Tämä on kerrattu ja vielä muisti näyttää pelaavan. Komitean sedät ja tädit päättää joskus ensi vuonna.
Sitten asiaan. Näin perjantai-illan ratoksi julistan Jenkkilän taantuman alkaneeksi! Älkää erehtykö luulemaan tätä lausuntoa faktaksi, sillä sitä se ei ole. Kyseessä on siis oma arvioni.
Osuinko oikeaan? sitä saamme odottaa useamman kuukauden ajan.
Oletteko miettineet, että ostaisitte jonkin lähipiiriin kuuluvan perustaman firman Intiasta niin voisitte eri aikavyöhykkeillä tehdä näitä kun me nukumme?
Erittäin hyvä idea. Siellä sitä osaamista on, kärkilaatuaan olevissa toimistoissa.
Tässäkin olisi vaikka hyvä tarjokas ja lähtee kuulkaas alta kolmen miljoonan!
Noin alhaista ostohintaahan ei tarvihe ilmoittaa edes markkinoille.
Ehtaan intialaiseen henkeen omistuskuviot on niin ristissä että on parempi ettei niistä puhu. Mutta “global” “state of the art” “AI” “green” ja “multiyear deal” tulee kyljessä.
Aikaisemmin ainakin ‘mestari’- tittelillä pystyi avaamaan liputetut viestit. Jos muistelen oikein, yhden tietyn ‘casen’ jälkeen, se taidettiin muuttaa, että pelkästään ylläpito/modet näkee ne.
Äiti Anne sanoo, että Seikon therian-identiteetti aluksi hämmensi häntä. Hän pohti, onko therian-touhuista haittaa hänen lapsensa mielenterveydelle. Mutta asiaan perehtyminen on helpottanut hänen oloaan.
Tähän vielä lisää, jossa Ismo Apell mielestäni (huumori huulessaan) osuvasti sanonut…
"– Toisen oppilaan oppimishetki hämärtyy ihan täysin, jos vierustoveri alkaa nuolemaan omaa hännänalustaansa. Pitää aina huomioida, ettei se haittaa muita, hän muistuttaa naurahtaen."
"-Olisin vähän hämilläni, jos yrittäisin ohjata porukkaa ja joku näyttelijä vain heittäytyisi lattialle ja alkaisi miukumaan, mies toteaa."
“-– Mielestäni jokin on mennyt pieleen, jos on sellaisesta rutiinista kyse, että ruvetaan lattialle asetetusta lautasesta lipittämään maitoa, hän lisää.”
Käsittämätön ilmiö. Kaipa on tunnustettava että olen nykyään keski-ikäinen jäärä joka vaatii enemmän kuria ja järjestystä ja rajojen asettamista lapsille/nuorille. En olisi parisenkymmentä vuotta sitten uskonut.
Jos haulaa määkiä/röhkiä/maukua leikkiessään välitunnilla, niin se lienee ok. Mutta jos ei kiellot riitä siihen että homma loppu tunnilla, niin sitten ainakin aikanaan ensin oli rehtorin puhuttelu, jälki-istunto ja näiden jälkeen tarvittaessa arvosanojen aleneminen, tarkkis ja luokalle jättäminen.
Ja mikä siinä on ettei vanhemmat enää osaa asettaa rajoja lapsilleen? Luulisi sosiaalisen median yms. olevan ihan tarpeeksi hankala ympäristö nykyään, jolloin vanhemmilta ja koululta tarvitaan vahvempaa ohjausta?
Onkohan tämä muuten ilmiönä yleinen vaan jossain ”Itä-Helsingin” kaltaisissa kouluissa? Vai esiintyykö myöskin Eirassa, Töölössä yms.? (Ja sama sovellettuna muuhun Suomeen, vaikka veikkaisinkin että tällaiset ilmiöt esiintyvät ensin Helsingissä ja parissa muussa kaupungissa Suomessa.)
Itse laitoin majavanaamarin päälle ja työnsin pingismailan perseeseen ja lähdin ravintolaan. Pöyristyin, kun sisäänpääsyni evättiin, vaikka yritin sanoa pitäväni puusta (pähkinäpuu lempparia), pidän padon rakentamisesta ja koen olleeni majava edellisessä elämässä. Inhoan tälläistä suvaitsemattomuutta ja syrjintää. Sori parit kaljaa alla…