Luin viime yönä loppuun Stephen Kingin teoksen On Writing: A Memoir of the Craft. Harrastelen sijoittamisen lisäksi luovaa kirjoittamista (ja käyn kovaa sisäistä kilpailua siitä, kummassa olen huonompi; tällä hetkellä ykkössija on jaettu) ja usein mietin, että sijoittamisessa ja kirjoittamisessa on paljon samaa.
Nostan nyt esiin joitain hajanaisia Stephen Kingin ajatuksia, jotka mielestäni sopivat hyvin myös sijoittamiseen.
Neuvot ovat vähissä
En ole kuullut ainuttakaan hyvää arvostelua tästä Stephen Kingin “kirjoitusoppaasta” ihmiseltä, joka itse harrastaisi kirjoittamista. Tavanomaisin kritiikki kirjaa kohtaan on…
“Eihän siinä edes anneta juuri yhtään konkreettista neuvoa”
Ei annetakaan. Samaan tapaan Warren Buffett ei tyypillisesti puheissaan anna konkreettisia neuvoja, joilla kuulijasta voisi tulla parempi sijoittaja. Sen sijaan Buffett ja King yrittävät opettaa filosofiaa ja vaistoja oman ajattelunsa takana, sillä ne johtavat todelliseen menestykseen, eivätkä yksittäiset tekniset vinkit.
Näistä kahdesta herrasta Buffett on kiistatta parempi opettaja, ja ehkä siksi Kingin kirjoitusopas ei nauti suosiota harrastajien keskuudessa.
Peppu penkkiin
King toistaa kirjassaan yhtä viisautta alusta loppuun (sanamuotoja vaihdellen):
“You learn best by reading a lot and writing a lot, and the most valuable lessons of all are the ones you teach yourself.”
Eli paremmaksi tulee vain tekemällä sitä tylsää perustyötä. Kirjoittamista ei voi oppia käymällä hienoja kouluja niin kuin ei sijoittamistakaan (niistä voi olla apua). Oppi on kirjoittamisessa seurausta siitä ajasta, jonka omien ja muiden tarinoiden parissa vietät.
Mitä tämä sitten on sijoittamisessa? Osakkeiden veivaamista pää märkänä ja toistojen keräämistä? Ehkä ei kuitenkaan. Kyse on enemmän jatkuvasta uuden oppimisesta. Warren Buffett tutkii jatkuvasti uusia yhtiöitä, uusia aloja, kuluttajakäyttäytymisen muutoksia ja talouden ilmiöitä. Tämä “tylsä perustyö” mahdollistaa hyvät sijoituspäätökset.
Ihanteellinen Lukija
Tästä Kingin ajatuksesta sain kipinän kirjoittaa aiheesta tänne kahvihuoneelle. Kingin mukaan kirjoittajan pitäisi kirjoittaa tarinansa niin kuin kertoisi sitä yhdelle tietylle henkilölle.
“Call that one person you write for Ideal Reader. He or she is going to be in your writing room all the time.”
Ihanteellinen Lukija on siis käytännössä joku, jonka kirjoittaja tuntee hyvin ja kenen makuun hän luottaa (useimmiten puoliso). Kirjoittaessa Ihanteellinen Lukija on ääni pään sisässä, joka kannustaa, nauraa vitseille ja ennen kaikkea antaa kritiikkiä. Mitä Ihanteellinen Lukija ajattelisi tästä kohtauksesta? Hän sanoisi, että se on tylsä. Miten saan siitä kiinnostavamman?
Tunnistin Ihanteellisen Lukijan konseptin, koska huomaamattani aina kirjoittaessa mietin, että mitähän vaimoni tästä ajattelisi, jos tämä tapahtuisi TV-sarjassa tai elokuvassa, jota yhdessä katsomme.
Samalla tuli mieleen, että olisipa minulla sijoittamisessa myös pääni sisällä Ihanteellinen Sijoittaja. Kun olisin ostamassa lisää Rush Factoryn osakkeita, tämä viisas ääni sanoisi, että jos haluat välttämättä polttaa rahaa, siihen on olemassa paljon hauskempiakin tapoja.
Minulla olisi siis Ihanteelliselle Sijoittajalle kova tarve, mutta mistä sellaisen löytäisin? Voisiko Warren Buffett olla Ihanteellinen Sijoittajani? Olenhan kuunnellut tunteja (tai oikeastaan päiviä) hänen puheitaan. Valitettavasti se ei riitä. Minun pitäisi tuntea ihminen syvällisesti, että hänen äänensä erottuisi ajatuksissani omastani.
Buffettilla itsellään tietysti on oma Ihanteellinen Sijoittaja. Hän on monesti kertonut, ettei hänen tarvinnut sijoituspäätöksiä tehdessään edes kysyä Charlie Mungerin mielipidettä, kun hän tiesi sen jo kysymättäkin.
Voisin jaaritella aiheesta loputtomasti. King kuitenkin opetti, että editointivaiheessa on parempi karsia tekstistä 10 prosenttia pois kuin tehdä siihen lisäyksiä.
Loppuun poimin kirjasta kolme Kingin sitaattia, joissa voisi olla yhtä hyvin kyse sijoitustarinoista kuin perinteisemmästä tarinankerronnasta.
“The best stories always end up being about the people rather than the event (tilalle sana product)”
“The most interesting situations can usually be expressed as a What-If question.”
Ja lopuksi kolmesta se tärkein.
“If you can do it for joy, you can do it for ever.”
