Täältä voi lukea perustulosta. Lyhyesti sanottuna idea on se, että poistetaan (lähes) kaikki muut tukimuodot ja niihin liittyvä massiivinen byrokratia ja virkamieskoneisto. Kaikille sitten tuohta käteen, olit sitten miljonääri tai työtön yksinhuoltaja. Eli se ei tulisi nykyisten tukimuotojen päälle, vaan niiden tilalle.
Ongelmia on runsaasti ja vähäisimpänä ei ole se, että sitä saisivat myös he, jotka eivät sitä tarvitse ja ne, joille se ei riitä, olisivat entistä huonommassa tilanteessa. Ehkä suurimpana positiivisena seikkana olisi se, että se poistaisi kannustinloukkuja ja kymmenet tuhannet Kelan työntekijät ja muut nykyisen tukiviidakon ylläpitäjät joutuisivat etsimään oikeasti tuottavaa työtä. Toki Kelan työntekijät saattavat olla asiasta eri mieltä, ellei uutta työpaikkaa ole valmiiksi katsottuna, jota useimmilla tuskin on.
Alla on kopioitu suoraan Wikipediasta argumentteja.
Puolesta
Perustuloa puolustetaan muun muassa seuraavilla väitteillä:
- Perustulo takaisi minimitoimeentulon ja poistaisi köyhyyttä. Tämä argumentti koskee erityisesti kehitysmaita.[26]
- Aiemmin ihmistyötä vaativat toiminnot korvataan roboteilla, automaattisilla järjestelmillä ja muilla teknisillä parannuksilla – tätä ilmiötä on kutsuttu esimerkiksi termeillä automaatio ja robotisaatio. Saavutetut hyödyt tulee jakaa kaikkien kesken[27], jolloin nykyisenkaltaisen palkkatyön muutos voi alkaa.[28][29]
- Perustulo selkeyttäisi suomalaista sosiaaliturvaa. Nykyiset käsitteet saattavat johtaa harhaan etenkin niitä, jotka ovat suurimman avun tarpeessa. Toisaalta nykyinen järjestelmä taas tarjoaa paljon mahdollisuuksia keinotella tukea väärin perustein.[30]
- Perustulo antaisi kansalaisille mahdollisuuden päättää omasta elämästään. Työnteko toisi kaikissa tapauksissa lisää tuloja ja hyvinvointia eikä uhkaisi taloutta, kuten nykyisessä järjestelmässä voi kannustinloukkujen takia käydä. Perustulo antaisi ihmisille mahdollisuuden kehittää itseään tai tehdä työtä joustavasti eri elämäntilanteissa.[31]
- Perustulo edistäisi luovuutta, lisäisi yritteliäisyyttä, alentaisi riskinoton kynnystä sekä lisäisi luottamusta ja mahdollisuutta yhteistoimintaan. Se vähentäisi työttömyyttä, koska se tekisi osa-aikaisen työnteon kiinnostavammaksi ja kannattavammaksi.[32].
- Perustulo lopettaisi kansalaisten nöyryyttämisen. Esimerkiksi opiskelija, työtön, kotiäiti ja eläkeläinen voisivat entistä enemmän vaikuttaa elämäntilanteeseensa. Perustulon ansioita voisi olla luovuuden vapautuminen, tasa-arvon kasvu ja vapaa-ajan lisääntyminen. Ihmisten vapaus yleensäkin lisääntyisi ja se edistäisi henkistä hyvinvointia: esimerkiksi vanhemmat voisivat ratkaista työnteon ja perheestä huolehtimisen suhteen nykyistä joustavammin.[31]
- Määräaikainen tai osa-aikainen työnteko ei olisi uhka, vaan jopa mahdollisuus. Viranomaisten tarve sosiaalialalla vähenisi, ja tämä toisi helpotusta väestön ikääntymisen myötä uhkaavaan työvoimapulaan. Ulkomaisen työvoiman värvääminen ainakin EU:n alueelta saattaisi sekin helpottua.[31]
- Hallinnollinen kontrolli ja ihmisten riippuvuussuhde hallinnosta on jo itsessään nöyryyttävää. Tilannetta pahentaa se, että ihmisen arvo määräytyy työmarkkina-aseman mukaan mutta ”kunnollisia” työpaikkoja ei kuitenkaan riitä kaikille. Kun toimeentulo olisi kansalaisen perusoikeus, siihen ei lyötäisi kielteistä leimaa.[33]
- Perustulo olisi helpompi hahmottaa kuin nykyinen sosiaaliturva. Esimerkiksi työtön voisi olla varma omasta rahatilanteestaan, koska tukia ei jälkikäteen perittäisi takaisin. Kukaan ei joutuisi vaikeuksiin tukipäätöksiä odottaessaan, vaan rahaa tulisi tietty määrä joka kuukausi.[34]
- Vähentämällä valtion byrokratiaa saataisiin aikaan suuret säästöt.
- Edistäisi jäljellä olevien työtehtävien nopeaa automaatiota, kun työnteko ja toimeentulo on eriytetty.[5]
- Parantaisi perheen ruokahuollon varmuutta.[35]
- Mahdollistaa suunnitella elämää eteenpäin.[16]
- Voisi vähentää köyhyyteen liittyvää sairastavuutta, kuten stressiä, korkeaa verenpainetta, kakkostyypin diabetesta jne.[36]
- Voisi aiheuttaa 8,5 prosentin vähentymisen sairaalakäynneissä etenkin tapaturmien, loukkaantumisten ja mielenterveyden osalta.[17]
- Kasvattaisi sosiaalista koheesiota.[37]
- Vähentäisi toisen henkilön seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvia parisuhteita (tyypillisesti sellaisia jossa mies tukee naista taloudellisesti).[38]
- Vähentäisi prostituutiota (erään tutkimuksen mukaan 92 % prostituoiduista haluaisi luopua prostituutiosta, mutta eivät pysty rahan tai ruoan vuoksi).[39]
- Vähentäisi rikollisuutta.[37][40]
- Kasvattaisi taloutta. Rahoittamalla täysin valtionvelkaa ottamalla 1 000 Yhdysvaltain dollarin suuruinen kuukausittainen perustulo johtaisi bruttokansantuotteen kasvamiseen Yhdysvalloissa 12,56 prosentilla kahdeksan vuoden kuluessa.[41]
- Vaikuttaisi yrittäjyyteen siihen kannustavasti ja mahdollistaisi riskipitoista innovatiivisuutta.[42]
Vastaan
Perustuloa vastustetaan muun muassa seuraavilla väitteillä:
- Perustulo ei ”lisäisi sosiaalista pääomaa” tai ”yhteiskunnallista koheesiota”.[43]
- Terveen ja täysi-ikäisen tulisi olla ensisijaisesti vastuussa itsestään ja hyvinvoinnistaan.[44]
- Perustulo antaisi opiskeluhaluttomille nuorille, elämässä syrjäytyneille, mielenterveydeltään järkkyneille ja muille vastaaville ryhmille mahdollisuuden elää siten, että kenenkään ei tarvitsisi kiinnittää heihin huomiota.[44]
- Perustulo vähentäisi työnteon arvoa, koska tuloa maksettaisiin riippumatta siitä tekeekö henkilö työtä vai ei. Ainoastaan työ luo uutta hyvinvointia jaettavaksi. [45]
- Perustulo saatettaisiin asettaa liian korkealle, jolloin matalapalkkaisten töiden kysyntä vähenisi
- Perustulosta syntyisi paljon kustannuksia: SDP:n mukaan eräs perustulomalli vaatisi yli kymmenen miljardia euroa lisää rahaa perustulon maksamiseen kaikille täysi-ikäisille suomalaisille.[44]
- Perustulo olisi jonkinlainen ”aikuisten lapsilisä”, jonka turvin olisi mahdollista jatkaa miellyttävää opiskelijaelämää keski-ikään.[30]
- Antaisi yhteiskuntamoraalisesti vääränlaisen viestin[46]
- Ristiriidassa yleisesti hyväksytyn protestanttisen työetiikan kanssa[47]
- Kotirouvayhteiskunnan kasvu.[48]
Olet aloittanut sijoittamisen sopivan ikäisenä. Itse aloitin myös joskus yläasteella yli 40 vuotta sitten kesätyöpalkkoja pörssiosakkeisiin sijoittaen. Ikinä en ole katunut. Lupaan, että tulet pärjäämään sijoittamisessa, kun vain jaksat käyttää siihen aikaa oikealla tavalla. Ei ole tarvetta jokapäiväiseen sijoittamisen opiskeluun. Erityisesti kurssimuutosten kyttäminen päivittäin on hukkaan heitettyä hupia. Koulu ja jalkapallo ovat tärkeämpiä tai mikä hyvänsä sinua kiinnostava ja elämän iloa tuottava juttu.
