Jos jollain nykyvaltiolla on mielenkiintoinen sotahistoria niin ainakin Liechtensteinilla. Nähdäkseni liechtensteinilaiset ovat osallistuneet maan itsenäisyyden aikana yhteen ainoaan sotaan, kolmanteen Italian itsenäisyyssotaan (osa Preussin-Itävallan sotaa), joka meni liechtensteinilaisjoukkojen näkökulmasta kaikessa lyhykäisyydessään jokseekin näin (ote Wikipediasta):
Tuon jälkeen valtion armeija sitten lakkautettiinkin. 
Sen pituinen se.
Tässäpä mielestäni hauska arvuuttelu-knoppitieto, jolla testaan välillä lähipiiriäni:
Kuka valtionpäämies? Hän johti maataan 1933-1945, jonka vuoden huhtikuussa kuoli virassa ollessaan.
Oikeita vastauksia ovat ilmeisimpänä Adolf Hitler, jonka kaikki yleensä vastaavat, mutta myös Franklin D. Roosevelt. Häntä kukaan ei ole vielä arvuutellessani ehdottanut.
Tolleen ne armeijat ja rahastot pitää lopettaa. Kun ollaan plussalla! 
Haluaisin tarkastella eri pörssien historiallisia tunnuslukuja. Mikä sivu tuohon olisi kätevin?
Ainakin Suomi, Ruotsi, USA ja maailman indeksi kiinnostaa.
OP:n Olavilta aiheellinen muistutus asiasta, jonka kaikki kyllä tiedämme. 
Käykäähän kaikki äänestämässä toisessa kierroksessa Suomen Presidentinvaalit -ketjussa, niin saadaan lisää polttoainetta spekuloinneille.
Tässä on opettavainen tviittiketju, joka antoi ainakin mulle jotain. Tässä ei ole mitään hirveän ihmeellistä uutta, mutta mielestäni lukemisen arvoinen tviittiketju fiksummallekin sijoittajalle.
Kovin tuntuu olevan vaikeaa määrittää tämänkin osakkeen hintaa, vaikka ei nyt pitäisi olla sieltä vaikeimmasta päästä. Toivottavasti Nordean 58 EUR tavoitehinta toteutuu ja ollaan kaikki hieman varakkaampia.
Olisi hienoa saada kaikki analyytikot, jotka ovat tavoitehintoja Sammolle antaneet striimattuun paneelikeskusteluun, jossa olisi huippu moderaattori, joka pistäisi kaikki analyytikot koville ja perustelemaan omat tavoitehintansa.
Tällainen paneelikeskustelu pitäisi olla finanssivalvonnan edellyttämä toimi kaikkien yhtiöiden kohdalla, koska tarvitsemme avoimuutta tavoitehintojen antamiseen. Sanonpa vaan, että mikäli pitäisi moderaattorin edessä ja striimattuna antaa näkemykset antamastaan tavoitehinnasta niin ne tulisivat huomattavasti tiiviimpään nippuun.
Terve, jos osake splitataan, lisääntyy osakkeiden määrä. Eikös sen jälkeen omien osakkeiden ostot ole hölmöläisen hommaa? Eikö kannattaisi tehdä käänteinen splitti?
Epäsuosittu mielipiteeni on, että analyytikoiden suositushintojen ensimmäisenä ja usein myös ainoana tarkoituksena on boostata kauppaa “analysoidulla” osakkeella. Siksi yltiöpositiivisia annetut hinnat usein ovat. Sitten kun osavuosikatsauksessa todetaankin että hupsista keikkaa, ei tämä nyt ihan niin hyvin mennytkään, alennetaan hintaa suit sait parikymmentä prosenttia “muuttuneiden kehitysnäkymien pakottamana”.
Sama koskee Sampoa.
Käänteisessä splitissä (ja splitisssä) suhteellinen omistus pysyy kaikilla samana, kun taas yhtiön ostaessa osakkeita suhteellinen omistus kasvaa kaikilla osakkeenomistajilla. Olettaen että ostetut osakkeet mitätöidään.
Mitä tapahtuu osakkeen hinnalle splitin jälkeen?
Splittauksessa osakkeen hintakin laskee. Eli, jos tuplataan osakkeiden määrä niin osakkeen hinta puolittuu. Ostat siis osaketta ihan samaan hintaan, kuin ennen splittaustakin. Splittauksen tarkoituksena on saada yksikköhintaa halvemmaksi ja lisätä vaihtoa yhtiön osakkeella.
Ajattele että omistat vaimosi kanssa puoliksi vaikka kukkakaupan. Olette yhdessä jonkun alaa tuntevan kanssa arvioineet, että sen arvo on 500 000 euroa. Olette päättäneet, että molemmat omistavat 5000 kappaletta 50 euron arvoisia kukkakauppa-osakkeita.
Mikä on olennaista ja mikä ei? Se on olennaista, että omistatte puoliksi puolen miljoonan arvoisen kaupan. Sillä ei ole mitään merkitystä, että osakkeiden lukumäärä on juuri 10 tuhatta. Voitte toki todeta että hei, splitataan osake kahtia, sen jälkeen molemmilla on 10 tuhatta osaketta joiden arvo on 25 euroa per osake. Muuttiko tämä jotain? -Ei, turhaa pelleilyä, kuten suomalaisten pörssifirmojen splittailut joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
Omien osakkeiden osto sen sijaan vertautuu siihen, että esimerkiksi sinä ostat vaimoltasi jonkin osuuden yhtiöstä. Merkitystä on vain sillä, minkäsuuruisen osan yhtiöstä ostat ja minkä arvoiseksi yhtiö arvostetaan. Osakkeen yksikköhinnalla ei ole merkitystä.
Tai tavoitehinnan suurin tarkoitus voisi tylsän yksinkertaisesti olla että (asian myöntämisen epäsuosiosta huolimatta) suositushinta nostaa analyysin kiinnostavuutta. Suopea suositushinta tai osakkeen suosion kasvatus voi olla motiivi analyysin tilaajalle, mutta se putoaa silloinkin alakategoriaksi ensimmäisenä mainittuun. Myös elokuvista, peleistä tai musiikista olisi turha antaa tähtiä tai pisteitä jos asia käy ilmi koko tekstin lukemalla, mutta se vain on vahva ja kiinnostava impulssi.
Tarina eläkkepotin saamisesta ja kuluttamisesta yhdessä päivässä tuo mieleen 80-luvun kotimaisen elokuvakerronnan. Samalla lukijalle avartuu ymmärrys rivi riviltä, miksi työura jäi väliin.
Ylimääräinen rahasumma innosti Voutilaisen shoppailemaan, kun kerrankin ei tarvinnut miettiä jokaista senttiä.
– Aamukahdeksalta menin Citymarketiin…
Jäin itse miettimään sitä, että missä menee se tuloraja, että K-ketjun kauppoihin voi mennä ilman huolen häivää. Kuulun Suomen ns. hyvätuloisiin, mutta sanotaan vaikka, että tulot tuplaantuisivat, niin miksi mä silti haluaisin maksaa samasta ruuasta tuplahinnan? Ihan mahdotonta ymmärtää, että miten kuluttajan pää ei räjähdä heti kun astuu Citymarketin ovesta sisään.
Muistan kun jossain Inderespodissa @Sauli_Vilen kehui että Keskolla on nykyään hyvännäköiset kaupat. Me taas @Sijoittaja-alokas kanssa haluttais että joku perustais Suomeen kauppaketjun, missä olis hyvännäköiset hinnat. Käytävien valaistuksella ja leveydellä ynnä muulla sellaisella ei niin ole väliä 
“Kymmeneltä hän suuntasi Veikon koneelle. Kotona on nyt 43-tuumainen älytelevisio. Taksilla Voutilainen suikkasi vielä ostoksineen R-Kioskille maksamaan Hankasalmen Sanomia, koska Voutilainen ei käytä verkkopankkia.”
“TYÖNSAANTIA vaikeutti aikaan muun muassa se, ettei ajokorttia tullut hankittua, kun ei säästämisestä tullut mitään.”
"Voutilainen tunnustaa, että on nuoremmin harrastanut kaikenlaista venkulointia, jolla oli omat seurauksensa.
– Siinä oli omat haittapuolensa. Minä jouduin taloissa käymään aika säännöllisesti. Vuoden 1992 jälkeen en ole enää lusinut. Nykyään on sekin homma hankaloitunut, kun on valvontakamerat ja kaikki."
Voutilaisen viimeisin työsuhde oli viikko talvella 1989 tehdastyössä. Nuorena miehenä hän oli muutaman kuukauden tie- ja vesirakennushallituksen hommissa lapioimassa
Kyllä tämmöisiltä saisi evätä eläkkeen kokonaan. On meinaan sen verran kalliiksi tullut jo valtiolle tämä mies.
Jos tietää mitä tekee, niin cittarin/k-ryhmän hinnat on halvimmat. Pitää tokin olla valmis työskentelemään K-Ryhmässä tämän saavuttaakseen 
Ja tarinan vahvistamiseksi käyn itse Prismassa, koska se on kotimatkan varrella…
