“Muistatkos Immo miten polleana työnneltiin esikoista uusissa vaunuissa lähes 30 vuotta sitten onnistuneiden Noksu myyntien jälkeen? Niin riemukas oli nuoren miehen mieli että omaehtoisesti ehdotti Martalle viikonloppureissua maalikyliin ihan hotellimajoitukseen ja valmiille aamupalalle” 
“No toki. Tuntui kuin olisi luonut alun tulevalle mahtisuvulle jolla ei taloudellista huolta enää kuunaan olisi. Työläisperheen kasvatille valloittava oivallus. 17 000 markkaa (n 3t euroa) oli Noksun myyntivoitto ja sitähän kehrättiin useampi vuosi ennen myyntiä”, nieleskeli alter egoni ihania muistoja sijoitustaipaleen alkupuolelta.
Tällä muistolla, pieni törsäys pienelle perheelleni VALTAVAsta myyntivoitosta hullaantuneena, on ollut iso vaikutus senjälkeiseen sijoitusuraani.
Hoksaus että raha tekee työtä puolestani, pitkäjänteinen sijoittaminen tuo tulosta ja osasin ostaa sekä myydä oikein päin, loi osaltaan perustaa nykyiselle tilanteelleni.
Ai mille tilanteelle?
No semmoselle että 100e tuntuu edelleen isolta rahalta samalla kun vuoden 2021 osinkotulot ylittivät 100 000e ja tälle vuodelle menee 200 000e rikki.
Ja edelleen isoimmat värinät saa tuo tunne työnnellä rinta rottingilla esikoista hotellin respaan tietoisena että juuri tein hurjat tulot sijoittamalla! Sijoittamalla!
Kohdallani sijoittaminen on ollut pitkälti tunnelaji. Tuottoisat ja yleensä pitkäjänteiset sijoituskeissit ovat tuoneet vastaavaa tunnetta kuin mitä kilpaurheilu tai raskaat, pitkät treenit ovat saaneet aikaan. Kevyttä nirvanaa, kihelmöintiä, sisäistä riemua kuin myös raskaita pettymyksiä, itsesyytöksiä ja “kait on mänt” -olotilaa.
Surkeiden sijoitusten syiden selvittäminen, huonojen sijoituspäätösten rehellinen aukirepiminen ja omien puutteiden tiedostaminen.
Samaan aikaan nautinto joka on tullut joko isoista prosenteista tai euroista antaa potkua poistamaan mielestä surkeat kaupat. Ei jäädä sikiöasentoon, ainakaan pitkäksi aikaa 
Joka on golfannut tietää että pelipäivän jälkeen muistissa on vain se yksi sankarilyönti vesistön yli greenille eikä ne lukuisat pallot joita ei edes kannattanut yrittää etsiä kaislikosta. Positiivisen tunteen tuoma enfo. Haetaan sitä 
Laadin nuoresta pitäen tavoitteet sijoittamiselle;
salkun koko 10 000 markkaa, jess!
100 000 markkaa, oolalaa! ,
puolet asuntolainasta, voi kun vain tietäisitte!
asuntolainan kokoinen, kuka onkaan mestari 
Jo teininä iskostui päähän ajatus että olisipa hienoa jos raha tekisi työtä rinnallani. Oli vain se yksi ongelma, ei ollut sitä rahaa jota käskyttää.
Kun valmistuin ammattiin jossa leipä on hyvinkin pitkä mutta erittäin kapea, ymmärsin että yksin sitä tekemällä merkittävän sijoituspääoman saaminen ei tule onnistumaan. Piti hankkia toinen ja kolmas työ josta kertyvän ylimääräisen pystyi sijoittamaan. Samaan aikaan suht nuukaa arkea josta ei kuitenkaan saanut puuttua mitään läheisiltä. Kituuttaan ei aleta.
Ja näin se lähti kertymään. Vähän kuukaudessa, hieman vuodessa, suht mukavasti viidessä. Korkoa korolle. Osingot uusiin sijoituksiin, sijoitusasunto max velkavivulla ja seuraava kun huomasi että sehän toimiin.
Hoksaaminen että kun lainaa ei juuri muuhun saa kuin sijoitusasuntohin, ostetaan sitten niitä muutama. Pidetäään kunnes ovat velattomia ja sijoitetaan tulevat vuokratulot pörssiin tai myydään asunto pois ja pääoma pörssiin.
En koe olevani hyvä sijoittaja. Viimeisen 17 vuoden aikana on ollut myyntivoittojen suhteen seitsemän tappiollista sijoitusvuotta. Onneksi voitolliset vuodet ovat tulleet kun pääoma on ollut jo merkittävä.
Vaikka tämänkin vuoden salkun kehitys menee HEX25:n tahdissa, en voisi kuvitella sijoittavani ETF:iin juuri tuon tunnepohjaisen fiiliksen vuoksi jonka osakepoiminta tuo.
No nyt oltaisiin siinä tilanteessa että taloudellinen turva on yli kaikkien nuoruusajan odotusten
ja oudointa tässä on se että salkku on vain noin puolet sijoitusten kokonaisvarallisuudesta.
ja mitäs nyt?
No ei mitään 
Jatketaan kuten tähänkin asti. Piskuisella muuttotappiopaikkakunnalla ikänsä asuneena ei ole vaaraa keulimiseen. Käydään kuikkimassa Stockan jouluikkunat (oisko siellä tänä vuonna 
) kun siltä tuntuu ja pidetään Marttaa hyvänä. Hyvä arki.
Läheisten hyvinvoinnista huolehtiminen (olen maksellut lähisuvun iäkkäimpien lainoja pois), jälkikasvun pieni tukeminen (ei liikaa) ja jatketaan sijoitustoimintaa kun se on muuttunut rakkaaksi harrastukseksi.
Puolustustaistelua johtavat Orion, Sampo, Nordea,Telia, Citycon, Tieto, Capman, Titanium, Tokmanni muodostaen rungon osinkopohjaiselle salkulle jota tänä vuonna on täydennetty raskaalla kalustolla (Wärtsilä, Valmet, Kone, Konecranes, Cargotec) kun ne ei väliin tuntuneet oikein kelleen kelpaavan ja alkoivat täyttämään osinko-osakkeenkin kriteerit.
Nokiaan on niin pitkä viha-rakkaus -suhde kuten useilla ikäluokkani sijoittajilla että sitä on aina liikaa salkussa 
Ja tämä ei missään nimessä ollut sijoitussuositus mutta ystävällinen rohkaisu alkaa sijoittamaan tämä oli 
Tai ehkä meillä Immon kanssa on ollut vain tuuria.
