Onko täällä ketään muuta yliopistoa käyvää? Välillä hieman ihmetyttää opetuksen taso. Tuore esimerkki yhdestä kurssista, jossa piti tehdä massiivinen kymmenien sivujen raportti ja sitä
tehdessä ohjeistukset/taustamateriaalit tuntuivat hieman puutteellisilta (ja minun alallani jos yrittää jotain yksityiskohtaisempaa Googlata, niin onnea yritykseen), ja mitä enemmän asiaa yritti ymmärtää, sitä enemmän kysymyksiä heräsi.
Lopulta jotenkin sain jotain aikaiseksi, vaikka tuntui, etten varsinaisesti asiaa ymmärtänytkään (tai täysin vieläkään). Raportista tehtiin alustava, ei viimeistelty palautus. Alustavan palautuksen jälkeen korjasin raportista tuntien ajan asioita järkevimmiksi kun kysyin luennoitsijalta teoriatietoja aiheesta. Viikon kuluttua opettaja laittoi kommenttia alustavasta palautuksesta ja ilmoitti suunnin piirtein näin:
Onhan se toki kiva saada paras arvosana kurssista, mutta vielä kivempaa olisi ymmärtää asiat kunnolla . Tosin kyseessä ruotsinkielisen yliopiston (englanninkielinen) kurssi, joten ehkä heillä on eri arviointilaatukriteerit . Tai ehkä opettaja totesi, että tarpeeksi hyvä, mutten jaksa lukea uudestaan 30+ sivua korjattua versiota niin annanpa suoraan täydet pisteet .
No ainakin ehkä ymmärrän nyt hieman, miltä @Sauli_Vilen tuntuu kun käy läpi Sammon 60 sivun osavuosikatsausta ja lisäksi tehdä siitä tavissijoittajalle ymmärrettävä analyysi
Älä liikaa pohdi brändejä. Lähtökohtaisesti brändeistä ei kukaan maksa mitään vaan rahantekokyvystä: kuinka paljon rahaa ja kuinka ennakoitavaa rahaa.
On olemassa bisneksiä joissa brändi on se bisnes (vaikka hajuvedet) mutta tämä on poikkeus eikä sääntö. Ei liity harvia tai tulikiven tyyppisiin firmoihin mitenkään.
Asiakkaan näkökulmasta brändi voi syntyä jos olet pitkän aikaa luotettava. Mutta jos tämä luottamus ei yhtään näy yhtiön rahantekokyvyssä niin ei siitä sijoittajan kannata maksaa.
Varsin mielenkiintoinen tieteellisestä tutkimuksesta poikkeava näkemys. Nimenomaisesti brändillä saadaan preemiota aikaiseksi. Brändäys ei koske ainoastaan ylimmän hintaluokan tuotteita, vaan myös halvemman hintaluokan tuotteilla, esimerkiksi kaupan omilla merkeillä on brändi.
Älä nyt. Jokainen Alfa Romeoihin ihastunut bensalenkkari tai ranskalaisiin kulkuneuvoihin sotkeutunut tajuaa tuosta ettei kyse ole viasta vaan ominaisuudesta.
Jos olet vuokranantaja ja sinulla on vuokralainen, josta et vain pääse eroon, voi tämä tapa tulla huomattavasti halvemmaksi, kuin virallinen häätö. Tiedän sen, kun isäni omistamassa asunnosta piti takavuosina häätää huumeita käyttävä pariskunta, joka ei ollut asunut siellä useaan kuukauteen, mutta häätöä ei vain saatu toteutettua kun henkilöitä ei saatu kiinni. Loppupeleissä vuokratappiota tuli n. 12 kk vuokrat ja asunnon pinnat piti kaikki uusia. Lasku kymppitonneja ja henkilöiltä ei saa mitään perittyä, kun eivät ole yllättäen työelämässäkään.
Ao. tapaus ei ole tosin vastaava, mutta verrannollinen siinä mielessä, että vuokraa maksamattomasta vuokralaisesta piti päästä eroon. Sanoisin, että tässä on päästy halvalla.
Oikeus kuitenkin hylkäsi kaikki vuokralaisen korvausvaatimukset.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi vuokranantajan, 58-vuotiaan miehen omakädenoikeudesta 30 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen. Miehen tuloilla maksettavaa kertyy 390 euroa.
Vuokranantajaa avustanut uusi vuokralainen, 35-vuotias mies, puolestaan tuomittiin avunantorikoksesta 20 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen. Hänen tuloillaan maksettavaa kertyy 120 euroa.
Lisäksi miehet määrättiin yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle noin 170 euron suuruiset todistelukustannukset.
Vuokralaisesta eroon pääsy on vielä tosi helppoa ja halpaa. Entä jos pitäisi päästä erilleen työntekijästä, joka ei tee töitään ollenkaan tai tekee ne huonosti. Pahimmassa tapauksessa laittomasta irtisanomisesta voi seurata velvollisuus maksaa vuoden palkka kotiin.
Astetta vakavampaa on nuo lehden viime aikojen tavoitehintojen uutisoinnit, joita sitten on korjailtu. Joko osto- tai myyntisuositukset ovat menneet keskenään sekaisin tai sitten esim. Metson ja Valmetin tavoitehinnat, kuten äskettäin osui silmään.
. Tosin kyseessä ruotsinkielisen yliopiston (englanninkielinen) kurssi, joten ehkä heillä on eri arviointilaatukriteerit 
. Tai ehkä opettaja totesi, että tarpeeksi hyvä, mutten jaksa lukea uudestaan 30+ sivua korjattua versiota niin annanpa suoraan täydet pisteet 
.
