Tällaiseen päättelykykyyn oppilaalla olisin erittäin tyytyväinen, tällöin ymmärrys matematiikasta on erittäin hyvällä tasolla, eikä ulkoa tarvitse niin paljoa osata.
2 tykkäystä
Pitää todeta, että kaikki tässä esitetyt ulkoa oppimisen ulkopuoliset tavat ovat hitaampia kuin ulkoa oppiminen, mutta vakiinnuttuaan ne eivät ole merkittävästi hitaampia siten, että haittaisivat arkea.
Koulussa lasten kanssa toimiessa taas kyse on ns. “Selviytymistekniikasta.” Etsitään useista vaihtoehdoista helpoin tapa jonka lapsi ymmärtää ja kykenee toisintamaan. Näin laskeminen ei pysähdy siihen, ettei tunne kertotaulukkoa ulkoa.
Ne kertolaskut jotka hän oppii ulkoa, hän oppii ja loppuihin voi käyttää kiertoteitä.
6 tykkäystä
Nopea sentimentti kysely. Mikä on suunta seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana? Kuvaajat törkeästi varastettu Twitteristä.
- Härkä
- Karhu
0
äänestäjää
Juuri näin. Olipa kertotaulujen laskutapa mikä tahansa, on ne erittäin tärkeitä osata.
Olen nähnyt ala- ja yläkoulun oppilaita valtavissa vaikeuksissa kun niitä ei osata. Kaikki tuleva perustuu niihin.
1 tykkäys
5 * 8 + 2 * 8 = 40 + 16 = 56.
Joskus lasken 5 kertomisen puolitamalla kymmellä kertomisen.
Toisena päivänä saattaisin laskea
10 * 7 - 2 * 7 = 70 - 14 = 56.
Koska samaan lopputulokseen pääsen montaa reittiä niin virheen mahdollisuus pienenee ja voin aina tarkistaa tuloksen. Laskeminen tapahtuu täysin automaattisesti ja nopeasti.
5 tykkäystä
Tuollainen päättelykyky olisikin hienoa, ja kyllä, tärkeämpää kuin ulkoa opettelu. Harva vain siihen pystyy…
2 tykkäystä
Lasken myös isommat luvut samalla tekniikalla. 34×17 ja kerron ensin 34 kahdella ja sitä rataa.
Jos taas 34×16, niin 340/2=170, sitten 340+170+34=544.
Ja tulee tosiaan selkärangasta ja muuta tapaa en ole koskaan käyttänyt.
Matematiikkaa voi ajatella monella eri tavalla ja tämän huomasin hyvin kun aloitin liiketalouden opinnot. Kaverini on insinööri ja hänen vaimonsa DI. Kaikilla eri tapa laskea. Pitää löytää se oma itselle sopiva.
Muuten vertaisin matikkaa kestävyysjuoksuun. Peruskuntoa on tehtävä säännöllisesti vuodesta toiseen tai kunto alkaa hiipua.
7 tykkäystä
Onpas erilaisia tapoja laskea. Itsellä menee:
7x8 = 7x4x2 = 28x2 = 56
Sitten taas vähän isommat esim 11x78 = 10x78+78
Eli ensin siivous johonkin itselle helpoimpaan pieneen laskuun.
6 tykkäystä
En ja ett substantiivien edessä ovat pitkälti opettelukysymys. Jotkin substantiivin päätteet voivat kuitenkin paljastaa sanan suvun (-ing → en-suku, -ium → ett-suku jne.), mutta pääosin nämä on opeteltava ulkoa.
Englannin artikkelit ovat sen sijaan suhteellisen yksinkertaista ja säännönmukaista kamaa. THE tulee
- kun sanottava asia mainitaan uudelleen (I met an investor. The investor bought bumtsibum stocks.)
- kun substantiivi on pääteltävissä kontekstista (Who even buys Voxtur? The stock is at its all-time low.)
- kun käytetään omistusmuotoa (The portfolio of Sijoittaja-Alokas has survived to this day.)
- superlatiiveissa (Out of all the companies listed on the Helsinki Stock Exchange, Kempower has the brightest future.
- ns. kollektiiveissa (The young bought expensive stocks in 2021; the old knew better and lost less money.)
Noiden lisäksi on muutama muu käyttötapaus, mutta ne eivät ole niin kriittisiä oppijalle. Jos tavoite on vain tulla ulkomailla ymmärretyksi hätätilanteissa, niin ihan jokaisen artikkelin ei tarvitse olla kohdillaan. Tai ainakin näin pyrin rohkaisemaan oppilaita, jos he stressaavat puhetilanteita liikaa… 
23 tykkäystä
Ehkäpä näkemykseesi vaikuttaa survival bias, eli idiootit ympärillämme saavat herkemmin palstatilaa/näyttöpikseleitä kuin aiemmin? Koska hokeman mukaan jokainen on oma mediansa ja keskittyneen, portinvartijana toimivan median aika on ohi ja voit poimia tarjonnasta you get what you want / but not what you need. (Coldplay)
Neil Postmanin “Huvitamme itsemme hengiltä”-teos on otsikoltaan osuvampi kuin koskaan. On jotenkin ironista, että britit kuljettivat Kiinaan oopiumia saadakseen idän jättiläisen polvilleen ja nyt Kiina tuottaa länteen TikTokia ja digioopiumipiippuja, jotka tarjoavat samaa lääkettä toiseen suuntaan. (Yrittäen samalla rajoittaa etenkin lasten viihdekäyttöä, joskin tuskin nekään tarkoitusperät perustuvat kehityspsykolgisiin syihin.)
Vaan oliko ennenkään paremmin? Jos katsoo suomalaista lehtimediaa hieman yli sata vuotta sitten, oli se myös melko jakautunutta työläisten ja porvarien äänitorviin. Polarisoitunutta poterohuutelua. Naisten ja vähemmistöjen asema oli mitä oli. Kehitys ei siis kulje yhdellä janalla (etkä näin väitäkään), mutta tulipa todettua tämä itsestäänselvyys.
Itse olen eniten huolissani nuorten kyvystä hahmottaa mikä on normaalia. Kasvoille tunkevat influensserit merkkivaatteineen luovat oivaa maaperää tyytymättömyydelle omaan kehoon ja toimeentuloon. Tyytymätön mieli poimii herkästi jonkin ulkopuolisen kohteen, johon kanavoida oma tyytymättömyys. Tai annetaan periksi. The Economist -lehti (samasta aiheesta alla, ilman maksumuuria) kertoi Kiinan kasvavasta joukosta nuoria, jotka viittaavat elämäänsä sanoilla “maataan vaan” ja “maatukoot”.
4 tykkäystä
Katselin eilen pari viimeistä jaksoa Star Trek: Strange New Worlds -sarjasta. Suosittelen kaikille tämän tyylilajin ystäville. Karsastin ajatusta sarjan 9. jaksosta, josta syntyi paljon keskustelua muutama viikko sitten. Kyseessä siis musikaalijakso. Olin turhaan ennakkoluuloinen, sillä kyseinen jakso oli mielestäni erittäin hyvä. Kauden viimeisestä jaksosta päätellen sarjalle on tulossa myös jatkoa.
Star Trekistä tulee aina mieleen tämä kirjoitus yleisen vessan seinältä, ja joka katsomisen jälkeen se jaksaa naurattaa.
Nyt pitää lopettaa meemeilyt ja kevennykset tähän ja mennä nauttimaan hienosta syyspäivästä.
9 tykkäystä
Junat Stadista Tampesteriin (tai vice versa) ovat aina niin täynnä muutenkin, että olisi operaattorilta järjenköyhyyttä alentaa hintoja ainakaan sillä pätkällä.
Henkilöliikenne on muuten tietääkseni nykyään vapautettua. (Rahti vapautui jo 10+ vuotta sitten)
Silti aika vähän näkee kilpailua. Henkilöliikenteessä tietääkseni VR:llä nolla kilpailijaa eikä kukaan ole edes tulossa. Rahdissa Fennia Raililla on jotain aivan pienimuotoista puuhastelua siellä täällä. Että se siitä kapitalismista.
Tampesteriin kannattaisi avata kilpailevia vuoroja.
1 tykkäys
Mikä tuolle päättelylle on peruste? Kakkosen potensseja? (miksei ala 1, 4, 8, 16 jne?)
Meillä on niin kattava yksiraiteinen verkosto, ettei sinne hirveästi muita mahtuisi operoimaan. Kaipa tuonkin saa ratkaistua yhteneväisellä kulunvalvonnalla, joten liekö sitten todellinen ongelma
Lisäksi VR on saanut moitteita uudehkojen junavaunujen romuttamisesta, jotta niitä ei varmasti päätyisi kilpailevien toimijoiden käsiin
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/toimialat/rautateiden-henkilöliikenne-kaukoliikenne/49100
Henkilö/kaukoliikenne 12 firmaa
Tavaraliikenne 22 firmaa
“Hauskuus” alkaakin sitten kun yrität oppia/puhua norjaa ja ruotsi on sulla vahvana pohjalla. Päin skoogenia menee koska esim. en människa = et menneske norjaksi. Hahhaa. Viikingit eivät näköjään voineet edes keskenään sopia mitenkä nuo (täysin turhat) artikkelit menee.
6 tykkäystä
Mitä tuosta vastauksestasi pitäisi saada irti? Et taustoittanut viestiäsi mitenkään. Pelkkä linkkipostaus ja pari numeroa.
Jos yrität väittää, että nuo firmat jotenkin tarjoaisivat jotakin, niin kerropa myös liikevaihto ja linkit esim. henkilöliikenneaikatauluihin.
1 tykkäys
Mitäs sanomista VR:llä olisi siihen? Ei rataverkko ole ollut enää vuosiin heidän operoimansa.
Väylävirasto vastaa rautateistä ja niiden ylläpidosta.
2 tykkäystä