Olen sosionomi (AMK), työskentelen lastensuojelussa. Peruspalkkani on 2873€, ja siihen kuuluu lähiesihenkilön varahenkilönä toimimisesta pieni lisä. Teen vuorotyötä vakityönä ja vakityön lisäksi teen avopuolella lisätyötä, tänä vuonna lisätyötä kertynyt keskimäärin 28h/kk. Teen lisäksi satunnaisia sijaisuuksia toisessa lastensuojelulaitoksessa, lähinnä yövuoroja. Tänä vuonna palkkani on asettunut keskimäärin 5000€/kk tasolle. Ylitöitä tekisin omassa työssä enemmän, jos olisi mahdollista. Toisaalta toinen työpaikka kehittää ammatillisuuttani, vaikka palkka on siellä heikompi. Olen tällä hetkellä tyytyväinen palkkaani, vaikka verotus syö tuosta summasta suht paljon.
28 tykkäystä
Olen loppuvaiheen yliopisto-opiskelija, ikää 28. Tehnyt nyt reilut 1,5 vuotta ihan perus suunnitteluhommia 80% työajalla pohjoismaisessa suunnittelu-/konsulttitoimistossa. Vakkaripaikka ja palkka vajaat 2,6 k€/kk. Ei suuria vastuita ja joustava työympäristö. Perus lounas-/liikunta-/puhelin- ym edut ja olen ollut varsin tyytyväinen. Aiemmin tein vakkarina myyntityötä kivijalkakaupassa, tuntipalkkana muistaakseni noin 12 euroa.
Viimeaikoina ollut töissä varsin hiljaista (rakennusala) ja olen siirtymässä työstämään teollisuusprojekteja, jolloin myös palkka nousee, alustavasti 3,5 k€:oon. Jatkossa siis jää hieman enemmän käteen osakekauppoihin hävittäväksi 
41 tykkäystä
Noniin päivitellään tätä myös. Vuodenvaihteessa siis pientä downshiftiä tiedossa ja työpäivien määrä tippuu viidestä 2,5 päivään viikossa.
Aiempaan verrattuna siis vapaa-aika lisääntyy +42.5% mutta kiitos progressiivisen verotuksen laskin nettopalkan laskevan vain -27% bruton ollessa vajaa 4000€.
33 tykkäystä
Onko työmatkakuluja? Jos on, laskitko ne mukaan?
Sähköpyörällä mennään 
Sehän on meillä Suomessa sama kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun yksityisautoilu on sen verran kallista puuhaa.
Mutta tosiaan en laskenut mukaan työmatka kuluja sillä tuon takia säästöä ei siinä mielessä synny.
7 tykkäystä
Aika kalliita ne sähköpyörätkin kyllä on. Eikös TM:ssä ollut taannoin joku kululaskelma, että kilometrikulu nousi lähelle jotain käytetyn pikkuauton kustannusta?
Onneksi valtio antaa ostaa ne bruttopalkalla nettopalkan sijaan. 
1 tykkäys
Jälleen uusi askel otettu uran alkupoluilla. Vastaanotettu asiantuntijan paikka samalta alalta ja työnantajalta (talousrikollisuus) ja palkka 3077€. On huomattavan motivoivaa, että opintojen loppujen häämöttäessä on mahdollista ottaa selkeitä etenemisaskeleita omalla uralla.
31 tykkäystä
Mietin että aika rohkeasti tuot oman työnkuvasi esille, mutta edellisessä viestissä olikin vähän tarkempi kuvaus. Onnittelut korotuksesta.
7 tykkäystä
Vuodenvaihteessa tulee ylennys ja palkankorotus. 6000 e/kk ja mahdolliset bonarit päälle - tuskin ensi vuonnakaan tulee kun taloustilanne on mitä on. Kiva että liksa nousee ja titteli paranee, mutta samaan aikaan mietin alan tai työpaikan vaihtoa vähemmän stressaavaan ja ylipäätään innostavampaan 
Se on vaan paha, kun helposti siinä pitää sitten ottaa palkassa takkiin.
27 tykkäystä
Voi että mitä ruikutusta. Kyllä vaikuttaa kamalalta ja köyhältä hommalta tuo apteekkarin työ kun tämän artikkelin meni lukemaan. 240 000€ vuosituloista ei kuulemma melkein mitään jää käteen ja hyvä jos ehtii edes apteekkinsa velat elämänsä aikana maksamaan, kunnes joutuu taas lähes ilmaiseksi myymään apteekkinsa seuraavalle…(minne se lainanlyhennys katoaa? Taivaaseen? Ja miten apteekin osto voi olla kallista mutta itse myydessä joutuu antamaan halvalla apteekkinsa eteenpäin?) Hahahahahhaa.
Edes mitään hankintoja ei tuon artikkelin mukaan saa vähentää toiminimen kirjanpidossa vaan köyhän apteekkarin on omasta taskusta maksettava laitehankinnatkin. Hahahahah.
Niin älyttömästi verotuksellisia ja kirjanpidollisia asiavirheitä artikkelissa ja suoranaista lobbausta, että kunnolla nauratti lukiessa. Pitävät ilmeisesti lukijoita aivan aivottomina.
54 tykkäystä
Tämä oli kyllä pysäyttävä tieto, kun verrattiin muiden pohjoismaiden diplomi-insinöörien mediaanipalkkoja.
“Norjassa, Tanskassa ja Islannissa diplomi-insinöörien mediaanipalkka on 8 000 euron luokkaa, kun se Suomessa on 5 400 euroa.”
Tuo alkaa olla jo niin merkittävä ero, että selitykseksi ei enää riitä aiemmat kevyemmät perustelut. Meillä alkaa olla selviä ongelmia pysyä mukana juoksussa tai oikeestaanhan olemme jo selvästi jääneen tuosta kärkiporukasta jälkeen. Ei me täällä Suomessa kait ehkä ihan näin paljon huonompia olla?
Henkilökohtaisesti suuri ansiotulonverotus on saanut vakavasti harkitsemaan sitä kannataako lisävastuita edes tavoitella, mikäli homma ei ole erityisen mielenkiintoinen.
34 tykkäystä
Menee jo ehkä hieman politiikan puolelle, mutta huvittavaa on seurata keskustelua palkka-aiheesta siltä kantilta, että milloin palkkojen tulisi olla heikommat (valtion) kilpailukyvyn vuoksi ja milloin korkeammat työtekijöiden pitovoiman vuoksi. Ihan selkeää käsitystä en ole saanut, kumpi on tärkeämpi asia…varmasti hyvin alakohtaista toki.
3 tykkäystä
Tämä on valitettavasti totta ja myös kaupallisissa tehtävissä (myynti, hankinta jne) samankaltainen ero. Myös Keski-Euroopassa Saksa, Ranska jne on palkat korkeasti koulutetuille huomattavasti korkeammat. Lisäksi esim. Saksassa IG-Metall määrittää paljon vahvemmin taulukkopalkkoja kuin liitot Suomessa, vasta-alkajallekaan maisterin papereilla ei voi käytännössä maksaa alle 4k/kk. Ja korotoukset tulee automaattisesti Saksassa kokemusvuosien mukaan, eikä ne ole ihan pieniä korotuksia.
8 tykkäystä
Sama asia on käsittääkseni oikeastaan kaikilla näillä klassisilla korkeapalkka-aloilla pl. lääkärit. Ei meillä ekonomit, juristi ja insinöörit pärjää käsittääkseni mitenkään palkkavertailussa, vaikka ovat muualla yleensä erittäin hyväpalkkaisia aloja. Yksi maailman kireimpiä progressioita on ainakin osasyynä, miksi juuri korkeapalkkaisilla aloilla jäädään jälkeen. Myös asenteet sun muut varmaan vaikuttavat osaltaan.
1 tykkäys
Millä tavoin veroprogressio vaikuttaa bruttopalkkojen jälkeenjääneisyyteen?
10 tykkäystä
Jos työnantajalle maksaa tonnin, että työntekijä saa käteen 300-400 €, niin ei ole kauhean tehokasta varojenkäyttöä, mikä ajaa helposti siihen, että pyritään kilpailemaan muilla keinoilla. Palkalla kilpailu on suhteellisen tehotonta tietyn pisteen jälkeen. Kun taas esim. työnteon vähentäminen on todella tehokasta, koska käteenjäävästä palkasta lähtee monesti paljon pienempi osa vs. saavutettu vapaa-aika. Itse olen kyllä huomannut, että asiantuntijapiireissä arvostetaan nykyään paljonkin vapautta palkan kustannuksella ja yksi suurimmista tekijöistä on se, että palkankorotukset valuu muualle kuin omaan taskuun. Jos meikäläisiä voi palkata pienemmällä palkalla, mutta hyvillä eduilla, niin siirtäähän se osittain työnantajan fokusta palkasta esim. etätyömahdollisuuksiin tai töiden ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Näitä painotuksia tulee monesti kyllä vastaankin nykyään, kun töitä tarjoillaan.
Itse työskentelen tällä hetkellä yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista asiantuntijana (selvyyden vuoksi mainittakoon, että kaupunki ei siis tosiaankaan työnantaja). Aika usein olen pallotellut ajatusta lähteä Helsinkiin töihin, kun palkka nousisi helposti pienen nelinumeroisen summan verran. Palkankorotuksesta kuitenkin puolet menisi suoraan veroihin ja loput melkein kokonaan kohonneisiin elinkustannuksiin. Omalta osaltani siis olen vahvasti vaikuttamassa noihin alhaisiin keskiarvopalkkoihin.
32 tykkäystä
Ihan samalla tavalla muissa pohjoismaissa työnantaja maksaa työntekijästä. Kiinnostavampaa olisi pohtia, mikä selittää järjettömän suuren eron maiden välillä, sillä veroissa ja muissa maksuissa ei ole niin suurta eroa.
2 tykkäystä
Suomessa duunarit tienaa ahkeruudella saman kuin mitä korkeakoulutetuille maksetaan. Korkeakouluhan ei sinänsä ole menolippu tuloihin, vaatii yksityisellä puolella sukkulointia ja efforttia, joskus toki tuuriakin. Ja esimies/johtoryhmähommillahan sitä vasta oikeasti pääsee tuloissa etenemään tässä maassa. Aika moni korkeakoulutettu ei halua esimiestöihin ja väkeä on paljon myös koulutustaan vastaamattomissa töissä. Liittyykö siihenkin, että täällä koulutus edullista ja käydään koulu ”lukematta läpi” vailla isompia ambitioita. Ja toki, progressio… kyllä se taitaa estää ambitioita sekin.
15 tykkäystä
Liittyykö siihenkin, että täällä koulutus edullista ja käydään koulu ”lukematta läpi” vailla isompia ambitioita. Ja toki, progressio… kyllä se taitaa estää ambitioita sekin.
Suomihan ei noudata Bolognan prosessia siltä osin, että jokaiseen tutkintoon pitäisi hakea erikseen ja päästä sisään pääsykokeiden tai arvosanavalinnan kautta. Kaikki yliopistossa kandiopinnot aloittavat saavat automaattisesti opinto-oikeuden myös maisteritutkintoon. Käsittääkseni monessa Euroopan maassa on yleistä jättää opinnot kanditutkintoon ja siirtyä siltä pohjalta työelämään, mikä riittää aivan hyvin koulutuspohjaksi tyypillisiin toimihenkilö- ja asiantuntijatehtävin. Suomessa tosin kandiopinnot ainakin DI-puolella on rakennettu niin vahvasti pelkäksi pohjaksi maisterivaiheen syventäviä opintoja varten, että sillä ei tee työelämässä juuri mitään.
11 tykkäystä