Opettajana oma näkemys on, että valtaosalle kertolaskujen ulkoaopettelu on varsin positiivinen asia.
Alaspäin kun kuluttava/tuottava keskiluokka supistuu supistumistaan. Siis pitkällä, vuosikymmeniä kestävällä aikajanalla.
Harva tietää että Ruotsin virallinen valuutta on Euro, mutta EU:n poikkeusluvalla saavat käyttää Kruunua siirtymäajan, jolle ajalle ei tosin ole määritelty takarajaa lainkaan. Mutta fiksuja johtajia siellä silti, tosin ei toki ihan kaikessa kuten turvallisuustilanteesta tänään voidaan päätellä.
Noin teoriassa Afrikan pörssien pitäisi nousta ihan hurjasti, kun ainakin periaatteessa siellä on kasvuvaraa vaikka kuinka. Niin väestön, ehkä jopa varsinkin väestön, sekä luonnonvarojen puolesta.
Kuulostaa erittäin lupaavalta aivot narikkaan- duunista IT- alalle haaveilevan korvaan.
Ei kuitenkaan liene ihan sattumaa että aina laman tullessa Kruunu laskee reilusti ja pitää teollisuuden pyörät pyörimässä, työttömyyden alhaisena ja ulkomaankaupan vaihtotaseen hyvänä, toisin kuin Suomessa jolta tuo työkalun puuttuu. Kruunun alhaista arvoa ylläpidetään aivan liian alhaisella korolla, joka sitten aiheuttanut massiivisen asuntokuplan ja sadan vuoden lainat.
Nuo on olleet siellä vallitseva tilanne vuosikymmeniä, ilman teollisuuden tai pörssien nousua, vähän niin kuin ikuinen lupaus joka ei sitten ole koskaan kuitenkaan toteutunut ja ei ole merkkejä että tilanne ratkaisevasti muuttuisi.
Kyllä, ymmärrätkö oikeasti sen vastavoiman, mitä tämä aiheuttaa? Vai ihan saunan lämmitys mielessä heittelet näitä dosentti Malisen juttuja?
Yliopistonlehtori laittaa nyt aika reilusti lapinlisää, kun haluaa olla ystävällinen ja kiltti. Arvelisin, että oikea prosenttiluku on reilusti alle 5. Saatan kyllä olla jonkunkinverran puolueellinen, kun pidän reilusti yli puolta ohjelmoijista sellaisina, että olisi parempi, kun keksisivät jonkun muun ammatin itselleen.
Ja sitten ne oikeasti hyvät ohjelmoijat. Sanoisin, että alle 1% populasta. Ei niinkään kyse älykkyydestä, vaan - jostain - en osaa sanoa mistä. Joku tyylijuttu maailman mallittamiseen tai jotain. Vähän niin kuin taiteilijat. Jolla kulla vaan on sitä jotain, mitä muilla ei ole.
Siis hetkinen. Ennustat pörssien menevän alas päin vuosikymmeniä?
Tässä omakin mielipide. Kertotaulun opetteleminen ei vienyt muistaakseni hirveästi aikaa ja sehän on ihan perusasiaa, yleissivistystä. Ei siitä ole muuta kuin hyötyä eikä se tietenkään estä muunlaisia päättelyitä yhtään mitenkään. Ihan samaan tyyliin tulee mietittyä sitten isompien lukujen osalta kuin täälläkin on ollut esillä. Esim 75x60 on 70x60 + 5x60. Sen sijaan kuulostaa kertotaulut osaavalle todella omituiselta jos 7x6 tai 8x7 pitää alkaa palottelemaan useampaan osaan.
Alhaalla se kyllä on ollut korko meilläkin.
Silloin kun minä asuin Ruotsissa, niin ei ne korot mitenkään alhaalla olleet siellä. Siitä huolimatta sveduilla oli 50 vuoden pankkilainat ja asenne, että asuntolainan lyhentäminen on tylsää, pistetään fyffet kulutukseen mieluummin.
Noilla perustein veikkaan, että svedujen “100 vuoden lainat” (joka ei liene aivan totta, ei ne ihan niin pitkiä siellä myönnä) on enempi ilmentymä kansan asenneilmapiiristä kuin mistään muusta. Se ei muutu, vaikka korot olisivat 6% (toki kyky maksaa kämpästä x hintaa heikkenisi)
Asiasta kolmanteen…jos et vielä ole allekirjoittanut vetoomusta Venäjän konsulaatin lakkauttamiseksi Ahvenanmaalla, be a sport and just do it!
Ei nyt 5% millään voi olla oikea luku. Kyllä lehtorilla varmaan joku tieteellinen peruste kommentilleen oli.
Kommenttisi nyansseista haistan, ettet tainnut ihan ymmärtää oikein asiaa?
Eihän meidän yhteiskuntamme pyörisi millään, jos vain 5% väestöstä kykeneisi abstraktiin analyyttiseen ajatteluun - jota tarvitaan monissa muissakin ammateissa eikä vain koodarin työssä. Lääkärit, huippujuristit, monet insinöörialat, talouden huippuammattilaiset, ylemmät johtajat jne.
Siis kerrataan vielä: vain 20% väestöstä on sellaisia, että heillä on myötäsyntyiset ominaisuudet sellaiset, että heistä voi halutessaan tulla jonkinlainen tekijä ohjelmointitöihin. Nyt ei puhuta mistään huippukoodareista vaan siitä, että “sorvi edes jotenkuten pyörii oikeinpäin.” Se on eri asia kuin olla huippu.
20% väestöstä ei ole kiinnostunut koodauksesta ammattina. Se on selvä. Vaikka heillä olisi siihen ne myötäsyntyiset edellytykset. Alalle yrittää varmaan myös porukkaa, joka ei käsitä, ettei heidän sinne kannata pyrkiä koska ominaisuudet eivät riitä.
Ehkä pieni väärinymmärrys aiheen ympärillä. Ei kai siitä mitään haittaa ole jos kertotaulun opettelee ulkoa. Moni varmaan tarttui enemmänkin laajempaan ulkoaopetteluun ja sen mahdottomuuteen kun käsitellään laajempia kokonaisuuksia.
Näin varmasti. Ja ehkä termi ”ulkoa opettelu” on toisaalta harhaanjohtava. Kertotaulujen automatisoituminen olisi parempi, olipa tyyli mikä vain.
Pappa opetteli 80-luvun alussa Basicin, Pascalin ja konekielisen koodaamisen. Alan opinnot liippasi läheltä, mutta koodarin ammatti ei koskaan ollut mielessä eikä tavoitteena. Hyvällä matematiikan pohjalla ja tietynlaisella mentaliteetilla se oli kuitenkin kiinnostavaa harrastuksenakin.
Tässä viime vuosina olen lukenut että Sari Sairaanhoitajat on muuntautuneet muutaman viikon koulutuksella koodareiksi 
Kutsutaanko nykyisin koodaamiseksi sitä, jos osaa muuttaa sorsakoodissa esim. jotain printattavia tekstejä?
En mä nyt itse koe ohjelmoinnin vaativan mitenkään erityisen voimakkaasti abstraktia ajattelua, analyyttista ajattelua ainakin jonkin verran. Esitän mielipiteeni yhden vakuutusyhtiön lainansovellusjärjestelmän rakentaneen aika helkkarin kauan aikaa sitten.
Onhan se vähän niinkin. Teoria on teoria ja praktika on praktika.
Nyt kannattaa urheilufanien kääntää telkkarista Kutonen päälle, sillä Harri Heliövaara taistelee kazakstanilaisparinsa kanssa US Openin sekanelinpelin finaalissa Grand Slam-voitosta. Näitä herkkupaloja ei usein suomalaisfaneille ole tarjolla 