Inderesin kahvihuone (Osa 7)

Tämä oli ihan mielenkiintoinen pätkä, kun Henrik ja Suvi keskustelivat vähän markkinatilanteesta sekä mm. siitä, miten sijoittajat ovat käyttäytyneet tänä ja viime vuosina. :slight_smile:

Tilaisuudessa seurattiin listayhtiöiden toimitusjohtajien esityksiä kolmessa eri salissa. Tapahtuman alussa kokoonnuttiin Pörssisaliin kuulemaan pörssin toimitusjohtaja Henrik Husmanin ja Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppuraisen markkinatilanteeseen liittyvän lyhyen keskustelun: Miltä sijoittajien käyttäytyminen on näyttänyt alkuvuoden osalta? Ovatko sijoittajat pysyneet sijoitussuunnitelmissaan vai onko nähty paniikkimyyntejä?


0:00
Intro 0:26 Sijoittajien alkuvuosi 2:35 Yksityissijoittajien osakepoiminnat 4:45 Hajauttaminen ulkomaille 6:53 Osakesäästötilin suosion kehitys 9:23 Osakesäästötili 2.0: talletusrajan nosto ym. 12:15 Miten suomalaisista saataisiin sijoittajia?

1 tykkäys

Itse en vaivautunut koskaan edes kertolaskutaulua opettelemaan ulkoa. Palkaksi sain nopean ja monipuolisen päässälaskutaidon ja sain jopa stipendin pitkästä matikasta. Ei millään muotoa välttämätön taito.
Jossain tapauksissa voi olla jopa haitallinen jos kertolaskun osaaminen perustuu ainostaan ulko-opetteleen eikä osaa soveltaa sitä.

8 tykkäystä

Kyllä kertolaskut on ehdottomasti opeteltava ulkoa, ihan jo sujuvuuden vuoksi. Tämä auttaa valtavasti sitten jo ihan jakolaskusta alkaen ihan kaikessa. Eikä niiden ulkoa opettelu missään nimessä ole pois soveltamisesta, se jopa auttaa siinä. Toki ymmärrys kertolaskuista pitää olla, mitä siinä lasketaan ja mikä niiden tarkoitus on.

Lisään vielä @KalleH tämän. Olet oikeassa siinä, että jos oppilas omaa poikkeukselliset päässälaskutaidot, on ok olla opettelematta kertotauluja ulkoa, mutta fakta on, että ehkä yhdellä sadasta alakouluikäisellä tällaiset on. Vaikkapa kertolaskun 8x7 laskeminen päässä vie valtaosalla oppilaista aikaa todella paljon ja virheen mahdollisuus on korkea.

3 tykkäystä

Väärinymmärtäminen ja kyvyttömyys ymmärtää lyhyitäkin tekstikokonaisuuksia on jonkinlainen alalaji Pörssien suunta -ketjuun kirjoittamassani viestissä sivutulle aiheelle. Kysehän oli Turkin järjenvastaisesta ohjauskorkojen alentamisesta ja siitä aiheutuneesta jätti-inflaatiosta sekä uskonnon roolista tämän kehityksen mahdollistajana. Toisin sanoen tyhmyyden taistelusta tutkimusta ja asiantuntijoita vastaan.

Kirjoitus jalostui arvaamattoman tahallisesti ajatukseen ihmiskunnan historiallisesta kehityksestä ja joukossa tiivistyneen tyhmyyden roolin kasvamiseen monessa merkittävässä valtiossa, jonka seurauksia näemme juuri nyt maailmalla laajalti. Viestin ironisen sävyn piti värittää lukijoiden perjantai-iltaa – vaikuttaa siltä, että joiltain osin värittäminen nähtiin lyijykynäilynä.

Yksittäinen foorumikirjoitus pitäisi nykyään paketoida tiiviisti, ilman yhtäkään irtonaista langanpäätä, johon joku kotianalyytikko tai kansanvillitsijä voisi tarttua ja lähteä kirjoittamaan alkuperäisen tekstin sisällöstä täysin irrallista, omaa, tarinaansa jonkinlaisena vastaväitteenä koko alkuperäiselle kirjoitukselle.

Tällainen kehitys muistuttaa newsmaxismia tai foxnewsismiä, joista varoittelin. Sisältöä, joka ylistää vakavalla naamalla binääristä mediatulvaa. Sisältöä, joka ei halua selittää tai ymmärtää mitään ja joka tarttuu ja tyhmentää yhä suurempia joukkoja. Ilmiön tunnistaa myös whataboutismista, joka syrjäyttää eriävät mielipiteet ja yritykset ymmärtää niitä. “Eihän Newsmax ole hölmö media, sillä paikallislehdessäkin julkaistiin toissavuonna hölmö juttu…”

Sanomattakin selvää, että newsmaxismissa ironia ja huumori on kuollut. Eihän sitä kukaan edes ymmärtäisi. Eikä siihen auta, vaikka kertoisit, kuinka kehityksen ansiosta tulemme jälleen lyömään toisiamme kepeillä päähän.

Joukkotyhmyys on kasvussa ja nämä joukot haluavat itselleen johtajan, yksinvaltijan, joka kertoo totuuden ja toistaa sitä usein. Some tarjoaa loistavan alustan jengiytymiselle, lahkoutumiselle ja jopa kultismille, joilla työnnetään nykyisin rikollisiakin vallankahvaan.

Näinä Tiktokin tahdittamina aikoina pitää olla varovainen sanoissaan. Tai hiljaa. En valitse kumpaakaan.

11 tykkäystä

37 tykkäystä

Tämä on varmasti valtaosalle se oikea tapa mutta omaa esimerkkiä käyttäen tiedän että se ei ole ainoa tai välttämättä edes kaikille paras. Itse olen pärjännyt elämässä erittäin hyvin ja olen työssäni soveltavan matematiikan kanssa päivittäin kädet savessa. Enkä osaa kertotaulua ulkoa vieläkään.

10 tykkäystä

Yksilöitä ollaan.:+1: Pystytkö avaamaan, miten lasket päässä esim. tuon laskun 7x8?

1 tykkäys

Karuimpana esimerkkinä tuntuu olevan autojunat tästä älyttömästä hinnoittelusta. Autojuna tampere-kolari välillä maksaa oman kokemuksen mukaan 200-500€ suunta. Saman matkan taittaminen tuolla vanhalla diesel-rutkulla maksaa 100€…
Miksiköhän ei tule käytettyä julkisia :roll_eyes:

11 tykkäystä

Räää taas Osta-suosituksella negariin. Samaan ajoi Propriuskin. Ei ole helppo laji (paitsi jos swing-treidaa Huhtamäkeä 28-32 euron välillä).

8 tykkäystä

Vastaan omasta puolestani henkilönä joka ei aina muista kaikkia kertotauluja ulkoa. Silloin lasketaan lähimmän tiedetyn kautta:

Tiedetty: 7 * 7 = 49
Jolloin
7 * 8 = 49+7 = 56

Opetan myös samaa tekniikkaa oppilaille jotka taistelevat kertotaulujen ulkoa osaamisen suhteen. Yleensä he osaavat osan kertotauluista ja loput tulevat summan ja erotuksen kautta.

34 tykkäystä

Kyllä, tämä on toimiva keino!:+1:
Tässäkin on siis ainakin jotain pitänyt myös ulkoa opetella.

Mulla menee näin 10 * 7 - 2 * 7.

Osan kertotauluista muistaa kyllä ulkoakin. Onhan tuo kertotaulujen ulkoaopettelu vähän hassua, kun on kuitenkin matematiikasta kyse. Eikö olisi tärkeämpää kehittää deduktiivista päättelykykyä ja loogista ajattelua? Meneekö ulkoaopettelijoilla sormi suuhun, kun pitäisikin kertoa esim. 12 * 13?

6 tykkäystä

16, 32, 64 - 8

En itse laske näin, mutta voisin kuvitella olevan suht nopea metodi, joka toimii useissa tapauksissa.

3 tykkäystä

Itse olen laskenut jo pennusta asti että koska 10×7=70, niin siitä on helppo tietää ja vähentää 14. Tätä ei ole kukaan muistaakseni minulle opettanut, vaan tullut luonnostaan.

Tätä lähimmän tiedetyn tekniikkaa muistelisin kasarilla ja ysärillä peruskoulussa opetetun, mutta en koskaan suostunut sitä käyttämään.

9 tykkäystä

Myöhästyit. NFL starttasi jo! KC - Detroit pelattiin torstaina.

1 tykkäys

Nimen omaan ulkoa opettelu helpottaa tuota päättelykykyä ja tekee siitä sujuvampaa. Eiväthän ne nyt herranen aika toisiaan pois sulje.

2 tykkäystä

Alakoululaiselle on aika hidas ja virhealtis tapa. Mutta kuten sanottua yksilöitä ollaan eikä vääriä tapoja ole.

1 tykkäys

Itse lasken päässä lähimmän helpoimman luvun, eli 5*8 = 40. Tähän ynnätään sitten 8+8. Toimii omassa päässäni tosi nopeasti ja olen luullut että kaikki laskevat samalla tapaa :joy: hauska huomata ettei näin tosiaan ole.

9 tykkäystä

Tällaiseen päättelykykyyn oppilaalla olisin erittäin tyytyväinen, tällöin ymmärrys matematiikasta on erittäin hyvällä tasolla, eikä ulkoa tarvitse niin paljoa osata.:+1:

2 tykkäystä

Pitää todeta, että kaikki tässä esitetyt ulkoa oppimisen ulkopuoliset tavat ovat hitaampia kuin ulkoa oppiminen, mutta vakiinnuttuaan ne eivät ole merkittävästi hitaampia siten, että haittaisivat arkea.

Koulussa lasten kanssa toimiessa taas kyse on ns. “Selviytymistekniikasta.” Etsitään useista vaihtoehdoista helpoin tapa jonka lapsi ymmärtää ja kykenee toisintamaan. Näin laskeminen ei pysähdy siihen, ettei tunne kertotaulukkoa ulkoa.

Ne kertolaskut jotka hän oppii ulkoa, hän oppii ja loppuihin voi käyttää kiertoteitä.

6 tykkäystä