No on tuo yksi vaihtoehto, mutta rupea nyt sitten vetelemään jotain 20m pitkää johtoa edes takaisin kun ei saa edes ovia kiinni ilman että johtoa irroittelee… Ja noita haaroittimia löytyy jo kotoakin omasta takaa. Tai sitten täytyisi läpiviennit keksiä johdolle…
Ehkäpä täytyy ottaa riski ja kokeilla sisäantennia
Halvin ja siistein tulee kun teet ne läpiviennit ja asentelet kaapelin itse. Varmaan tarvitsee sen vahvistimen, mutta halvempaa se silti on kuin sisäantenni.
Sisäantennin toimivuus riippuu suuresti signaalin voimakkuudesta eli käytännössä etäisyydestä lähetinmastoon. Lähellä mastoa voi riittää antenniksi rautalangan pätkä ja 50 km päässä ei välttämättä näy tv minkäänlaisella sisäantennilla. Tietty kellarissa toiminee huonommin kuin yläkerrassa.
Laitetaas vaikka tänne kyssäriä kun en löytänyt parempaakaan ketjua sähköauton lataukseen (pienessä)taloyhtiössä ja olisiko neuvoja antaa
-oletteko taloyhtiön hallitukselta kyselleet luvan auton lataukseen?
-lasku menee taloyhtiölle lämmitystolpista (10kpl jotka rajoitettu kellolla 2h), pitääkö ostaa latausasema joka laskee kulutuksen joka taas ilmoitetaan isännöitsijälle?
-16A sulake per pistorasia (sallii kai ns.hidaslatauksen ~3kw vai menisikö enempikin?)
-pääsulake 3*25A (tuossa luultavasti pihavalaistuksia mukana)
Mitäs muuta tässä pitäisi ottaa huomioon?
Juuri tähän kysymykseen on tyssännyt oma sähköauton hankinta. Todennäköisesti saat n. Vuodessa jonkun vastauksen ja se on tyyliä ”liian vaikea hoitaa”
Riippuen toki miten paljon ajat, mutta jos oletetaan että ajat vähän, niin silloin pärjää hitaalla lataus nopeudella. Jos on kovin pieni yhtiö ja hyvä yhteispeli (tällaisia yhtiöitä on olemassa), niin esitä että asennutat sellaisen pistokekotelon jossa mittari, ja yhtiö laskuttaa sinulta sovitulla hinnalla esim. kerran vuodessa. Jos tulee jatkossa enemmän lataajia, niin valmistelee sitten vaikka hankkeen jossa hommataan enemmän valmiuksia lataukselle. Monelle se sähköauton tulo taloyhtöön on vähän sellainen “peikko” että nyt se vie meidän kaikkien virrat ja rahat. Ehkä ihanteellisin tilanne on kuitenkin se, että omassa yhtiössä nämä latausasiat olisi selvitetty ennen auton hankintaa, koska monelle sähköauton hankkineelle voi tulla yllätyksenä, että asiat taloyhtiössä ei tapahdu hetkessä, ja se aiheuttaa sitten heti närää osapuolten välillä (ja puhun nyt yleisellä tasolla).
Tähän auttaa se, että halutessaan selvittää etukäteen riittävän ammattitaitoisen asentajan kanssa että mikä ratkaisu voisi sopia yhtiöön ja esittelee sitä hallitukselle, tai tekee ehdotuksen taloyhtiölle, että voitaisiinko toteuttaa selvitys latauspaikkojen rakentamiseksi, koska siihen törmätään kuitenkin jossain vaiheessa. Asia kiinnostaa kuitenkin monia ja selvitys ei kustanna kuin muutaman satasen. Kun osakkailla on tietoa, niin kynnys saada hanke eteenpäin madaltuu. Tai yhdelle tarvitsijalle voi räätälöidä ratkaisun. Vielä kun lupaa osallistua kuluihin, niin helpottaa asian läpi menoa.
Kiitos vastauksesta, olen samoilla ajatuksilla kanssasi. Luulisi että omakustannuksella ei pitäisi olla ongelmaa jos pienen latausaseman mittarilla asntaisi ja maksaisi korvauksen yhtiölle, kunhan teknisesti tuo olisi toteutettavissa vain… toisaalta lohkolämmitin+sisälämppäri myös voi viedä sen ~2kw, toki ne ei ole käytössä yötäpäivää 
Melkoiset kustannukset on erityisesti vanhemmille taloyhtiöille tulossa jos ja kun aletaan rakentaan latausjärjestelmiä. 
Nämä ovat hankalia asioita varsinkin vanhemmissa yhtiöissä, kun kaapeloinnit on vanhoja, eikä rakentamiseen tällä hetkellä saa edes avustuksia. Lisäksi olisi muita tärkeämpiä rahareikiä kunnossapidon osalta, kuin latauspaikkojen rakentaminen. Usein se tarve latauspaikoille on kuitenkin vähäistä, joten alkuun pääsee kevyemmällä ratkaisulla.
Helppo vaihtoehto, jossa kyllä vuosimaksu, sekä ottavat laskutuksesta 10 %, voisi olla ottaa sopimuksella esimerkiksi Virralta paketti. Lasku menee suoraan käyttäjälle, tulouttavat talonyhtiön tilille. Vaatii toki hinnan määrityksen, mutta näppärä laskimen käyttäjä tai excelin pyörittäjä sellaisen nopeasti laatii.
Tuossa hyötynä siis se, että ei tarvitse käyttää joko omaa aikaa, tai isännöitsijän aikaa laskujen laatimiseen, tästä syystä itse hyödynsimme tuollaista ratkaisua.
Latausaseman osalta kannattaa harkita vaihtoehtoa, jossa kuorma jakautuu kolmelle vaiheelle kun pääsulakekoko on pieni, lisäksi latausasemavalinta, niin että siinä voi rajoittaa lataustehoa. Jos yhden vaiheen perään laittaa latauksen, niin laitteiden uudelleen järjestelyä joutuu mahdollisesti tekemään, jos sulakekoon suurentaminen ei vaihtoehto. LIsäksi se lisää vinokuormaa, kun laitteiden tasaisinjako / perus kuormitus ei jakaudu järkevästi.
PS. talonyhtiön sähkösopimus edullisella kiinteällä hinnalla voi helpottaa keskusteluita ja tasapainoilua hinnan muutosten osalta.
Edit: Tajusin, että alkuperäinen viesti linkkeineen vaikutti miltein mainospuheelta ja mainostaminen ei hyvän tavan mukaista, niin pieni muokkaus oli syytä tehdä.
Tuollaista voi ilmeisesti käyttää myös sisällä-
Suomessahan on varsin toimivat yksityislääkäripalvelut isommissa kaupungeissa ja lisäksi saatavilla on vastaanoton lisäksi tsättiä, puhelinta, videotapaamista, kotikäyntiä yms. ja reseptin uusimisiakin voi netin kautta tilata.
Pulaa ilmenee pienemmillä paikkakunnilla missä tarvittaisiin kovasti kevyempää lääkäri + hoitaja -vastaanottoa, koska betonista tehtyyn brutalististiseen terveysasemaan ei ole varaa ja tämä ajatus pitäisi saada myytyä hyvinvointialueille. Toinen selkeä tarve olisi pienempiä alueita säännöllisesti kiertävä ”lääkäribussi”
Varakkaammalla väestönosalla olisi myös halua pysyvämpiin suhteisiin luottolääkärin kanssa, mutta tällainen on Suomessa jostain syystä hankala järjestää. Se miten moni tämän nykyään hoitaa on että ”ystävystyy” jonkun lääkärin kanssa kutsuen tämän mukaan parempiin piireihin ja sitä kautta saa aina lääkärin käyttöönsä.
Mun mielestä meidän systeemin ongelmat ovat enimmäkseen julkisen sektorin puolella ja lainsäädännössä, ettei ihan heti tule itselle mieleen miten yksityisellä voisi takoa rahaa muuten kuin noissa maakuntanicheissä. Aivan mahtavaa jos olet löytänyt jonkun uuden lähestymiskulman lääkäripalveluiden myyntiin. 
Päivän (ja luultavasti viikon ja kuukaudenkin) tärkeimmästä tapahtumasta ei ole mitään kahvihuoneella, joten laitetaanpa ihmeteltäväksi maailmaa mullistava asia: Chat-GPT julkaisi juuri uuden version, joka tulee paitsi lisäämään monen alan tuottavuutta dramaattisesti, myös jättämään monet ammattilaiset työttömiksi. Kielenkääntäjän, opettajan ja koodarin ammattikunnat tässä esimerkkinä, mutta moni muukin ammatti & ala juuri mullistui.
Tekoälyn kehitys on kyllä todella huimaa. Vuosituhansien aikana on ollut jos jonkinlaista vallankumousta pyörän keksimisestä, maanviljelystä ja liukuhihnasta internetiin ja tekoälyyn, ja aina muutos tulee nopeammin ja nopeammin. Jos internet mullisti elämämme 10-20 vuodessa, tekoäly näyttää tekevän saman 1-2 vuodessa. Onko se sitten hyvä vai huono asia? Osa ihmisistä tipahti langoilta jo internetin myötä, ja pahoin pelkään, että tekoälyn kanssa vielä suurempi osa jää ihmettelemään ojanpientareelle tiedon valtatiellä. Täytyy toivoa, että kehityksen kelkkaa ohjaavat AI-gurut osaavat viedä tekoälyn vallankumousta yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti ajatellen järkevään suuntaan.
En nähnyt koodareita korvaavaa toimintoa vielä. Tekoäly vain tulkitsi sen, mitä koodilla halutaan saada aikaiseksi ja kyseinen koodinpätkä oli melko suoraviivainen.
Lisäksi tekoälyn valjastaminen koodintuottamiseen voi olla ongelmallista ihan siinä ohjeistamisessa. Koodaajalla on tietty ilmaisuvoima koodia kirjoittaessaan ja usein sen koodin auki selittäminen on hankalampaa ku varsinainen koodin kirjoittaminen. Eli ts. koodari tietää, mihin lopputulokseen pitäisi päästä, mutta hänen saattaa olla vaikea selittää sitä. Jos tekoälyä pitäisi pyytää kirjoittamaan vähänkään monimutkaisempi koodikokonaisuus, ni jonkun pitäisi edelleen osata kertoa tekoälylle se, mitä sen koodin tulisi tehdä.
Se mitä voi tapahtua, on koodarin työn luonteen muuttuminen. Jonkun ihmisen täytyy edelleen kyetä ymmärtämään koodin päälle, jotta tekoäly osaa tehdä sen, mitä ihminen haluaa sen tekevän. Vähän sama analogia on tekoälyn tuottamissa kuvissa ja niiden promptauksessa. Eli tietokone kuuntelee ohjeita, mutta jos ne on vähänkään vääränlaisia(johtuen osaamisen puutteesta), ni ei se tekoäly ymmärrä, että ihminen ei tarkoita/halua kirjoittamansa promptin mukaista lopputulosta. Eli tekoäly on edelleen työkalu, jonka käyttäminen vaatii taitoa.
Arvaas mihin on luvattu automaattisia työkaluja, joilla bisnesanalyytikko saa määrittelytekstin mukaan generoitua valmiin tuotteen, jo jostain 1980-luvulta asti 
Sovelluskehityksessä tuo koodin tuottaminen, jota ChatGPT osaa sattumanvaraisesti, on vain ehkä 10 - 15 % koko työkuvasta. Se loppu 85 - 90 % on sellaista mihin LLM ei pysty ehkäpä koskaan, koska se on niin abstraktia tekoälylle. Vai miten pyytäisit tekoälyn korjaamaan bugin, joka tapahtuu kun bäkkäristä tuleva data on teknisesti validia, muttei sisällä odotettua arvoa, ja tapahtuu vain kun bäkkärissä sessio expiroituu kesken kirjautumisen. Vielä ei ole tullut yhtään tekoälyä vastaan, joka saisi tuon korjattua. Parhaat pääsee johdattelemalla hajuille, muttei tarjoa minkäänlaista koodinpätkää korjaukseen, jonka se ei-koodari osaisi edes yrittää laittaa oikeaan kohtaan 
Ja tuo on siis vain yksinkertainen esimerkki millaisia ongelmia pitää ratkoa normielämässä päivittäin.
Niin ja itse odotan innolla aikaa kun tekoäly oikeasti saa tuollaiset korjattua tuosta vain, niin voi keskittyä toiseen koodarin päivittäiseen tehtävään, nimittäin palveluiden arkkitehtuuriin ja optimointiin, sekä uusien asioiden luontiin (tekoäly ei sitäkään oikein osaa - “Tee mulle uusi jännittävä webbipalvelu käyttäen dataa, jota en voi sinulle antaa yrityssalaisuuksien vuoksi” 
Tuon suuntaisia juttuja kun tekoäly saa tehtyä naps! tuosta vain, niin sitten on itsellä kivempi työpäivä 
Sellainen Orthxilla jo on.
Kauppalehden etusivun banneria ei saa jostain syystä suljettua. Onko muilla samoja ongelmia?
