Käytännön tasolla esimerkiksi asuminen länsimaissa tarkoittaa velan ottoa. Omistusasunnon hankinnassa tai vuokralla asuessa vuokranantajan velanottamisen kautta. Velkaantuminen ei toki tapahdu uhaten vaan yhteiskunnan rakenteiden kautta esimerkiksi ihmisten pakkautuminen metropoleihin myös suomessa töiden, koulutuksen ja palveluiden perässä.
Onko sinulla tai muilla tietoa miten Ruotsissa vallallaan oleva malli erittäin pitkistä asuntolainoista ja hintojen noususta on syntynyt? Pohdin että olemmeko kuinka kaukana Suomen kohdalla tai muissa länsimaissa vastaavasta kehityksestä kaupungistumisen kiihtyessä edelleen?
Pohdin siis tässä oletusta että velan määrä ei lähtökohtaisesti voi vähentyä vaan se tulee kasvamaan, minkälaisia rakenteita sen ympärille alkaa globaalisti muodostua.
Kyllä sitä velkaa nimenomaan otetaan pistooli ohimolla meidän yhteiskuntarakenteessamme. Jos et suostu ottamaan velkaa ja velkaan liittyvää maksuvelvollisuutta verojen muodossa, niin väkivaltamonopoli pistää sinut linnaan ja takavarikoi omaisuutesi. Neljän vuoden välein voit toki rajallisesti yrittää vaikuttaa asiaan, mutta yhteiskunnassamme on ensimmäistä kertaa historiassa tapahtumassa tilanne, missä lisävelanottajilla on enemmän valtaa, kuin niillä joiden harteille velanmaksu sysätään.
Ainakin omasta mielestä tämä tulee olemaan kaikista suurin haaste koko läntiselle demokratiajärjestykselle, että pystymmekö estämään enemmistöä kansalaisista äänestämästä demokraattisesti itsellensä rajattomasti etuja velan muodossa ja vähemmistönä toimivien veronmaksajien kustannuksella. Mieluiten myös ilman sitä, että luisumme itse diktatuuriin toimiessamme enemmistön tahdon vastaisesti.
Pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi että tämä meni poliittiseksi, mutta politiikkaa ja taloutta on kovin vaikea erottaa toisistansa
Ikävä tulla huutelemaan väliin, mutta jos foorumilla on koripallon ystäviä, niin NBA League Pass olisi 50% alennuksessa. Koko loppukausi 50 euroa, kattaen kaikki pelit. Toimii esim. PS5:lla.
Inflaatio tietysti on luontainen velkatason säätelijä. Lisäksi valuuttajärjestelmän vinoutumia on ennenkin hoidettu valtiotasolla. Nyt onkin mennyt jo useampi vuosikymmen, ettei ylivelkaantuneiden banaanivaltioiden velkoja ole suurelta osin pyyhkäisty pois, annettu anteeksi.
Silleenhän niistä valtionveloista pääsee, että ilmoittaa, että ei makseta. Ongelma siirtyy velkojalle. Siitä vaan markkinoille kokeilemaan, paljonko pitää antaa alennusta, että menee kaupaksi. Lopputulemaa kutsutaan velan markkinahinnaksi.
Myös valtiot voivat mennä vararikkoon. Suomi möi kaatuneen Neuvostoliiton saamiset 90 %:n alennuksella. Taisi Venäjä ostella ne halvalla pois, kun myöhemmin tuli ilmoitus, että Venäjä on maksanut kaikki Neuvostoliiton velat Suomelle.
Velkaongelma ei isosti koske Suomea. Suomen julkistalous on nettovelaton. Varoja on enemmän, kuin velkoja.
Meni vähän ohi aiheen, mutta se kuuluu kahvihuonekeskusteluihin.
Olen lukenut sen loppuun, lukeminen on paljon nopeampaa kuin kuuntelu.
Pelkäänkin tuottavuuden laskevan kun kaikki informaatio tuntuu siirtyvän podcasteihin ja videoihin
I rest my case.
Miettikää minkä määrän tekstiä ehtii lukea yhdeksässä tunnissa.
Ei tavallisen K-kauppiaan tulot missään miljoonaluokassa ole. Ja niissä tuloissa näkyy pääoman tuotto. Tavallisesti K-kauppias on Keskon vuokralainen, mutta hänellä on paljon rahaa kiinni kalusteissa ja varastossa. Sille pääomalle kuuluukin saada tuottoa, samoin kuin S-marketin vastaaville.
Hinnoittelussa suurin ero syntynee segmentoinnissa, ei niinkään yhtiömuodoissa. Ässät ovat vähän suppeamman valikoiman ja palvelun kauppoja.
@Verneri_Pulkkinen puhui hetki sitten Kamuxista kun nuorena otetusta tatuoinnista. Mutta oletteko koskaan miettinyt mitä kehossa tapahtuu kun pakaraan laittaa Harvia Forever tai Hyzon - no ragreats.
Mitä tarkoitat tällä? Valtion velka oli marraskuun lopulla 153 miljardia. https://www.valtionvelka.fi Tarkoitatko esimerkiksi valtion omistamia kiinteistöjä, suojeltuja metsiä jne?
Useimmissa maissa nettovelkaa on vähän, jos ollenkaan tältä kantilta katsottuna. Ongelma on, että julkista omaisuutta voi olla vaikea myydä tai siihen ollaan haluttomia: luonnonpuistot, kiinteistöt, infrastruktuuri yms.
Mutta hyvänä vastapainonahan ne toimii silti velalle.
Ruotsin “ikuiset” velat on käsittääkseni poikkeus maailmalla, mutta muuallakin tapahtunut massiivista asuntojen hintojen (arvojen?) paisumista samalla tavalla.
Velan määrän kasvua ajaa varallisuuden kääntöpuolena oleminen myös finansialisaatio: velanotto on yhä helpompaa, tehokkaampaa, hyväksyttävämpää yms. ympäri maailmaa.
Velkaa on yllättävissäkin paikoissa. Esim. meidän talletukset pankissa ovat periaatteessa pankin velkaa meille.
Velasta tulee lähinnä ongelma, jos sitä ei sijoiteta riittävän tuottavasti. Ja se on useimmissa maissa ongelma, erityisesti Kiinassa.
Ainoat velat jotka minulla on ollut, ovat asuntovelat.
Ne olivat fiksuja velkoja, koska ne velat tulivat omaisuudeksi, jotka jollain tavalla tekevät pätäkkää.
Pörssiosakkeisiin en uskalla ottaa velkaa kun en osaa sitä velkaa sijoittaa tarpeeksi fiksusti.
Mutta laittoi kyllä mietityttämään…
Mielestäni Norjassa ei ole tarkoituskaan päästä asuntolainasta eroon. Maksavattens korot ja vastikkeet. Kait jotkut kykenevät pienentämään lainaakin.
Kerrotko kenen omaisuutta eläkerahastot sitten ovat, jos eivät valtion. Kenellä muulla mukamas on hallintaoikeus eläkerahastoihin ja valta päättää millä tavalla ja kuinka paljon sieltä siirretään eläkkeensaajien omaisuudeksi? Omaisuuden voi jakaa perillisille tai vaikka lahjoitaa toiselle, mutta etuoikeuksia joita ei itse omista sen sijaan ei voi.
Tilasin perheen naisille joululahjat Marimekolta ja siellä olikin yllättävän hyvät tarjoukset menossa. Vinkkinä jos joku muukin on myöhään liikkeellä hameväen lahjojen kanssa.
Tämä on keskimäärin totta. Tunnen oikein hyvin kauppiaita, jotkut jopa ihan ystäviäkin. Ihan kuten muussakin yrittäjyydessä, erot yrityksen menestymisessä ovat isoja. Siellä on kovalla työllä ja jonkinlaisella järjenkäytöllä, mutta myös hyvällä tuurilla saatavissa oikein hyviä tuottoja. Alueelliset erot voivat olla valtavia ihan jo saman kaupungin sisälläkin. Nöyrät ja työteliäät ovat tuttavistani ehkäpä menestyneet parhaiten, kun kyseessä nykyajan nuoremman polven kauppiaat. Mutta vielä löytyy niitäkin, joille tärkein tuntuu olevan iso ja kallis auto pihassa. Toisaalta viimeiset vuodet ovat opettaneet nöyryyttä kohtalaisen hyvin näillekin.
