Kerrostalotemput lopetettu
Petrobrasin piensijoittajaomistajana arvelisin, että kysymys saattaa olla trendin mukana treidaamisesta. Joku siinä voittaa, oli fundamentit järkevät tai ei.
Aika paha
Minä arvostan, että jengi kertoo, mitä salkussa on. Aina välillä sieltä jotain vinkkejä saa.
Kyllähän paljon poliittista näkemystä on, että fossiilisesta energiasta luovuttaisiin nopeasti. Jokainen alan toimija joutuu esityksensä ESG-teemalla ja energian puhdistumisella aloittamaan, koska se nyt vaan on ajan henki ja kansa sitä toivoo. Paino on sanalla toivoo eikä sillä, että tekee.
Sitten kuitenkin iskee se paha todellisuus, josta IEA kertoo pakollisen vihersuklaakuorruttamisen jälkeen ja josta ei juuri kukaan asemastaan kiinni pitävä poliitikko uskalla ainakaan Suomessa juuri mitään sanoa. Ei, öljyn massiivinen käyttö ei lopu ihan muutamaan vuosikymmeneen mihinkään.
Ja sehän on tietenkin puutarhaletku, vai mitä?
Beyond Meat -pihvit ovat kerrassaan herkullisia.
Yritys sen sijaan tuottaa tappiota, joka kasvaa liikevaihdon kasvun tahtiin.
Tulee epätodellinen olo, kun selaa lehtien otsikoita. Tämä tilanteesta tiedetään: räjähdyksiä, tulipalo, kolari, naisten jalkapallojoukkueen miesvalmentajan kielari, prigožinin telotus, savuhaittaa, vilma hyppää seivästä, orpo on pommisuojassa, lokki kuoli, 120 000 minkkiä tapetaan, voiko presidentti olla presidentti, jos se on vankilassa, helvetissä on erityinen paikka niille naisille, joita marin tarkoittaa, luottoluokittajan kylmä viesti, olkiluoto kaksi tekee mitä olkiluoto tekee, puu kaatui pelastustyöntekijän päälle, köysiradan vaijeri poikkesi, kepu odottaa vesi kielellä vähemmistöhallitusta, uutinen päivittyy, intiimi hetki sinkkuristeilyllä, lapsi täräytti suorat sanat, lisensiaatti söi tyttöystävänsä. Älä tee tätä kotona.
Men min gode vän, det här är ju helt fruktansvärt. Audi. Vad hemskt fattigdom. Naapurustosi on muuttumassa aivan slummiksi. Sinun täytyy nyt heti ostaa se naapurin murju, ennen kuin väistämätön konkurssi korvaa nykyisen köyhäilijänaapurisi jollain vielä kamalammalla kuten Toyota-kuskilla.
Mä mietin vähän sitä, kun joku sähköautovalmistaja lesoilee mainoksissaan sillä, että 18 minuuttia kestävän latauksen ansiosta ajoneuvo tulee mahdollisesti etenemään jonkun 350 kilometriä. Tää on niinku mainostajan mielestä kova juttu.
Silti mä tankkaan autoni täyteen ja sillä pääsee sen 900 kilometriä. Tankkaus kestää vajaa kaksi minuuttia.
Tulee välillä mieleen, että minkälaisia mielikuvia meille tarjotaan?
Ymmärrän kyllä kestävän kehityksen ja maapallon rajalliset luonnonvarat. Välillä vaan ihmetyttää tietääkö kaikki nämä uusien teknologioiden kehittäjät saman asian? Se voi olla, että jossain kaukaisessa tulevaisuudessa nämä keksinnöt realisoituvat, mutta historia kyllä osoittaa toista.
Yks Suomen parhaista ajattelijoista, joka on myös räppäri eli ASA. Niin se tokaisi, että ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen tehnyt paljon muuta kuin makoillut sohvalla. Ja se oli ehkä liioiteltua ja raflaavaa, mutta syy tähän oli selvä. Kun ei tee mitään, niin ei myöskään tuhlaa vahingossakaan näitä maapallomme rajallisia luonnonvaroja.
Ja just se, että täälläkin on erilaisia sijoittajia.
Haastan eettiset sijoittajat kertomaan, miksi he sijoittavat? Mihin mahdolliset tuotot on menossa?
Wilma Murto MM-pronssia! Edellinen MM-mitali yleisurheilussa Suomeen ylipäänsä vuonna 2015 ja naisurheilijalle 1995!
Aamulla mitalikahvit
Katson just samaa kisaa ja hyvin tuo suomalainen taivutti.
Nyt nää kaksi, jotka kilvoittelevat voitosta, niin he eivät fyysisesti, akrobaattisesti tai teknisesti ole sen parempia kuin meidän Wilma.
Se on vaan se mind over matter millä noi uskaltaa vetää sen vähän paremmin.
Suomeen on valitettavasti luotu sellainen kulttuuri, että omasta kansallisidentiteetistä ei saa sitä ylimääräistä puristusta. Me ei uskota enää niin täysillä suomalaisuuteen kuin esim. nää kilpasiskot australiaisuuteen tai yhdysvaltalaisuuteen.
Meillä ei ole lupa leuhottaa oman kansallisuuden nimissä.
Harva meistä vaan istuu sitä 900 kilometriä putkeen, yleensä taukoja pidetään paljon tiheämmin. Kahvilla, wc:ssä, missä ikinä. Lataukset luonnistuu siinä muiden taukojen ohessa. Mutta hienoa, että sinun autosi palvelee sinun elämääsi, se auton pääasiallinen tarkoitus onkin.
Toki on hyvä huomioida, että meillä viherhippipuunhalaajilla on usein sellainen etu, että saadaan autot ladattua kotona yön yli ilman yhtään käyntiä missään erillisellä latausasemalla.
Jokaiselle oman tarpeen mukaan.
Joo ja se on enemmän kuin Ok, että maailma menee tähän suuntaan.
Mua vaan hymyilyttää se tapa, millä markkinoidaan. Ihan niinkuin joku EV-valmistaja luulee keksivänsä pyörän uudestaan, vaikka ihan normi nestepumput ovat pystyneet lataamaan kulkuneuvoon samalla nopeudella energiaa jo yli 50 vuotta.
Eiköhän nämä mainosmiehet mainosta niille joilla kenties on sähkövekotin joka lataa paljon hitaammin, tai niille jotka kuvittelevat että lataus kestää tuntitolkulla koska asia oli näin joskus muinoin.
Tosiasia on se että sähköautolla pystyy pienellä suunnitelmallisuudella ajamaan pitkää matkaa ihan yhtä hyvin kuin polttomoottorilla, ja päivittäisessä käytössä se on paljon kätevämpi koska huoltoasemille ei tarvitse poiketa kun kotona on “huoltoasema”.
Alla mielenkiintoinen graafi tutkimuksesta, joka toteutettu ennen COVID-19. Hyvä “ikivihreä” sijoitusviisaus aina kun arvioi itse tai katsoo tuloskasvuennusteita.
Oppi lyhyesti ja ytimekkäästi - kovat kasvuodotukset (jotka on jo hinnoiteltu yhtiön hintaan) eivät keskimäärin toteudu ja johtavat pettymykseen arvonkehityksessä. Ihminen muistaa ja ennustaa helpommin lähihistorian kokemuksien pohjalta (extrapoloi).
Ei tietysti ole helppoa löytää yhtiöitä, jotka ovat isoja positiivisia tuloskasvuyllättäjiä. Usein taustalla voi olla jokin assymmetrinen erikoistilanne, joka vaatii syvällistä metatutkimusta.
Toki varmasti näin ne tekee.
Se vaan naurattaa tuo näkökulma, kun voisin helposti ihan käsivoimin rataspumpulla pumppaamalla saada nestettä läpi tuon saman ajomatkan verran.
Asa on keikkaillut ahkeraan, pyörittänyt omaa levy-yhtiötään ja lyriikoissa käynyt vuosien saatossa niin kilometrien kertymiset kuin flygaritkin ilmi.
Vuosi vuodelta lyriikoiden tarkastelukulma on kääntynyt enemmän itsereflektioon vaikeiden kysymysten äärellä. Mm. eksistentiaalisten kysymysten parissa kuten “maailman parantamisen” konkreettisessa vaikeudessa vs paasaus.
Heitetään vastakysymyksenä ESG:hen sopiva poiminta miehen lyriikoista (ei pakko vastata)
Onko lautaselle olemassa onnellista lihaa? Voinko suojella luontoa, jota kaupungissa pilaan? Oon yrittäny pitkään toisten astioita pestä, kuinkakohan pitkään mä kommuunissa kestän?
Asan lyriikat on jalojen aatteiden lisäksi täynnä mahtavaa itseironiaa johon on helppo samaistua jos kuuntelee ilman liikoja ismejä.
Sitäpaitsi Asamasa on myös yksi töissä käyvistä perheenisistä käsittääkseni kuitenkin.
Ketkä me? Puhu vaan omasta puolestasi. Onneksi toi ajatusmalli on menossa pikku hiljaan hautaan ja nuorilla on usko ja lupa voittaa.
Tää on totta ja aikanaan jo, kun tutustui ASAn paasauksiin. Niin se lähtökohta jo aina vähän mietitytti.
Olin itse alle keskiluokkaisten vanhempien tuotos ja jotenkin muistelen, että ASA oli jostain ylemmän luokan perheestä. Olisiko isä ollut esim. lakimies.
Silti sillä ihmisellä, nuorella ihmisellä, oli pokkaa kritisoida esim. Sauli Niinistöä ja Suvi-Anne Siimestä.
Vai oliko se vain niin, että hänellä oli näkemystä siihen ja silti omasta asemastaan huolimatta lähti tekemään sitä.