Ihan uteliaisuudesta kysyn: Miten tuo “todella paljon kätevämpi” ilmenee, kun tiedot samalla puolella verrattuna, että tiedot eri puolilla.
Kaupoissa ostamisessa ei tarvitse tekstejä lueskella. Itse pidän korttia kännykkäkotelossa ja kun kortin ottaa, niin jollei lähimaksu onnistu, niin kortti on kädessä oikein päin sirunlukijaan. Kummassakaan ei tarvitse lukea kortin tekstejä tai käännellä korttia kuin korkeintaan joihinkin lähimaksulukijoihin 90 astetta.
Verkkokauppaostoksissa täytyyy korttia kääntää varmistuslukua varten ellei sitä muista ulkoa. Mutta ei kääntäminen kauhean vaivalloista ole. Verkkomaksussa tuppaa olemaan lisäksi kaikenlaisia tekstiviesti- tai appi-varmistuksia, jotka ovat sitten vaivalloisempia.
Eikö tuossa Nordean kortissa ole ollenkaan enää kohtaa allekirjoitukselle?
Joku random heppu foorumilla: “Ja tässä taas nähdään malliesimerkki, miten analyytikoiden tavoitehinnat nousevat täysin osakehintojen mukana ilman selkeitä uutisia osakkeeseen liittyen”
Mutta kiitos ennustenostoista, niin ei tarvitse seuraavassa osarissa ihan niin paljon yllättyä positiivisesti
Oli mielenkiintoinen kokemus käydä ruotsalaisessa kahvilaketjussa missä juoksutetaan ihmisiä tiskiltä hakemaan kahvia. En olisi koskaan arvannut että näin paskaa palvelua voi saada maksamalla vielä itsensä kipeäksi kahvista ja pullasta. Ihmisiä kun oli vielä jonkin verran niin oli lähes mahdoton arvata että Kenen kahvi tuli juotua koska ei ollut mitään logiikkaa siihen että missä järjestyksessä niitä tulee. Oli yllättävän stressaavaa se jatkuva huuto ja ihmisten ravaaminen tiskillä. No onneksi näissä ei tarvi käydä toista kertaa.
Neljän prosentin sääntö on FIRE-liikkeen kulmakivi, mutta toimiiko se Suomen pörssissä yhtä hyvin kuin Yhdysvalloissa? Neljän prosentin säännön mukaan voit heittäytyä elämään sijoitussalkkusi varassa, kun se on 25 kertaa vuosittaisten kulujesi suuruinen, eli kulutat vain 4% salkun arvosta vuodessa. Tällä rahannostotahdilla sijoitusportfolio kattaa tutkimusten mukaan elämisen kustannukset 95%:n todennäköisyydellä ainakin 30 vuoden ajan.
Kyselempä että moniko kikkailee lyhennysvapailla ylipäätänsä?
Tällä hetkellä moni suht raskaasti vivutettu vuokrakämppä (joita löytyy myös itseltäni) ei käytännössä tuota mitään. Mutta eipä tarvitse maksaa verojakaan:)
Itse starttaan nyt optimoinnin ja otan sijoituskämppiin lyhennysvapaata (nordealla verkkopankista kuluitta=lyhennysjousto) ja makselen sillä asuntoa/mökkiä pois.
En nää mitään järkeä maksella sijoituskämppiä pois tällä hetkellä vaan optimoin verotusta tältä osin ja lyhennän henkilökohtaisia velkoja sitten enemmän. Harrastaako joku muu täällä vastaavaa:)
Juu tehty on. Ei vaikuta oikein elämääni mitenkään. Ja pankki on tehnyt testit puolestani. Sijoitusvarrallisuutta sen verran että lainat voi maksaa pois jos haluaa. Mutta kysymykseni ei liittynyt siihen vaan kyselin verotuksen optimoinnista ja siitä että harrastaako muut sitä samalla tavoin.
Ja ei paljoa haittaa vaikka inflaatio laukkaa sillä inflaatiolla on ollut tapana nostaa kiinteistöjen arvoja pidemmässä juoksussa. Tai palkkataso ja ostovoiman paraneminen sitä loppujen lopuksi tekee ja laskeva korkotaso kun sen aika on. Sitä ennen mennään toiseen suuntaan.
Muutenkaan nuo sijoitusasuntojen korot eivät ole ongelma. Ne on täysimääräisesti vähenettäviä ja jos summa ylittää vuokrakulut niin vähentelee ne sitten vaikka muista pääomatuloista. Nään järkevämpänä tässä tilanteessa lyhennellä mahdollisimman ripeästi henkilökohtaisia omia lainoja kuin sijoitusasuntojen lainoja.
Koti-irtaimisto vakuutus on ainakin täysin turha, ikävähennyksen ja omavastuun jälkeen saa max kymppejä, joku kone pitää hajota joka vuosi että vakuutus on kannattava. Palo- ja vuotovahinkovakuutuksen omavastuu kannattaa laittaa isoksi, vähintään tonni koska jos vahinko tapahtuu niin puhutaan aina useammasta kymppitonnista. Hitaita vuotojahan vakuutus ei korvaa lainkaan. Useilla yhtiöillä saa sopivilla vakuutusvalinnoilla maksimi alennukset, lapsen terveysvakuutus maksoi 70euroa ja sen ottamalla sai keskittämisalennuksesta lisäalennusta 60euroa eli vakuutuksen hinnaksi jäi kymppi. esim lähitapiolalla kolme 5% alennuspykälää korkeimman saa jos on joku sijoitustuote tonnilla, siitä saa 5% (=70€) lisä alennuksen. Voi ottaa korkotuottorahaston, niin rahaston keskimääräinen tuotto yleensä 5% ja 7% tulee tuosta alennuksesta eli 1000euron korkosijoitukselle 12% tuotto/vuosi. Huolellisesti kikkailemalla sain omakotitalo ja 4h perhe täydet vakuutukset, autossa täyskasko yht 1300e/vuosi.(80% bonus autovakuutuksissa, 15% keskittämisalennukset ja Prisma bonus 5%)
Nouseeko varsinaisesti? Hyvä jos arvonsa säilyttävät.
Osakkeet sen sijaan säilyttävät arvonsa per definition koska osakkeiden taustalla on yritysten liiketoiminta. Se taas ei voi olla kovin pitkiä aikoja kannatamatonta eli jos kustannukset ovat nouseet, yritykset siirtävät ne hinnoitteluunsa ennen pitkää ja inflaatiokorjaus tapahtui.
Kyllä ne asuntojen arvot ovat tupanneet korkean inflaation aikana yleensä nousemaan pitkässä juoksussa. Vai meinaatko että kun palkat nousee, raaka-aineet ja kaikki muu ympärillä niin asuntojen hinnat ei tähän reagoisi? Kyllä ne asuntojen hinnatkin pitkässä juoksussa seuraa aikalailla yleistä inflaatiotasoa. Eri asia tietenkin joku massatyöttömyys. Heikentynyt ostovoima myös lyö lyhytaikaisia kapuloita rattaisiin:=)
Inflaatiota hillitään korkojen nostoilla joilla on tosin asuntojen hintoihin lyhyellä perspektiivillä laskeva vaikutus.
Vakuutukset tunnutaan käsittävän saman sisältöisiksi, mitä ne eivät todellakaan ole. Tuosta syystä vakuutuksia vertaillessa vakuutusehdot pitää lukea huolellisesti läpi, mikä on tuntikausien souvi ja siihen ainakaan itse en mahdollisen pienen maksusäästön vuoksi viitsi ryhtyä.
En voi tietää muiden koti-irtaimiston arvoa, mutta itse ainakin pitäisin järjettömänä riskinottona jättää se vakuutuksen ulkopuolelle.
