Ei sitä miljardifirmaksi pääse, jos maksaa devaajista mansikoita 
17 tykkäystä
Siinä kuittailtiin Googlen yrityskulttuurille vertaamalla Googlea Staliniin varsin ansaitusti.
Sen verran naurettavasta syystä tullut kenkää.
Ei tämä Google = Goolag ole mikään uusi “vitsi”
12 tykkäystä
Viimepäivinä internet on täytynyt Goolag Woke AI piirtämistä kuvista. Aika huikeita ollut esim tummaihoiset natsit. Diversiteetti päissään kun valkoihoisia ei saa näyttää missään.
17 tykkäystä
Tervehdys,
pyysin ystävääni Alokasta poistamaan eilen aloittamani uuden ketjun.
Ensimmäinen syy tähän on, että huomio jonka halusin tehdä ei vaadi kokonaista ketjua vaan on tiivistettävissä niin, että kannattaa joskus kokeilla kirjoittaa käsin ajatuksiaan paperille. Suurin osa varmaan toteaa että se on kauhean vaivalloista ja hidasta, mutta jollekin se saattaa sopia kun antaa mahdollisuuden. Ainakin minua se rauhoittaa mukavasti ja tulee hieman vähemmän oltua ruutujen äärellä.
Toinen syy on, että toisten käsin kirjoittamaa tekstiä voi olla hankalaa lukea, esimerkiksi vaimoni ei saa kunnolla selvää kaikesta mitä kirjoitan. Ja kolmanneksi, en osannut ihan ennakoida miltä oman käsin kirjoitetun tekstin näkeminen netissä tuntuu – hieman liian intiimiltä.
Se oli 24 tunnin seikkailu se, hyvää viikonlopun jatkoa 
(Edit: Minulta kysyttiin yksityisviestillä, millainen ketju oli kyseessä. Se oli eilen aamukahvin äärellä syntynyt hetken mielijohde, että ketjussa on sijoittamiseen liittyviä pohdintoja käsin paperille kirjoitettuna, ja sivuista otetaan kuvat ketjuun.)
40 tykkäystä
Hyvä ja tärkeä pointti. On ihan tutkittu(lähdettä en lähde kaivamaan, mutta näin muistelen), että käsin kirjoittaminen rauhoittaa aivotoimintaa ja parantaa keskittymiskykyä. Siksi koulussakaan kaikki kirjoittaminen ei saa tapahtua näppäimistöltä.
On ikävä aikoja, jolloin koulussa oli ihka oikea käsialavihko jokaisella oppilaalla.
11 tykkäystä
Mistä näin päättelit? Onkohan sulla oma lehmä ojassa? 
Edit. Piti mennä kahvihuoneeseen.
Yritän yksinkertaisesti vain tulkita, mitä suuresti kunnioittamani Buffett ajattelee BH:n yhtiöiden suhteellisesta asemasta mm. teknologiamurroksesta suuresti hyötyviin yhtiöihin hänen todetessaan esim. seuraavaa: "With that focus, and with our present mix of businesses, Berkshire should do a bit better than the average American corporation… Anything beyond “slightly better,” though, is wishful thinking.
Nähdäkseni tuo on erittäin pessimistinen näkemys suhteessa siihen, millaisia monopolivoittoja USA:n pörssissä on ollut tarjolla monille - etenkin teknologiavetoisille - yhtiöille viimeisen 10 vuoden aikana ja oletettavasti vielä ainakin lähitulevaisuudessa.
Oma lehmä on ojassa siltä osalta, että totta kai yritän ymmärtää ja ottaa omissa melko vaatimattomissa sijoituspäätöksissäni huomioon sen, miten maailman menestynein sijoittaja näkee markkinoiden tulevaisuuden.
1 tykkäys
Jaha. Sieltä se tuli.
Se on inderes maanantaina +25%.
24 tykkäystä
Kuuntelusuositus. Jätän tämän vain tähän.
10 tykkäystä
En löytänyt tuosta lainauksesta(alla), FT:n jutusta tai edes rivien välistä mitään teknoihin viittaavaa, minkä perusteella olisi voinut tehdä esittämäsi tulkinnan. Eli mielestäni meni aika vahvasti ylitulkitsemisen puolelle.
“There remain only a handful of companies in this country capable of truly moving the needle at Berkshire, and they have been endlessly picked over by us and by others,” he said. “Outside the US, there are essentially no candidates that are meaningful options for capital deployment at Berkshire.”
Olet sen verran aktiivinen esim. Nvidia ja SMCI ketjuissa, että tuli vääjäämättä mieleen, että nyt laitetaan omia ajatuksia Buffetin suuhun, vaikka toki olit kysymykseksi tuon lauseen muotoillut.
Edit. Ei millään pahalla! 
1 tykkäys
Loistava lanka. Mutta koska olen hidas (‘erityinen’, äiti aina sanoi), en ihan ymmärrä.
Isot investoinnit menevät myös poistoihin, ja poistot kasvaa kuin pullataikina pitkäksi aikaa.
Esimerkki: Lapwall 2021
Olettaisin, että @Heikki_Keskivali käyttäisi tässä kohtaa investointeja?
Ja vuonna 2023 saamme kai kaikki käyttää kristallipalloa 
Edit: Koska mainitsin Heikin tässä postauksessa, täytyy myös mainostaa, ’Kästi & Keskiväli’ on aivan parasta! Katson sitä tälläkin hetkellä, kaverina viskilasillinen 
8 tykkäystä
Jos kello ei olisi näin paljon, niin suosittelisin Irish coffeeta kyytipojaksi, kun Heikki on kuumien kuppien ystävä. Lauantai-ilta on täälläkin mennyt omien salkkufirmojen ocf/capex- ja ocf/poistot-tunnuslukuja laskeskellessa.
2 tykkäystä
Kiitos Mikael hyvästä keskustelun avauksesta! Olen jo taannoin kiinnittänyt huomiota jossain haastattelussasi siihen, että kestävä kulutus on lähellä sydäntäsi. Näkyy myös Inderesin toiminnassa.
Lyhyestä viestistäsi on yllättävän paljon poimittavaa:
Ensinnäkin kirppislöytösi kuvastaa tekstiilteollisuuden kehityshistoriaa, sillä tuulipuku on tehty 100%:sti polyamidista, joka on maailman ensimmäinen synteettinen kuitu (keksittiin 1930-luvulla). Joillekin saattaa olla silmiä avartavaa, että 57% maailman vaatekuiduista valmistetaan öljystä (mm. juuri polyamidi ja suurimpana polyesteri). Tässä tuulipuvussa materiaalina olevan polyamidin suuri etu on ylivoimainen lujuus ja hankauskestävyys, mistä kielii kyseisen vaatteen pitkä historia ja sen läsnäolo secondary-markkinoilla, josta se ostoskoriisi tiensä löysi. Pakko muuten mainita, että aikanaan noin 100 vuotta sitten vaatteet merkittiin jopa perunkirjaan, koska niillä koettiin olevan niin paljon arvoa. Ei merkitä enää.
Toinen pointti on asteen idealistisempi ja liittyy vuosimalliajatteluun. Autoissahan tämä on tuttua, mutta vaatteissa ei. Jos hieman mielikuvitusta käyttää, niin miksi ei toimisi vaatteissakin? Löytämäsi tuulipuvun vuosimalli olisi varsin vaikuttava, ja vaatteiden ollessa lopulta eräänlaisia sosiaalisia viestintävälineitä, saattaisi vuosiluku ja sen viestintä vaatteessa olla itse asiassa vaatteen arvoa lisäävä tekijä, ja jopa tätä saastuttavaa toimialaa disruptoiva bisnesmalli. Tällöin kulutusmalli ja sen taustalla vaikuttava ajatusmalli voisi potentiaalisesti kääntyä kuluttamisesta “kestättämiseen”, mikä on mielenkiintoinen ja toivoa luova skenaario.
“Valmistuspaikka Jyväskylä” herättää ajatuksen siitä, että jos vaatteista tulisi ajan yli enemmän investointi- kuin kulutustuotteita, voisi tämä tarkoittaa myös tekstiiliteollisuuden renesanssia Suomessa (kuitujahan meiltä löytyy jo!). Viimeiset 50 vuotta maailman tavarantuotanto on jatkuvasti halventunut, mutta keskustelussa ei ole yhtä usein viitattu siihen, että laatu on samalla monissa tuotteissa selvästi laskenut. Tämän näkee vaikkapa katsoessaan eri tuoteryhmissä valmistettuja tuotteita eri vuosikymmenillä – hyvänä esimerkki lakanat, jotka aikanaan kestivät sukupolvelta toiselle, mutta eivät enää.
Lopulta kestävässä kulutuksessa on kyse yllättävän pienistä muutoksista ja valinnoista. Vaatteiden käyttöiän kaksinkertaistaminen johtaisi toimialan päästöissä 44% laskuun. Tarkoittaa sitä, että jos tuulipuvut ja muut vaatteet kiertäisivät kuten sinulla nyt, meillä ei olisi hätäpäivää tämän toimialan päästöjen kanssa (jotka ovat nyt noin 10% kaikista globaaleista C=2-päästöistä).
Tämän tiedon valossa “tuulipukusijoittaja” saattaa varsin perustellusti saada uusia, kestäviä merkityksiä. Ehkä näemme päivän, jolloin pitkäikäisestä tuulipuvusta tulee pitkäjänteisen sijoittajan symboli. Tarinan arvoinen tämä asia ainakin on.
73 tykkäystä
Podia kuunnellessa tuli mieleen, että voisiko jokaisen vaateartikkelin (tai minkä tahansa tuotteen) jotenkin rekisteröidä esim lohkoketjun avulla? Ajatus tuntui mielestäni hyvältä, joskaan en keksinyt miksi.
Jotenkin ajattelin sen siten, että näin niille saataisiin todistettava historia sekä identiteetti ja ehkä se auttaisi kierrättämisen reguloinnissa tai jossain. Ainakin Luxusbrändeillä tämä helpottaisi taistelua piratismia vastaan, kun aitous olisi varmennettavissa.
Samalla saataisiin jotain käyttötarkoitusta noille muuten niin turhille kryptovaluutoille.
8 tykkäystä
Tämähän on tosiaan mielenkiintoista, ettei hintojen kehitys koske kaikkia tuotteita.
Näitä on hieman erilaisia.
Itse muistan, kun kaverit löysi vanhempiensa ullakoilta vanhoja muotivaatteita, jotka olivat silloin muotia ja tulivat pikku hiljaa uudestaan muotiin (kiltit, pitkät farkkuhameet ja ne naurettavat rokahtavat karvatakit). Se, mikä oli hauska, että muotivaatteet löytyi aikaisemmin sieltä ullakolta kuin tamperelaisista vaatekaupoista.
Meilläkin tyttö on ihastunut mun yläasteaikaiseen Niken verkkatakkiin, joka on vieläkin kunnolla musta. Ei lainkaan haalistunut.
Vuosiluku ajattelu tosiaan vaatteisiinkin olisi mielenkiintoista. Onhan esimerkiksi lätkäpaidoissa ja takeissa arvokkaimpia voittovuosien paidat ja takit. Varsinkin jos joukkueen edellisestä voitosta on vierähtänyt jo tovi.
6 tykkäystä
Warrenin valinnat on tuttuja useammille ja varmaan kyl osin Cathienkin:
1 tykkäys
Sinulla on tässä oikein hyvää ajatuskelaa. Jalostamisen arvoista pohdintaa!
Hieman samaa ratkaisua sivuaa EU:n tuleva digitaalinen tuotepassi, jossa on kunnianhimoisena ajatuksena, että tuotteen mukana kulkisi sen historia. Vähän sama kuin ihmisillä, mutta yhdistettynä syntymätodistus, rokotuskortti, koulutodistukset ja rikosrekisteri 
Käytännössä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että vaatetta ostaessa olisi esimerkiksi QR-koodi, jonka takaa löytyisi tietoa, kuinka paljon kyseisen tuotteen valmistusvaiheessa on tekijä saanut palkkaa, onko meriin päätyviä mikromuoveja tai valmistuksessa käytettyjä myrkkyjä jne. Tai samoin tulisi näkyväksi se tieto, jos näitä ei ole luotettavasti saatavilla, mikä avaisi tien myös näiden tuotteiden mahdollisille haittaveroille.
Kyllähän se on mielenkiintoista, että tavarataloudessa tuotteet tekevät katoamistempun kaikista tilastoista sillä hetkellä, kun ne vedetään ekan kerran kassasta läpi. Tämä myös tarkoittaa, että niiden arvonlasku ei näy hyvinvointitappiona, toisin kuin asuntovarallisuuden hintojen heilunta, jossa pienetkin liikahdukset päätyvät uutisiin. Tämä on yllättävän suuri asia, sillä suomalaiset ostavat uudisasuntoja ja käyttötavaraa suurin piirtein samalla euromäärällä joka vuosi (15-20mrd eur), mutta asuntojen hinta pysyy/kasvaa ja käyttötavaran arvosta katoaa ekojen 1-2 vuoden aikana puolet. On herkullista kuvitella kansantalouden näkökulmasta, josko ostaisimme käyttötavarassakin sellaista, jonka arvo säilyy tai ei ainakaan niin voimakkaasti laske. Kyse olisi miljardien arvonlisästä Suomen talouteen. Tällainen tuotteiden “laatuloikka” toisi myös meille ns. value retention -markkinat, eli tuotteiden korjaamista, second hand -kauppaa ja lainaamista = pirusti työpaikkoja myös heille, joille duunin löytäminen ei ehkä ole niin helppoa!
Muutenkin Suomihan on tavarataloudessa käytännössä saari. Uuden tavaran hinta tai logistiikkakustannukset eivät tule ajan yli laskemaan, mikä tarkoittaa vääjäämättä sitä, että meidän kaltainen kansantalous on suhteellisesti maailman suurimpia hyötyjä kaikesta kehityksestä, joka tulee kiertotalouden periaatteita.
Mukavaa sunnuntaita ja terveiset aamupuurolta!
18 tykkäystä
Kuulostaa sinänsä aika helposti ratkaistavalta ongelmalta. Nostetaan uusien tuotteiden ALV 30%. Poistetaan käytetyiltä tuotteilta ALV. Markkinatalous hoitaa loput.
Tuskin tavalliset ihmiset alkaa skannailla vaatekaupassa kymmeniä QR-koodeja eikä kauppiaspuolella ole haluja tehdä ostamisesta nykyistä vaikeampaa vaan päinvastoin. Sen sijaan taloudelliset insentiivit toimivat lähes aina. Meidän pullonpalautusmäärät ovat valtavia ja se johtuu nimenomaan siitä rahasta, eikä mistään synnynnäisestä halusta pelastaa planeetta. Kyllä ne palautusmäärät välittömästi romahtaisivat, mikäli panttijärjestelmästä luovuttaisiin. Raha ratkaisee… myös kiertotaloudessa.
57 tykkäystä
Juuri näin. Toki olenkin fossiili, mutta valmistauduin yliopistossa(kin) jokaiseen tenttiin samalla tavalla. Kirjoitin käsin 2-5 sivun tiivistelmän tenttiaineistosta jonka sitten opettelin. Helppoa kuin heinänteko. (Toki lievästä valokuvamuistista on apua)
Tietty kun käsiala on mitä on, niin tuohon meni aina aikaa, mutta tavallaan se oli tarkoituskin. Se aika kun kirjoitti, oli sitä opin syventävää aikaa. Käsin kirjoittamiseen pätee yleisesti ottaen Uuno Turhapuron motto, ”voin minä tämän nopeamminkin tehdä, mutta laatu kärsii” 
3 tykkäystä