Pekka, Henri Huovinen ja @Markku_Kurtti ovat vauhdissa:
16 tykkäystä
Lähinnä peilasin tämän kauden tasoa… Venymisen pitäisi olla niin järkyttävän suurta, että vertaisin siihen, että Nokia yllättää positiivisesti sekä markkinat että niiden mukana sijoittajat. Toki kaikki on mahdollista, jos jostain syystä koko kisan tulostaso jää ennakoitua alhaisemmaksi ja jos samalla tulee se 3. ja 6. kierroksen venyminen aina pronssille asti.
Lassi on kyllä huikea urheilija ja voisi kernaasti lainata mielenlujuuttaan yhdelle sun toiselle suomalaisurheilijalle ja sijoittajalle.
3 tykkäystä
Beck elokuva nro 39 katsottu. Muutama vielä olis. Otin tämän puolivahingossa kesäprojektiksi. Oon katellut niitä täysin satunnaisesti, välillä useitakin peräkkäin. Olen petrannut jo unohtuneen ruotsikieleni niin hyväksi, että. Ja paras kaikista, odotan joka jaksossa milloin taas ilmestyy Martinin naapuri parvekkeelle höpöttelemään niitä näitä kaulatuessaan, punaisissa laseissaan ja, tietysti grogilasi kädessään. Hahmo on täysin pitelemätön. Ikävä kyllä alan olla lähellä jaksoja, joissa naapuri katoaa näyttelijän menehdyttyä. Siihen saakka; heijaa ja skåål!
9 tykkäystä
Visalle ei ole omaa kejtua, joten laitetaan tänne. Firma jatkaa tasaisen tappavaa tahtiaan kvartaalista toiseen. Erittäin mielenkiintoista, että mielestäni helposti ymmärrettävän bisneslogiikan omaavan yhtiön kohdalla vallitsee vahva radiohiljaisuus täällä. Fomottaminen on hankalaa ja meemipontentiaalikin on vähäinen. Ehkä Visa on liian tylsä tapaus?
12 tykkäystä
Esitetään yhä vääriä kysymyksiä. Minne katosi Saksan 90M heittäjät ja Hollannin pikajuoksijat? Puolan ja Belgian viestijöiden tulostaso myös romahtanut. Norjalaiset juoksijat kuulemma keksineet viime vuosina uuden tavan “harjoitella tehokkaammin” , joku on aina toisia edellä, osalla puhtaat jauhot, toisilla ei. Etelätalo rikkonut varmaan jokaisen palasen kehostaan, joten ei , en tarkoita että hän tekisi mitään väärin. Nike-Keniassa testaus yhä opettelee kävelemään, niin saas nähdä millaisia ylläreitä näissä kisoissa vielä nähdään.
1 tykkäys
On kyllä jännä, miten menestys menee sykleissä, vaikka kuinka jonkin maan ollessa huipulla heidän systeemejään kehutaan. Toki benchmarkingin merkitys on vähintään kohtalainen niin kilpailussa asiassa kuin huippu-urheilu. Parhaita matkitaan kunnes etu häviää. Toisaalta jos etu onnistutaan luomaan täysin ylivoimaisilla resursseilla, voisi kuvitella edun säilyvän pidempään, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta vastaavaan. Kyse myös toki luonnollisista asioista kuten tietyn alueen keskimääräisen genetiikan tuottamat edut joillekin lajeille: hitaat/nopea lihassolut tai hollantilaisten muita suurempi keskipituus.
Esimerkkisi on siitä haastava, että keihäässä on edelleen yksi todennäköinen saksalaismitalisti ja keväällä hillittömän kaaren kiskaissut junnu, joka tosin loukkasi itsensä pahoin. Saksan ongelma onkin käsittääkseni ollut tuo loukkaantumisherkkyys eli lajin ikuinen ongelma. Jos on keksitty resepti pidemmille kaarille, on samalla huomattu että hyvin harvan urheilijan keho kestää jatkuvia 90 metrin kaaria.
Hollannin juoksuvoimaa on edelleen olemassa, mm. Femke Bol, mutta toki Schippers lopetti jo aiemmin uransa. Sanoisin että hän oli enemmän poikkeus tasossa kuin osoitus Hollannin normaalitasosta.
Muistan jo vuosia sitten puhutun Kenian testauksen leväperäisyydestä. Jännä ettei tuohon ole saatu ikinä tiukempaa linjaa vaikka douppaaminen on ollut varmasti yhtä organisoitua kuin Venäjän dopingohjelma. Toista rankaistiin kollektiivisesti, toisen asioita on hyssytelty. En tiedä enkä lähde arvaamaan syytä, mutta joku mätä tuossa edelleen haisee.
4 tykkäystä
Hyvä vastaus ja samansuuntaisiin juttuihin olen törmännyt itsekin. En ota tähän historiallista perspektiiviä siksi, että vähättelisin kokemuksia, vaan yrityksenä pureutua juurisyyhyn. Koska moni asioista, jotka nyt ovat huonosti, ovat olleet aina huonosti tai ovat olleet ainakin muillakin sukupolvilla huonosti, jopa huonommin, mutta silti ahdistuneisuusluvut ymv. eivät ole olleet samalla tasolla, eli nämä eivät voi olla selittäviä tekijöitä. Selittävä tekijä vaikuttaa usein olevan, että näihin huonoihin asiohin reagoidaan nyt voimakkaammin, kuin ennen, mutta miksi?
Ihan esimerkiksi, finanssikriisin aikoihin työnhaku oli vähintään samanlaista tappelua, kuin tänä päivänä - väittäisin, että pahempaa. Ja väittäisin, että Suomessa 90-luvun lamassa, oli vielä pahempaa tai vähintään 1920-luvun lamassa. Sama homma tuo opintojen rahoittaminen, koska koko nykymuotoista opintotukea ei ole aina ollut ja monissa maissa ei ole vieläkään, silti ahdistuneisuusilmiö koskee näitä kaikkia. Ja sitten ihan referenssinä, että ei ole pelkästään boomereita ja z-sukupolvi, vaan sinne väliin mahtuu useampi muitakin ja muistan kyllä kironneeni 2-kymppisenä finanssikriisin aikoihin, kuinka perseestä tämä on ja kuinka vanhemmilla sukupolvilla oli helpompaa. Sen jälkeen olen perehtynyt vähän paremmin historiaan.
Asiaa ei voi ihan aukottomasti tutkia, koska käytännössä referenssijoukon käyttäminen ei ole mahdollista, sillä kaikki käyttävät älypuhelimia ja somea, mutta mahdollisten tutkimusten valossa on ymmärtääkseni aika selvää, että some on vääristänyt ihmisten käsityksen muista ihmisistä ja vertailua ei tehdä naapureihin, vaan tyyliin filmitähtiin. Ja käsitys tyytyväisyydestä perustuu hyvin vahvasti odotuksiin niin, että me ei olla tyytyväisiä siihen, että meillä on niin paljon kaikkea verrattuna keskiajalla tai oikeasti köyhissä maissa eläneisiin, vaan meidän odotukset elämältä ja elintasolta ovat myös ihan eri tasolla.
Näitä on todettu jo ylempänä, mutta ongelmista suuri osa taitaa selittyä epärealistisilla odotuksilla, joita aiheuttaa ainakin some, mutta myös kasvatusmalli, jossa korostetaan kaiken olevan mahdollista (ja kun ei olekaan, niin petytään) - näistä varsinkin some on täysin uusi ilmiö historiassa. Negatiivinen uutistulva, joka on syntynyt siitä, että internet on mahdollistanut välittömän lukijapalautteen uutisten kirjoittajille, joka yhdessä negatiivisten uutisten koukuttavuuteen on ohjannut uutisvirran tällaiseksi - myös uusi ilmiö nykymuotoisen internetin myötä. Ja sitten yksilön tunteita korostava kasvatusmalli, joka on hieman monitulkintaisempi ja tästä löytyisi varmaan maakohtaisia eroja, eikä ole varmasti yhtä kattavasti käytössä, kuin kaksi ylempää syytä.
Mitä sitten tehdä? Voi kuulostaa tylsältä kliseeltä, mutta joka ikisen kulttuurin ja aikakauden filosofit ymv. ovat aina tulleet samaan tulokseen. Onnellinen on se, joka on tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Tämä on ihan aktiivisesti harjoiteltavissa oleva taito, jota ainakin itse olen työstänyt sillä, että pysähdyn säännöllisesti miettimään, miten hienoa moni asia on nykypäivänä ja miten pieniä omat murheet lopulta ovat. Esim. vaikka aikanaan töitä hakiessa oli aika rankkojakin hetkiä ja sisälsi vuosia erilaisia epävarmoja nollatuntisoppareita ei koulutusta vastaavassa työssä, niin ei tuossa nyt ikinä aitoa puutetta ollut ja ruokakaupasta pystyi ostamaan asioita, jotka olivat vain muutama vuosikymmen sitten luksusta (esim. tuoreita hedelmiä ja vihanneksia talvella), ja sitä aiemmin täyttä utopiaa. Ensimmäisestä jossain määrin järkevästä duunipaikastakin olisi voinut ajatella, että sen sai liian myöhään, olin siihen oikeasti ylikoulutettu, palkka oli huonompi kuin mitä varastolla hanttihommissa olisi saanut, se ei ollut vakituinen ja jatko oli epävarmaa,… tai sitten olla tyytyväinen, että hommat menevät eteenpäin. Tässä ajatusmaailman muutoksessa kesti kyllä vuosia eikä valmista ole vieläkään, ja varsinkin alkuvaiheessa rehellisesti sanottuna välillä vitutti vaikka kuntosalilla, kun kuuli itseään vuosia nuorempien ja paljon paremmassa työssä olevien juttuja ohimennen. Siihen kyllä auttoi aina kysyä itseltä, että: “Miksi minua haittaisi se, jos jollain menee paremmin kuin minulla? En tiedä, miten paljon ovat tehneet sen eteen töitä ja vaikka eivät olisi tehneet mitään, niin miksi se pahottaisin siitä mieleni? Hyvä heille.”
Edit. Vielä tuosta itsensä vertailusta muihin, niin siinä on helppo astua hirveään selviytymisharhaan. Somessa toki niin, että verrataan itseään muiden kiiltokuviin ja vielä usein niihin, joilla menee poikkeuksellisen hyvin tai jotka ovat poikkeuksellisen hyvännäköisiä. Jos menneisiin ikäluokkiin, niin verrataan niihin boomereihin, jotka menivät suoraan koulusta hyväpalkkaiseen työhön ja ostivat kämpän keskustasta lainalla, jonka “inflaatio” kuittasi. Sen sijaan ei verrata niihin boomereihin, joita sodasta traumatisoitunut isänsä hakkasi, jotka asuivat jossain, missä koulutusmahdollisuudet olivat heikot, jotka tekivät fyysistä matalapalkkaista työtä pilaten terveytensä siihen ja sitten kuolivat 5-kymppisinä tautiin, jonka hoitaminen nykyään on triviaalia. Ei ole tarkoitus siis selittää, kuinka helppoa nykyään on, vaan että kuinka helposti astuu selviytymisharha-ansaan vertailuissa.
49 tykkäystä
Komeasti salkun tukijalka jyrää vuodesta toiseen, helppo omistaa huippuyhtiötä.
3 tykkäystä
Tylsä ja eipä osakepoimijoiden joukossa mikään houkutteleva rakettiosake kun arvostuskertoimet ovat aina tapissa. Nämä on näitä osakkeita, joita pitäisi muistaa poimia jostain koronakriisin pohjilta ikuiseen holdiin, mutta jos ostat normaalina päivänä niin tuskin voitat sillä indeksiä.
5 tykkäystä
Tätä samaa olen huolestuneena seurannut. Omakohtaisesti juuri puolison ja lapsien saaminen oli suurin elintasoa ja onnellisuutta kasvattanut käännekohta elämässäni. Kummallisesti kaikki vaikeudet elämässä ovat olleet helpommin voitettavissa, kun tukena on puoliso ja lapset. Yksin oli ankeaa ja kurjaa.
Väitän että z-sukupolvi kokee elintason huonoksi, koska he perustavat perheen vasta kolmekyppisinä eivätkä kaksikymmipisinä, kuten heidän vanhempansa. Mutta hyvähän tässä on perheellisen kommentoida, kun parisuhteen solmiminen oli 30 vuotta sitten paljon suositumpaa kuin nykyään. Suhteeseen tarvitaan kaksi.
36 tykkäystä
Hesulista aina valitellaan, kun yhtiöjoukko lähinnä supistuu 
Välillä joku poistuu pörssistä (eilen juuri Innofactorin ostotarjous) ja uusia tulijoita ei juuri ole.
Silmään osui tällainen positiivinen uutinen 
Hesulissa pitää juhlia pieniäkin “voittoja”.
Tämä positiivinen uutinen selvästi tasapainottaa Tokmannin tulosvaroituksen, että Valoe ei olekaan vielä konkurssissa 
9 tykkäystä
Zelezny oli varmasti poikkeusyksilö geneettisestikin, mutta olen aika saletti että nopeuteen keskittyminen voiman sijaan oli iso tekijä ehjänä pysymisessä. Yleensä keihäsmiesten penkkitulokset ovat 150 kilosta ylöspäin, Zeleznyllä reteät 90kg.
Pitkämäen uran seuraamisesta muistan että mies oli parhaimmillaan aikana jolloin suomalaiset naureskelivat penkkituloksilleen, alamäki alkoi lihasmassan ja voiman kerryttämisen myötä.
Lukaisin joskus painonnostokirjan 50-luvulta. Jäi mieleen lausahdus: jokatapauksessa, nopeus on voimaa.
4 tykkäystä
Liittyen aikaisempiin viesteihin nuorten pahoinvoinnista nostaisin esille somessa jylläävän työn (9-5 orja matrix) demonisoinnin ja koulu aivopesu propagandan.
Eli suoraan sanotaan että koulut tekevät sinusta NPC:n eli valmiiksi ohjelmoidun henkilön joka tuuttaa ulos ulkoaopeteltua ohjelmointia.
Sitten tämä sigma male grind set yrittäjyys ja pako matrix orjuudesta sakki joka myös valaa voimakasta epäluottamusta yhteiskuntaan/työpaikkoihin ja koulutukseen.
Väkisinkin kun tätä kamaa algoritmit tuuttaa nuoriin miehiin (jotka ovat yleensä kohdeyleisöä) tulee tämä laskemaan opiskelumotivaatiota ja töihin menemisen miellekkyyttä. Ainoa positiivinen asia on tietenkin yrittäjyyteen kannustaminen mutta senkin voisi tehdä paremmin 
12 tykkäystä
Avasin juuri uuden “Hyvän mielen ketjun” viestisi innoittamana! 
Kyllä foorumilla on aina sen verran tilaa uusille ketjuille, että tällaiset ehdotukset kannattaa toteuttaa. Maailmassa ei voi olla liikaa positiivisuutta. 
36 tykkäystä
Taisi Zelezny kuitenkin tempaista 125 kiloa, että on siellä voimaa ja paljon, mutta voi olla, että penkkipunnerrus jäänyt vähemmälle. Vertailun vuoksi Seppo Rädyltä löytyy painnonostokisoissa tempaistu 142,5 ja työntö 165.
1 tykkäys
Toki on Zeleznyllä voimaa, ja varsinkin lajivoimaa. Vertailun vuoksi Seppo Rädyn penkki:
– Ihan merkkipenkkiä on noussut 215 ja persevipillä 227,5 kiloa, Räty sanoo.
Vetterillä on jo 230kg ennätys.
Pitkämäellä ennätys on 170kg, heittänä oli parhaimmillaan 130kg miehenä. Muistan miten lehdistössä oli juttua potentiaalin menemisestä hukkaan huonon penkin vuoksi. No, penkkitulokset nousivat ja keihästulokset laskivat.
Voimaa pitää olla keihäässä perkeleesti, siis lajivoimaa. Ja liikkuvuutta, ja nopeutta ja niim edelleen.
1 tykkäys
Enää ei Inderes-miittien menevien tarvitse miettiä, mistä löytää oikean porukan terdeltä. Vernerin nauru ja ääni kuuluu seuraavaan postinumeroon asti. 
Ruoholahdessa välillä piti etsiä ihmisiä, mutta Verneriä ei tarvinnut ja jos Verneri ei kuulunut, niin hän oli poistunut kerroksesta. 
Aina, kun piti aloittaa palaveri, niin olin aina jossain jonkun lyytikon työrauhaa häiriköimässä… mua sai etsiä, vaikka itsellänikin on suhteellisen kova ääni
24 tykkäystä
Uskoakseni valtaosa lukijoista tämän ymmärsi viestin sisällöstä muutenkin, mutta hyvähän se on tämäkin asia selventää. 
Näköjään tänne avattu uusi “Hyvän mielen ketju” Mietin hetken että pitääkö vastapainoksi avata myös uusi Pahan mielen ketju, mutta ne taitaa löytyä täältä jo Tesla ja Politiikkaketjujen muodossa
34 tykkäystä