutta ymmärrys halpaa kohtaan on muuttunut.

Sama on tarttunut myös arkielämäänkin, nykyään tulee ostettua laadukkaampia tavaroita ja miettittyä etukäteen että “onko nyt järkeä säästää 200e tästä puhelimesta, joka pitää sitten vaihtaa 2v päästä verrattaen että ostaa kerralla nyt kunnollisen”

35 tykkäystä
4

Miten tän sanoisi lyhyesti…

Osta vuosi nordnetissä ja coinbasessa osakkeita niin että hinnasta välityskuluja on joku 30-70% ja tajua vasta sen jälkeen virhe. Näissä virheissä hävitty tuhansia euroja.

Ne samat ostetut jutut myy liian hätäisesti. Näissäkin hävitty tuhansia euroja.

Nyt sopivasti on virheet korjattu ja ollaan pohjalla. Enää ei ole myöskään energiaa veivaa ja vatkaa.

Nyt katsotaan vierestä hiljaa josko nousu alkaisi vuoden sisään.

29 tykkäystä
5

Mun sijoitusurakkani alkoi varsin ikävissä merkeissä. Henkilö, joka oli huolehtinut mun sijoituksista poistui keskuudestamme ja olin yllättäen tilanteessa, jossa oli pakko alkaa opetella itse näitä asioita. Salkussa oli erilaisia osakkeita enkä suoraan sanottuna tiennyt miten niiden kanssa olisi pitänyt toimia ja kuvittelin että on pakko toimia jotenkin. Maailma ei päästänyt mua helpolla, perään iski vielä pandemia ja mulle paniikki. Siinä tuli tehtyä muutamia varsin typeriä liikkeitä (teen niitä vieläkin, mutta vähemmän).

Oikeastaan toivoisin kaikkien teidän, jotka huolehditte vaimonne, lastenne, sukulaisten, jne salkuista miettivän onko se pidemmän päälle kannattavaa. Itse olen oman kokemuksen kautta sitä mieltä että, jokaisen tulisi huolehtia salkustaan itse. Sehän ei tarkoita etteikö neuvoja voi antaa ja mielellään perustelun kanssa, jotta pikku hiljaa menisi oppikin perille.

45 tykkäystä
6

Joitain omia ja vierestä seurattuja tilanteita ja näkövinkkeleitä mitä tulee nopeasti mieleen:

  • Mikäli yhtiön tuote on kehitysasteessa ja vaikka kuinka hyvältä näyttää → se voi olla täysi susi. (esim. Case Talvivaara ja nikkelin liotusaltaat, todella moni menetti rahansa. Pekka Perän naama.jokaisen talouslehden etusivulla.).
  • Mikäli yhtiön bisnes nojautuu pitkälti yhteen tuotteeseen tai asiakkuuteen → riskit romahdukseen ovat kovat jos tuote ei enää menesty tai asiakkuus menetetään. (2008 monet yhtiöt)
  • Kiinassa on paljon potentiaalia ja arvostuskertoimet äärimmäisen houkuttelevia, mutta lopulta kuitenkin sitäkin enemmän tuskaa paatissa. Muutaman pahan hassin jälkeen koko maa on henkilökohtaisessa boikotissa ja jätän suosiolla Kiinan tarjoamat mahdollisuudet muiden napattavaksi.
  • Sijoita korkeariskisiin kohteisiin maltillisesti, muutaman kerran kun riskit realisoituu niin siinä sen sitten tajuaa.
  • Älä perusta sijoituspäätöstä pelkästään forum kirjoituksiin tai analyyseihin, vaan tutki bisnestä myös itse mahdollisimman neutraaleilla laseilla varustettuna. Mikäli ala tai yhtiö ei oikein aukea sinulle, niin muita yhtiöitä löytyy kyllä ja sama homma alusta.
  • Mikäli tunnet jonkun alan hyvin, niin tutki sen alan yhtiöitä ja näin sinulla on paremmat mahdollisuudet valita voittaja kilpailijoiden seasta.
  • Äkkirikastumisia tapahtuu harvoin, tavoitteena indeksin voittaminen on jo loistava suoritus.
33 tykkäystä
7

Itselläni on ollut kaikkein opettavaisinta kokea tappio Nokian all in-sijoituksen jälkeen keväällä 2001. Olin siinä uskossa, ettei kurssi voi enää paljon laskea 26 eurosta…Kaikkihan tiedämme, miten kävi. Siinä paloi 24000 mummonmarkkaa.
Sen verran homma jäi kirvelemään, että pakko oli koittaa uudestaan. Microsoftin ja Elopin ryvettämä Nokia alkoi olla mukava ostolappu 2011-12 paikkeilla. Onnistuin pilkkimään muutamia eriä alle kahden ja kolmen euron hintaan. Se onkin niitä harvoja kertoja, jolloin ajoitus on osunut suurinpiirtein kohdalleen. No, mitä tästä opin:Kannattaa hajauttaa👍

32 tykkäystä
8

Myin koronakriisin iskettyä miltei koko salkkuni tyhjäksi, kun vuosikausien aikana kertynyt tuotto alkoi lähestyä nollaa. Ajatus siitä, että työllä ja vaivalla tienatut rahat alkavat kurssien vielä laskiessa haihtua tyhjiin, oli miulle silloin liikaa.

Puolisen vuotta sitten näin Youtuben kautta jonkun lukuisista Warren Buffettin haastatteluista. Siinä Buffett selitti, että osakkeen hinnan heittelyllä ei ole omistajalle mitään merkitystä, jos yritys on hyvä. Osakemarkkinoilla huudellaan jatkuvasti erilaisia tarjouksia kaikista mahdollisista firmoista, mutta ei osakkeenomistajan tarvitse välittää tästä huutokaupasta pätkääkään. Jos firma on hyvä ja sen pitkän aikavälin tulevaisuus ok, niin sen kun jatkaa omistajana. Firman osakkeen arvo seuraa pitkällä aikavälillä takuuvarmasti firman kykyä tehdä tulosta.

Tuolla Youtube-videolla Buffett onnistui selittämään asian niin selkeästi ja kirkkaasti, että jopa mie sen ymmärsin. Nyt tämä viime aikojen kurssilasku ei ihan vilpittömästi ole tuntunut missään. Jatkan tyytyväisenä omistajana tooosi pitkään holdiin ostamillani firmoilla sekä joka kuukausi jonkun satasen kasvavilla indeksisäästöillä. On ollut paljon mukavampaa sijoittaa, kun touhuun ei enää liity pelkoa!

48 tykkäystä
9

Kiitos tarinoistanne! Näistä on saanut juuri sitä oppia ja inspiraatiota, jota tämän ketjun perustamisella toivoin. Lisäksi henkilökohtaisten sijoittamiseen liittyvien tarinoiden lukeminen on intohimoni :yellow_heart: Olen myös oivaltanut, että tarinoita taitaa olla olemassa yhtä monta kuin on sijoittajiakin ja sijoittajavuosien karttuessa niitä kertyy koko ajan lisää.

Enkä malttanut tässä ketjun alkuvaiheessa olla kommentoimatta kirjoituksianne! :blush:

@Moleman
Tämä on varmaan se tavallisin ansa, johon kokematon sijoittaja aluksi kompastuu - ostaa mahdollisimman monia halpoja osakkeita alelaarista - ja luottaa siihen, että kyllä jotkin niistä nousevat uusiin ATH-lukemiin hyvinkin pikaisesti. Vaikka harvoin kai “laadukas on halpaa”.

@Datamonni
Olit rohkea, kun jaoit tarinasi! “Veivaa ja vatkaa” taitaa edelleen innoittaa monia meistä ja sehän siinä kiehtovaa onkin, kun se saattaa joskus johtaa merkittäviin voittoihin. Näissä veivaamisissa monella meistä aloittelijoista jää tosin aluksi ymmärtämättä kulujen osuus tuottoja merkittävästi heikentävästi.

@Tipitityy
Olennaista on juuri tuo mainitsemasi oivallus, että ymmärrys sijoittamista kohtaan kasvaa parhaiten silloin, kun on itse omista varoistaan vastuussa. Ja sen oivaltaminen, että sijoittaminen ei tarkoitakaan sitä, että välttämättä aina on pakko toimia ja olla aktiivinen. Joku onkin foorumilla todennut, että menestyvä sijoittaja on suurimman osan ajasta tekemättä mitään.

@tebiz
Olit koonnut kirjoitukseesi hyviä pointteja sijoittamisen riskisyydestä; houkutteleviin arvostuskertoimiin tai maariskeihin ja pelkkiin tulevaisuuden lupauksiin, yrityksen tuotteen kapea-alaisuuteen tai toisten analyyseihin luottamiseen liittyen.

@Jyrki6
Kiitos all-inn Nokia -kokemukseesi liittyvän opetuksen jakamisesta. Näiden jälkeen sitä tosiaan varmaan palaa markkinoille viisaampana ja uuden hajauttamis-strategian kautta.

@tripsykero
Sinun tarinastasi huokuu oivalluksena optimistisuus ja luottamus siihen, että “firman osakkeen arvo seuraa pitkällä aikavälillä takuuvarmasti firman kykyä tehdä tulosta”. Tästä kirjoituksesta saa sopivasti uskoa sijoittaminen kannattaa aina -teesille.

14 tykkäystä
10

-Puolisen vuotta sitten Fortum oli erittäin vakaa luotettava varma tuloksentekijä ja osingonmaksaja vailla riskejä, eli Buffettin kriteereillä loistava ostos.

4 tykkäystä
12

Kiitos, että olet käynyt lukemassa ja kommentoimassa ketjua.

Ottamatta kantaa kommenttiisi ajattelen tässä yhteydessä, että näistäkin sijoitustilanteista saa aikamoisia sijoitustarinoita.

Muutoin ajattelen, että tähän ketjuun kirjoittavien sijoittajakokemuksia ja tarinoita tulee kunnioittaa sellaisenaan - korkeintaan kiittää ja kannustaa erillisellä viestillä, jos on kokenut viestin koskettaneen erityisesti.

On mielestäni erittäin rohkeaa, että joku uskaltaa tuoda henkilökohtaisia hetkiä sijoittajanuraltaan avoimelle foorumille toisten luettavaksi.

10 tykkäystä
13

Yksi mieleen tuleva kokemus, mitä alan kirjoissa ei yleensä kauheasti painoteta, on että oma temperamentti kannattaisi opetella tuntemaan. Se pyrkii vaikuttamaan päätöksiin, kokemattomalla ehkä enemmän kuin kokemuksen myötä. Esim. itse olen kontraukseen taipuvainen, kuten ehkä nimimerkistä voi arvata. Pysyttelen luonnostani lauman reunoilla ja tarkkailen tilannetta sieltä. Olen oppinut, että ei ole itseisarvo olla eri mieltä kuin markkinat, joskus kannattaa vain mennä mukana. Toisaalta en kerta kaikkiaan pysty ostamaan p/s 30 firmoja vaikka kaikki huutaisivat niiden nimeä. Jollain toisella voi olla päinvastainen taipumus. Auttaa jos kysyy itseltään, otinko huomioon oman taipumukseni tehdä päätöksiä xxx pohjalta?

Tähän liittyy myös se, että itsetuntemuksen kautta oppii arvioimaan tietoa, jota tulvii joka puolelta. Tietolähteillä on usein omat taipumuksensa, joista syntyy vääristymää kun tarinaa kerrotaan suusta suuhun eri medioissa, usein saman henkisten henkilöiden toimesta. Tämän takia lisätieto ei joka kerta auta tekemään parempia sijoituspäätöksiä.

20 tykkäystä
14

Sijoittamisesta on tullut matkan varrella aika monta oppia. Koitan hieman eritellä niitä alla.

Epävarmuuden sietäminen kuuluu osakesijoittamiseen. Mikään ei ole niin epävarmaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Osakkeen arvo on kuitenkin periaatteessa osakkeiden tuottaminen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Tätä ei todellisuudessa kukaan tiedä täsmällisesti. Samoinhan tuo on elämässä yleensä. Välillä tulee kierrepalloa vastaan työelämässä, omassa taloudessa, ihmissuhteissa tai harrastuksissa. Osakesijoittamisesa oppii ettei kaikkea voi kontrolloida. Kannattaa keskittyä siis asioihin, joihin voi vaikuttaa tai joita voi hallita.
Pitkäjänteisyys on itselleni ollut tärkeä oppi. Minulla on vieläkin salkussa pieni siivu indeksirahastoja, joille en ole tehnyt mitään 15 vuoteen. Suorissakin sijoituksissa löytyy jo yli 10 vuotta omistettuja osakkeita useampiakin. Maltti on valttia, niin osakesijoittamisessa kuin muussakin elämässä. Jos reagoit jokaiseen rasahdukseen mitä ympärillä tapahtuu, ei yleensä näe metsää puilta. Koitan etsiä osakkeita, jotka kasvavat korkoa korolle. Silloin tehtäväksi jää katsoa osakkeen perään, että yritystoiminta säilyy laadukkaana. Myyn mikäli yrityksestä tulee huonompi tai olen tehnyt virheen.
Riskien hallinta. Olen onneksi hajauttanut koko ajan riittävässä määrin. Tämän takia ei ole koskaan tarvinnut menettää yöunia tappioiden takia. Olen myös oppinut, ettei kannata ostaa liian velkaista yhtiötä, koska sen on vaikea kestää vaikeita aikoja.
Oman talouden hallinta: Kartan myös velkaa omassa elämässäni. Velattomuus tarkoittaa optiota ottaa velkaa tarvittaessa. Tätä mahdollisuutta ei ole niillä, joilla lainat ovat tapissa jo hyvinä aikoina. Tämä toimintamalli ei ole kaikille mahdollista, ymmärrän sen. Osa kuitenkin valitsee leveämmän elämäntyylin, joka sulkee tämän reitin elämän polulla.
Talouden ja ympäröivän yhteiskunnan parempi ymmärtäminen: Yhteiskunta ei toimisi ilman tavaroita ja palveluita, joita yritykset tuottavat. Yritysten ja työntekijöiden maksamilla veroilla sitten rahoitetaan tarvitsemamme julkiset palvelut. Työ ja yrittäjyys on hyvinvoinnin perusta. Itsestäni tuntuu mainiolta olla pääomittamassa omalta osaltani taloutta, joka kuitenkin jakaa meille kaikille hyvinvointia. Yhteiskunta tarvitsee myös omistajia ja pääomien tarjoajia. Ilman pääomaa ei yrityksillä olisi edellytyksiä toimia tai tarjota työpaikkoja ihmisillä.
Loogis-matemaattisen ajattelun kehittäminen: Kun pysähtyy pohtimaan asioita tarkemmin ja syvällisemmin, ymmärrys asioihin kasvaa. Kun opit tuntemaan uuden toimialan logiikkaa, samalla kehität kykyäsi ymmärtää uusia asioita.
Tämä auttaa myös tunteiden hallinnassa: Jos QT on 50% pakkasella ei minulla välttämättä ole kiirettä tehdä yhtään mitään. Voin seurata tilannetta rauhallisesti ja ostaa/pitää/myydä parhaakseni katsomalla tavalla. Ajan kanssa ja harkiten.
Tunteilla on paikkansa, mutta osakesijoittamisessa on parempi keskittyä olemaan analyyttinen. Osakemarkkina ei välitä tunteistani, joten miksi reagoisin tunteella markkinan liikkeisiin.

31 tykkäystä
15

Tekniikka on-line kaupankäynnissä voi iskeä kipeästi vaikkapa menetettyinä tuottoina - itselleni kävi jo vuosia sitten että ostin silloin senttiosakkeena kärvistelevää firmaa Suominen mielestäni aika edullisesti. Pidin jonkun viikon ja sitten kurssin hiukan noustua tuumasin että laitanpa myyntitoimarin mielestäni perin juurin hyvään kurssiin, takaraivossa ajatus “tämä ei kyllä nappaa, se varma”. Sitten jäi firma seuranta osaltani haaskiolle moneksi viikoksi ja firmasta hyviä uutisia tömähti useampiakin joten kurssi kimposi yläviistoon perin raikkaasti. Kökkö myyntitoimarini tietysti toteutui mutta jäi harmittamaan kun jäin vaan katsemaan firman osakkeen perävaloja kun se otti vauhtia. Näppejä nuolemaan jäin. Haaksirikkoja saa aikaiseksi myös stop-loss asetuksilla kun osakkeen kurssi odottamatta kyykkää suhteellisen paljon ja huonolla säkällä käy niin että tuli myytyä osakkeet tappiolla ja kurssi jo taas kukoistaa. Kyllä otsasuoni silloin sykkii sijoittajalla.

9 tykkäystä
16

Nyt on kyllä melkoiset ajat aloittelijalla. Omakohtaista kokemusta sijoittamisesta on pian kahden vuoden ajalta, ja oppia ja inspiraatiota saa jatkuvasti lisää teiltä kanssasijoittajilta.

En tosin usko, että tarvitsisin enää ihan näin paljon oppia näistä laskumarkkinatunnelmista :sweat_smile:

Tuntuu kuin olisi pelinappulana alustalla, jossa markkinat taistelisivat minua vastaan ja olisivat koko ajan voitolla - tai paremminkin päivä päivältä enemmän voitolla.

Silti harrastus jatkuu, sinnikkäästi. Ja pidän kiinni sijoitussuunnitelmastani.

En tiedä, mitä pelissä sitten tapahtuisi, jos antaisi periksi. Mille tässä taistelussa itse asiassa antaisi periksi? Omalle mielelleen? Markkinoille? Vai antaisiko periksi tälle taistelumoodille?

Hyväksyisi sen, että markkinoiden ajoittamista ei voi voittaa kuin tuurilla?

Ja se, että itse sattui aloittamaan juuri silloin kuin se on kaikkein opettavaisinta, osoittautuukin ehkä viiden vuoden päästä katsottuna kaikkein parhaaksi hetkeksi aloittaa sijoittaminen. Ehkäpä sitten vasta ymmärrän, mitä kaikkea näinä alkuvuosina tulikaan opittua sijoittamisesta?

Muutamat teistä ovatkin kertoneet kahvihuoneen puolella, miten aiemmista laskumarkkinoista on selvitty, ja että paras tapa selviytyä onkin juuri se, ettei ainakaan pohjilla myy. Tämä on hyvää kannustusta minunlaiselleni aloittelijalle, kun miinusta on - aivan riittävästi. Näitä tarinoita voisi lukea lisääkin.

Ehkä se on se luottamuksen fiilis, jota tältä foorumilta aika ajoin saa kokeneilta kirjoittajilta ja josta saa tarmoa jatkaa tätä monipuolista harrastusta. :pray:

33 tykkäystä
17

Onpa rankka tuloskausiviikko takana. Nipistän jo liikaa yöunista sen takia, jotta voisin viettää enemmän aikaa sijoitusjuttujen parissa. Siinä ei ole mitään järkeä, koska väsyneempänä asioiden vastaanottokyky on huonompi jne. Ajattelin kuitenkin kertoa sijoitustarinani tiiviissä paketissa.

Olen lapsuudestani asti säästänyt rahojani, suurimmat menoerät lapsena ja teiniä olivat lahjat muille perheenjäsenille. Säästäminen oli siis aina verissä, joten noin 15 vuotta sitten ostaessani ensimmäisen asuntoni, niin mulla oli sitä varten jo aika hyvin rahaa kasattuna.

Maksoin lainoja reipasta tahtia pois ja ei mulla ole ikinä mennyt rahaa oikein mihinkään. Ehkä suurin ei-pakollinen panostus itseeni on ollut noin 100 euron villakangastakki tässä parin vuoden sisään. Pakko sanoa, että sain kuitenkin juuri joululahjaksi noin 140 euron puhelimen ja joskus perheeltä saan jotain tällaista isompaa, vaikka en ole sellaista pyytänyt ja joskus olen jopa estellyt. Toki olen kaikesta kiitollinen, mitä saan, vaikka haluan pärjätä tietysti omillani.

Takaisin pohjustuksesta sijoitustarinaan… oli jo pitkään miettinyt sijoittamista ja lopulta innostuin, kun pari kaveriakin sitä harrasti. Vuonna 2018 aloin laittamaan indeksirahastoihin tasaisesti rahaa ja taisin mä ostaa Nordeaa sekä YIT:tä, kun yksi tuntematon pappa niitä salilla suositteli. En tiennyt sijoittamisesta oikeastaan yhtään mitään, mutta sen tiesin, että matalakuluiset indeksirahastot ovat hyvä juttu - niihin mun olisi kannattanut jäädä, jos tuotot olisivat vain mielessä… :wink:

Vuonna 2019 ostin lisää tuttuja osakkeita sekä Biohittia, koska se oli jännittävän kuuloinen ja sen kurssi oli heitellyt sekä käynyt joskus korkealla. Ostin myös LeadDeskiä, koska se kuulosti hienolta ja anteihin kannatti osallistua. No sellaista se oli, “vähän” randomia ja luin vähän sieltä sun täältä… ihan aidolla mutulla. :smiley:

Sitten vuonna 2020 innostuin todella sijoittamisesta ja ei koronakuoppakaan tuntunut pahalta, koska mulla tippui paljon vähemmän kuin muilla. Rupesin siitä sitten varsinkin kesällä iskemään rahaa osakkeisiin, mihin olin tutustunut Inderesin materiaalien ja foorumin kautta. Ostin tosiaan Digiaa, koska se oli tekemisissä tulorekisterin kanssa, joka jo silloin tuotti paljon päänvaivaa monille osapuolille ja ajattelin, että kyllä se sillä voi hyvin rahastaa julkista sektoria. Marimekkokin päätyi salkkuun, koska sillä tuntui menevän hyvin, mutta osakkeen arvo oli vajonnut alas. Vetyjututkin tulivat tutuiksi sekä monet muut osakkeet, joista en juurikaan ymmärtänyt mitään… ihan vaan “mutuhypefomotusta”.

Viime vuonna eli 2021 aloin parhaani mukaan lukemaan kaikkea mahdollista, mitä Foorumilla oli. Tämän hetken tilastoni:
image
Olin veikannut Foorumin Nokian “tulosvisassa” lähimmäksi, joten sain Premiumin. Aloin entistä enemmän lukemaan Inderesin materiaaleja ja varsinkin niitä analyyseja. Sitten luin kirjoja ja rupesin keskustelemaan sijoitusjutuista paljon erilaisten ihmisten kanssa. Sijoitusjutut olivat mukanani aamusta yöhön ja aloin oikeasti opiskelemaan kaikenlaista sijoittamiseen liittyvää. Toistin kyllä lähes kaikki virheet, mitä sijoittaja voisi tehdä, mutta ehkä entistä paremmilla tiedoilla, vaikka valinnat eivät olleet parhaasta päästä näin jälkikäteen katsoen.

No niin ja vuoden 2022 alussa sain tämän moderaattorin työni, niin sitten vasta aloinkin olemaan kiinni näissä jutuissa oikein kunnolla, jos en muka jo aiemmin ollut. :smiley: Salkkuni tuli reipasta tahtia alaspäin kuukausi kuukaudelta, niin oli “pakko” alkaa tarkastelemaan hiljalleen asioita uusista näkökulmista, opettelemaan erilaisia asioita, kuten sijoituspsykologiaa sekä esimerkiksi makrojuttuja. Aloin myös tarkastelemaan itseäni ja tekemisiäni rehellisemmin + itsekriittisemmin sekä harrastamaan tarkempaa itsetutkimusta että olemaan toisaalta avoimempi olematta naiivi.

2018: Hyvä vuosi, ostin matalakuluisia indeksirahastoja ja mikä tärkeintä aloitin sijoittamisen.

2019: Riskisiä osakkeita ja mutuhankintoja, en noudattanut oikein mitään ohjenuoria.

2020: Kovaa työtä, ymmärtämättömyyttä ja selkeitä virheitä, mitä olisi pitänyt välttää esimerkiksi “mutuhyperfomotus”. Lisäksi perusasiat unohtuivat edelleen ja itsekritiikki.

2021: Samoja virheitä, mutta vähemmän, mutta silti paljon. :smiley: Tärkeää oli, että yritin kyllä kovin, mutta itsekriittisyyttä sekä harkintaa olisin voinut käyttää ja keskittyä perusasioihin.

2022: Samoja virheitä, mutta vähemmän, mutta silti aika paljon. “Kaikkeni” olen antanut, mutta pitäisi ehkä fokusoitua enemmän tiettyihin asioita kuin lukea ja seurata kaikkea… perusasiat ovat unohtuneet edelleen. Olen edelleen aloittelija!

Lähes jokaisessa asiassa olisin elämässäni voinut keskittyä ihan niihin perusasioihin ja opetella niitä enemmän. Siitä seuraavaksi olisin vielä voinut vähän lisää keskittyä perusasioihin, että sisäistäisin ne ja sitten, kun perusasiat olen saanut hallintaani, niin olisin edelleen voinut keskittyä niihin sekä opetella lisää.

Kova vauhti ja mieletön vilkkaus, niin on toki tuonut sen, että mulla on monista asioista näppituntuma, mutta hitto… olisi pitänyt usein tai aina pysähtyä ja keskittyä sekä ottaa asioita hiljalleen haltuun kunnolla. On paljon pitkään sijoittaneita, joilla on loppujen lopuksi paljon perusasioissa petrattavaa, mutta sitten voivat hifistellä sekä keskittyä liiaksi lillukanvarsiin että kaikenlaisiin epäolennaisuuksiin.

Perusasiat rautaisesti sisäistämällä sekä pahimmat sekoilut välttämällä että myös pitkäjänteisyydellä pääsee pitkälle - ei saisi unohtaa niitä yksinkertaisia perusjuttuja joidenkin takia tulee tehtyä isoja tappioita sekä muita hölmöilyitä. Niitä pitää opetella ja ne pitää aina pitää mukana.

Vedin mutkia suoraksi tässä väsyneenä, mutta kai tästä sai vähän pointtia Alokkaan tarinasta. Olen erinomainen varoittava esimerkki, koska edelleen teen kohtalaisesti aiemmin mainitsemiani virheitä ja vieläkään en hallitse oikein hyvin perusasioitakaan. Koetan taistella itseni kanssa joka päivä, suurin vastukseni eivät ole markkinat, vaan minä itse. Huonoa tuuria enemmän on ollut omaa hölmöyttä. :slight_smile:

Uskon tulevaan monessa mielessä; koko elämääni vaivanneeseen ylivilkkauteen saan apua ja olen omasta mielestäni tosi ahkera sekä pitkäjänteinen vilkkaudestani huolimatta. Leikkisinä tavoitteina mulla on, että noin viiden vuoden päästä mulla olisi velatonta omaisuutta yli 500 000 euroa ja päälle kymmenen vuoden päästä miljoona euroa. Eivätkä nuo tavoitteet ole mitenkään mahdottomia ja jos musta tulee keskivertoa parempi sijoittaja, niin lennän vielä pidemmälle. :sunglasses:

Huh, olipa lennokasta ja sekavaa tekstiä näin väsyneenä, kiitos jos jaksoit lukea tähän asti. Hyvää mieltä ja pitkäjänteisyyttä kaikille! :slight_smile:

47 tykkäystä
18

ATH-hinnoissa sijoittamisen aloittaneen tunnelmia marraskuussa 2022

Ei voi olla totta!
Tältäkö se tuntuu, kun taistelutahto on muuttumassa tarmokkuudeksi?
Ja tarmokkuus on vaihtumassa toiveikkuudeksi?

Johan tässä tuli koettua sijoittajan uran alkumetreillä omasta mielestäni riittävästi laskua ja pettymystä, melkein epätoivoa, kun salkku on sulanut uuden rahan säännöllisestä sijoittamisesta huolimatta.

Mutta ei tämä usko sijoittamiseen ole vielä mitenkään vahvalla pohjalla - todellakaan. Tulee katsottua salkun vihertävää väriä lähinnä sillä fiiliksellä, että

“Jaahas, mitä tää nyt muka on?”
“Ai muka nyt markkina on kääntymässä nousu-uralle?”
“Ei tämä nyt kuitenkaan kestä.”

Mutta toiveikkuus on käväissyt mielessä, ja jopa hymyilyttänyt yhden kerran. :yellow_heart:

Ja, kun kuitenkin on tarkoitus olla netto-ostajana vielä vuosia, ei tällä hetkellä edes tiedä, mitä pitäisi toivoa. :sweat_smile:

24 tykkäystä
19

Nyt on mennyt 24 vuotta siitä, kun lehtimainoksen innoittamana aloin sijoittamaan 600 markkaa kuukaudessa Odin Norden -rahastoon. Siitä alkoi “oikea” piensijoittamiseni, joka on jatkunut katkeamatta tähän päivään saakka. Matkan varrelle on mahtunut kaikenlaisia kommelluksia, virheitä, onnistumisia ja kaikenlaista muuta pientä. Tähän ketjuun voisinkin hiljalleen aina välillä muistella vanhoja aikoja.

Yksi pieni muisto on 90-luvun lopun sijoitusmessuilta, juuri silloin markkinoilla rytisi kunnolla (Aasian kriisi tms. muistaakseni), niin Odin-rahastoyhtiö jakoi messuilla isoja sateenvarjoja “suojaamaan sijoittajia myrskyltä”. Se oli nokkela veto ja varjo oli hyvin korkealaatuinen mainosvarjoksi. :smiley:

Yksi alkutaipaleen ajatuksistani oli “ostaa halvalla” laskeneita markkinoita. Ostin paljon Merita Aasia -rahastoa ja Seligsonin Topix 30 -rahastoa (Japani). No, halpa oli halpaa ja pysyi halpana, turhautti voimakkaasti kun halpa ei muuttunutkaan arvokkaaksi.

Eka suuri onnistumiseni oli se, että 2000-luvun alussa Venäjällä pyöriessäni näin omin silmin, miten nopea ja iso kehitys hyvään suuntaan maassa tapahtui. Osakekurssit eivät kuitenkaan nousseet ja siinä kohtaa sijoitin pieniä rahojani Seligsonin Venäjä-rahastoon. Rahaston arvo yli kymmenkertaistui muutamassa vuodessa ja sain siitä vähän pesämunaa sijoituksiini.(Sittemmin luovuin Venäjä-sijoituksistani hiljalleen kun kehitys maassa alkoi mennä väärään suuntaan.)

Alkupuoli oli kyllä kaoottista sijoittamista, innostuin milloin mistäkin ja sijoitin sen kummemmin miettimättä (kun summat olivat oikeasti pieniä). Yksi hölmö sijoitus oli Ålandbankenin Share Index Loan -rahasto, joka sijoitti osakeindeksilainoihin. No, kuluja oli tietenkin paljon ja tuottoja vähän niin siitä ei paljoa iloa irronnut. Teknohuumassa innostuin F-Securesta, pidin yhtiötä hyvänä ja ostin sen osakkeita. Se oli isoin tappioni, menetin n. 90% sijoituksen arvosta ja pettyneenä myin lopulta osakkeet pois.

Aikoinaan 90-luvulla pankit järjestivät sijoitusiltoja, joista mieleeni on jäänyt paitsi sen ajan osakemarkkinakatsaukset ja rahastoesittelyt niin myös tarjoilut, jotka toisinaan olivat yltäkylläiset. Kerran Osuuspankissa tarjottiin buffetillallinen viineineen ja oluineen yms., samoin Ålandbankenilla tuli joskus syötyä ihan kunnon ateriat ja nautittua juomista. Näin avokätisiä tarjoiluja ei käsittääkseni enää tarjota meille piensijoittajille. :smiley:

Nojoo, meni ehkä vähän sivuraiteille muisteluni mutta joskus voinee olla vähän kevyempääkin asiaa.

53 tykkäystä
20

Tähän väliin voisin laittaa pari yleisempää huomiota pidemmän aikavälin kokemuksistani:

  1. Markkinat yllättävät aina. Jatkuvasti tulee “yllätyksiä”, milloin mitäkin. Ei ole olemassa erikseen “epävarmoja” aikoja, kaikki aika on “epävarmaa”. Milloin vaan voi tapahtua yllätyksiä. Siksi on hyvä hajauttaa, jolloin kaikki munat eivät ole siinä korissa, jonka yllätys kaataa. (Tässä suhteessa minullakin on vielä tekemistä, kun erinäisistä syistä johtuen salkku on päässyt vinoutumaan)

  2. Sijoittajilla ja medialla on taipumus pitää nykytilaa “normaalina”, jonka ennustetaan jatkuvan suunnilleen samanlaisena tästä eteenpäin. Tämä on tietynlaista toivetta siitä, että markkinoita voisi jotenkin hallita ja että ei elettäisi epävarmoja aikoja. Sitten kun tilanne muuttuu isommin, tätä uutta tilannetta ryhdytään pitämään taas ns. normaalitilana. Kunnes taas muuttuu jne.

  3. Sijoittamisessa mielikuvat ohjaavat meitä enemmän kuin mitä ymmärrämme. Kun mitään yhtiötä tms. ei voi kuitenkaan tietenkään tuntea läpikotaisin ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa niin mielikuvilla on iso merkitys. Esim. vaikka Nokia, joka vuosituhannen vaihteen tuntumassa oli oikea ilmiö ja jota pidettiin suoranaisena ihmeyhtiönä - ei silloin olisi arvannut, miten yhtiölle käy. Toisinaan mielikuvia jopa luodaan tarkoituksella (muistatteko esim. aikoinaan muodikkaan BRIC-ryhmän)

  4. Melkein aina, kun joku sektori tms. tuottaa poikkeuksellisen hyvin sen ympärille lanseerataan uusia tuotteita (esim. rahastoja). Päivänpolttavat asiat tuntuvat läheisille ja tärkeille ja niissä usein nähdään voimakasta tuottopotentiaalia. Sitten, jos ilmiö hiipuu ja mielenkiinto lopahtaa tällaisia tuotteita tyypillisesti lopetetaan yhdistelemällä ne muihin rahastoihin.

  5. Sijoittaminen on niitä harvoja asioita, joissa passiivisuus palkitaan. Useinkaan ei tarvitse “tehdä” mitään vaan antaa olla. Suurimman osan ajasta pärjää parhaiten, kun ei tee salkulle mitään (tai kuukausisäästäjänä antaa säästöjen mennä säännöllisesti rahastoon).

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa.

45 tykkäystä
21

Sijoittaminen on kiva harrastus ja kun tykkää harrastuksesta, niin siitä yleensä haluaa puhua muiden ihmisten kanssa. Aikoinaan pörssissä oli sellainen mielenkiintoinen uusi listautuja kuin Talvivaara, joka vaikutti erittäin mielenkiintoiselta ja tulipahan mainittua sukulaiselle, että olin ostanut osaketta salkkuuni. Sukulainen vakuuttui innostuneisuudestani ja osti myös itse Talvivaaraa omaan salkkuunsa. Aluksi kaikki meni hyvin ja kurssi nousi merkittävästi, mutta sitten alkoikin ilmaantua erinäisiä odottamattomia isoja ongelmia yrityksen toiminnassa, jonka vuoksi kurssikehitys kääntyi maata kohti. Vedin tapahtumista johtopäätökset ja myin kaikki omat osakkeeni vuodattamatta sen suurempia kyyneliä tuosta jossain määrin epäonnistuneesta sijoituspäätöksestä. Sukulaiseni sen sijaan sanoi että kurssi on jo laskenut liikaa eikä enää kannata myydä ja päätti jäädä “pitkäjänteiseksi omistajaksi”. No konkurssiinhan se yritys meni ja sukulainen ei enää ikinä suostunut keskustelemaan kanssani osakkeista.

Eräs toinen sukulaiseni kysyi joskus samoihin aikoihin että miten hänen kannattaisi lähestyä pörssiä, kun minulta sijoitushommat kuulemma sujuivat. Suosittelin vilpittömästi siihen aikaan hieman epäilyttävää vaihtoehtoa, että laittaisi säästönsä useisiin matalien kustannuksien passiivisiin indeksirahastoihin. Väittelimme hetken aikaa aktiivisen rahastonhoitajan tarpeesta, mutta sukulaiseni näki lopulta järjen valon ja laittoi ne fyrkat indeksirahastoon. Aikaa kului ja sijoitukset tuottivat erinomaisesti, kiitos 10-luvun pitkän nousukauden. Sijoittaminen tulikin myöhemmin uudestaan puheeksi sukujuhlissa ja tämä sukulainen onnitteli itseään hyvästä päätöksestä laittaa rahat indeksirahastoon ja suositteli minullekin tutustumaan tähän sijoittamistapaan, sen sijaan että yrittäisin harrastaa työlästä ja vaikeaa osakepoimintaa, jossa ei ole mahdollista pärjätä.

Sanotaan että ihmiset ovat sijoittajina riskinkarttajia, mutta minun kokemukseni mukaan se ei varsinaisesti ole totta. Se mitä useimmat sijoittajat tuntuvat haluavan on tunne siitä että he ovat älykkäitä ja menestyviä ja välttää negatiivisia kokemuksia omasta typeryydestä ja epäonnistumisista. Kaikista luonnollisin reaktio sijoitusvirheeseen, on laittaa pää pensaaseen ja uhkapelata että tapahtuisi jotain yllättävää ja positiivista ja saisi ne “omat takaisin”, eli että ei tarvitsisi myöntää itselleen omia epäonnistumisia.

Samanlainen psykologinen sudenkuoppa löytyy tietysti myös toisesta päästä. Jos omistamasi osakkeet nousevat, on hirveän vaikeata myöntää että kyseessä oli vain kupla, sattuma, peesaus tai jokin muu itsestä riippumaton syy. Yleensä sijoittaja tuntuu ajattelevan, että syynä niille oman salkun osakkeiden nousulle on se että hän itse on aivan erinomainen sijoittaja, joka tekee hyviä sijoituspäätöksiä ja siksi hän ansaitseekin osakkeiden nousun. Liiallinen itsevarmuus omien kykyjen vaikutuksesta sijoitusmenestykseen on hidas ja salakavala tappaja, kuten moni varmasti on viime vuosina joutunut kokemaan.

Sijoittaminen on kiva harrastus, mutta se on myös psykologisesti erityisen vaativa laji, jossa hyväksi halutessaan joutuu jatkuvasti kohtaamaan omat puutteensa ja riittämättömyytensä ihmisenä. Tämä tekee vakavan keskustelun osakkeista niin pirun hankalaksi, koska se on niin pitkä ja henkilökohtainen matka oman psyykeen syvyyksiin, jonka sijoittaja joutuu itse kulkemaan, mikäli hän haluaa päihittää pahimman vihollisensa. Monesti osakekeskusteluissa ei lopulta oikeasti edes puhuta niistä osakkeista, vaan pikemminkin sijoittajista ja heidän omista identiteeteistään ja tunteistansa, joita projisoidaan ulkopuoliseen maailmaan. Tämän vuoksi näitä sijoituskeskusteluita ja niissä esitettyjä vahvoja ilmauksia ei mielestäni kannattaisi ottaa liian vakavasti, vaan suhtautua siihen viihteenä ja keskustella aina pienoinen pilke silmäkulmassa, jotta keskustelut säilyvät mielenkiintoisina :cowboy_hat_face:

80 tykkäystä