Mikroa ei ole taloudessa ollut 15 vuoteen, mutta nyt piti äkkiä
hommata jotain kun uuni ja keraaminen taso sanoivat sopimukset
irti oikein komealla poksahduksella. Lapset kun ovat niin kranttuja
ettei aina kylmä ruoka kelpaa
Ihan toimiva, tilava ja nättikin mikro, eipä tuo tuolle ollut paha hinta.
Nyt sitä odotellaan sitten sitä tilattua uutta keittotasoa ja pyrolyysi/höyrytys/yms
uunia gigantista. Varmaan osaa bingokisojakin vetää. Ei se reilu tonni nyt tuosta
Electroluxin setistä niin paha hinta ollut, ensimmäinen kerta kun ostan tuollaiset ja oon kohta 50v.
Mutta kyllä siinä pieni sijoittaja sisälläni itki verta huomattavasti enemmän kuin mikro-ostoksilla
Joo, mutta varmaan kunnilta siirtyneistä nämä jutut tulevat menemään samalla tavalla.
Aluksi noudatetaan siellä esim. KVTES:siä ja myöhemmin käsittääkseni tulee jokin toinen työehtosopimus, joka on varmaan pitkälti samanlainen kuin KVTES.
Toki hyvinvointialueilla on muitakin tessejä esim. lääkäreillä jne.
Minun tuli käytyä tuossa Väriestejuoksussa joskus 2016 tms alkuajoilta reilusti ennen koronaa ja omat fiilikset olivat aika pettyneet. Ei siinä ollut mitään kilpailua ja juostava matkakin oli lyhyt. Porukkaa oli myös paljon vaikka lähtöjä useita, joten ensimmäiset esteet ruuhkautuivat aika nopeasti. Eniten siitä sai irti hauskalla kaveriporukalla. Ehkä hölmöintä on, että halutessaan voi kiertää sekä esteet että väripisteet.
40-60€ maksu tuntui ainakin omasta mielestäni rahastukselta, eikä ole tullut fiilis lähteä uudelleen. Sellainen “Nähty jo”-fiilis päälimmäisenä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90% Venäjällä ennen sotaa toimivista yrityksistä ei ole lopettanut toimintaansa siellä. Heti kun sota ohi juoksevat kilpaa lisää markkinaosuutta. Suomifirmat ulkona sitten kokonaan.
Tutkimus ei ollut millään muotoa pätevä, sisälsi virheitä ja osa yrityksistä oli yksityishenkilöitä. Informaatiovaikuttamista mikä toimii näköjään pelottavan hyvin kun sitä täälläkin toistellaan.
Se ei ole vaan niin yksinkertaista että lopettaa toimintansa. Jos on ottanut riskiä ja pääomat siellä kiinni niin kyllähän sitä miettii moneen kertaan varmasti että miten sieltä pääsee pois edes jotenkin kostein jaloin. Ostajat maksaa mitä maksaa, jos maksaa. Liiketoiminnan myyminenkään ei ole mikään nopea ja helppo case.
Jos sijoitat 10 v velkapaperiin 4 % korolla, saat tuon 4 % (nimellisen) koron varmasti (lukuunottamatta defaultia) laina ajalta eli 4 % p.a.
Jos asuntolaina on sidottu esim Euribor 12 kk niin ollaan aika kaukana 10 v sijoittamisesta. Jos korko on esim tällä hetkellä tuo sama 4 % ja tipahtaa siitä 0 %:iin loppuajaksi, saat tuolle “10 vuotiselle” tuottoa 0.39 %, mikä on aika kaukana 4 %:sta.
Hyvä ketju softafirmojen sarjayhdistelijä Constellationista. Miten 40 miljardin arvoinen ja 500+ firmaa (varmaan kyllä reilusti enemmänkin ) yhdistellyt kokonaisuus pysyy kasassa? Hajautetulla päätöksenteolla ja vahvalla sitouttamisella sekä minimimäärällä byrokratiaa.
Joskus asiat voi vaan tehdä todella hyvin
Harmikseen Mark ei enää jaksa edes kirjoittaa kunnon sijoittajakirjeitä kun ”kaikki on jo sanottu”. Käytännössä Buffettin tason viisauksia vertikaalisen softan alueella.
Tuosta parrasta saa myös ainakin 5 miljardia preemiota yhtiön nykyarvoon.
@Markoss, kannustaisin puolisoasi vielä pohtimaan voisiko sairaanhoitaja sittenkin toimia yrittäjänä. Meillähän on esimerkinä espoolainen terveydenhoitaja Fadumo Ali, joka perusti Hoiwan.
En tiedä näistä hoiva-asioista mitään, mutta yrittämisestä tiedän paljonkin.
Jan Hurri on kirjoittanut SVB:stä ja siitä mm. miksi pankin kaatuminen on syytä ottaa vakavasti.
SVB:n kupru on vain yksi etäinen esimerkki, miten voi käydä, kun vuosien ajan päteviksi uskotut korko-oletukset pettävät. Samat vaikeudet voivat kohdata muitakin kuin riskipitoisia pankkeja.
Kauppalehden pääkirjoituksessa pohdittiin SVB:tä ja muita mahdollisia kuplia. Ei maksumuuria.
Sijoittaja saa vielä jännittää, millaisia yllätyksiä jyrkästi nousseet korot tuovat pintaan. SVB oli yhden kuplan ilmentymä, mutta kuplia on päässyt syntymään muuallekin.
Huomiota kiinnittää ulkomainen nettovarallisuusasema. Suorissa sijoituksissa (tytäryhtiöt ja sen sellaiset) olemme nettosaajia, mutta portfoliosijoituksissa nettovelkaisia. Tuohon voi kommentoida vain lainaten John F. Pulkkista: “Älä kysy mitä maasi voi tehdä hyväksesi, vaan kysy miten voit tehdä hyviä ulkomaisia osakepoimintoja”
) yhdistellyt kokonaisuus pysyy kasassa? Hajautetulla päätöksenteolla ja vahvalla sitouttamisella sekä minimimäärällä byrokratiaa.
