Ainakin Eckerö myös (lv 222 M€, 830 työntekijää) ja Wiklöf Holding (lv 360 M€, 630 työntekijää).
3 tykkäystä
Joo periaatteessa fiksu markkina hinnoittelisi sisään ja ulos taantumasta saman kysymyksen molemmissa päissä. Ja Suomessa ulospääsyn hinnoittelua voi joutua kyselemään vielä jonkin aikaa. 
Tilastokeskuksen 2022 luvut:
https://stat.fi/julkaisu/clmfz6p8usjgc0avv75j44o2i
Suurimmista kunnista Helsingissä korkein työpaikkaomavaraisuusaste
Työpaikkaomavaraisuusaste, eli alueella olevat työpaikat jaettuna alueella asuvilla työllisillä, oli vuonna 2022 korkein Maarianhaminassa (175,2 %), Harjavallassa (153,9 %), Pietarsaaressa (136,8 %), Vieremällä (136,2 %), Pyhännällä (134,6 %), Keiteleessä (132,5 %) ja Helsingissä (132,2 %). Matalin se oli Lemlandissa (35,8 %) ja Lemillä (38,9 %). Yli 50 000 asukkaan kunnissa työpaikkaomavaraisuusaste oli Helsingin jälkeen korkein Vaasassa (124,8 %), Turussa (121,8 %) ja Tampereella (118,7 %).
Työpaikkaomavaraisuus oli yli sata prosenttia 68 kunnassa vuonna 2022. Kaikissa muissa yli 50 000 asukkaan kunnissa työpaikkaomavaraisuus oli yli sata, paitsi Rovaniemellä (98,3 %), Kouvolassa (96,2 %), Espoossa (92,3 %), Porvoossa (91,6 %) ja Salossa (88,9 %). Alle kuuteenkymmeneen prosenttiin työpaikkaomavaraisuus jäi 39 kunnassa. Niihin lukeutuivat useat pienet Ahvenanmaan kunnat sekä monet kaupunkiseutujen kehyskunnat, kuten Kauniainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kangasala, Masku ja Mustasaari. Näistä kunnista pendelöidään paljon naapurikuntiin.
Eli Maarianhamina on ykkönen. Jo yhdenkin suuren työnantajan sijoittuminen pienelle paikkakunnalla aiheuttaa helposti suuren eron keskiarvoon. Suuremmista kunnista kärkeä pitää Helsinki ja perässä seuraavat Vaasa, Turku sekä Tampere.
10 tykkäystä
Varmaan vähän määrittelykysymys mikä on ykkönen. Työpaikkaomavaraisuus huomioi yritysten luomat työpaikat sen paikkakunnan tilastossa, jolle on laajennuttu ei yrityksen pääkonttorin mukaan. Pieneltä paikkakunnalta voi ponnistaa iso yritys, joka työllistää tuhansia ihmisiä maailmanlaajuisesti.
4 tykkäystä
Nyt on erikoisempi ongelma, toivon foorumin parviälyltä oikeaa vastausta. Lapsi oli äitinsä kanssa ulkomaan matkalla toisessa euroopan maassa. Siellä ostivat pari postikorttia, jotka piti lähettää mummoille. Ne tehtiin valmiiksi ja liimattiin paikalliset sen maan postimerkit. Kävi vain niin, että itse lähettäminen unohtui ja kortit tulivat matkalaisten mukana kotosuomeen.
Voinko vain pudottaa ne lähimpään postilaatikkoon ja ne menevät perille? Niissä ei siis ole lähtömaan postileimaa. Syyllistynkö rikokseen, petokseen tai rikkeeseen, jos näin toimin? Jos ne olisi lähetetty matkamaassa, ne tulisivat normaalisti perille kyllä.
Toivon todella apua, sillä postimerkin hinta 2,5€ ja kahden kortin osalta uudet päälle liimattavat merkit maksaisivat 5 euroa! 
t: Köyhäilevä persaukinen piensijoittaja.
16 tykkäystä
Hesuli tehnyt tehtävänsä 
Kyllä. Ilmoita elinpaikkasi välittömästi 112 jotta lähetemme maijan hakemaan teidät lusimaan postimerkkipetoksesta senkin Kelmi 
35 tykkäystä
Onhan se nyt tyhmää maksaa 2.5€ kpl postimerkistä, kun hetken päästä samalla rahalla voi saada jo yhden nesteen osakkeen. Postimerkillä tosin saattaa tulevaisuudessa olla niin taide kuin keräilyarvoakin…
62 tykkäystä
Ainakin itse olen tuutannut omaan laatikkoon tullutta mutta väärin jaettua postia takaisin postin riesaksi.
Eivät ole palanneet eikä vouti ottanut yhteyttä.
Eli sinuna laittaisin postilaatikkoon, ja josta mennevät sinne minne osoitettu luulisin.
Se että merkeissä ei ole leimaa ei taida olla harvinaista saati laitonta…
3 tykkäystä
Suomessa postikortin lähettäminen ulkomaalaisella postimerkillä ei ole käytännössä mahdollista, koska posti hyväksyy vain Suomen Postin myymiä postimerkkejä. Jos postikortissa on ulkomainen postimerkki, se todennäköisesti jää käsittelemättömäksi tai palautuu lähettäjälle. Jotta kortti saataisiin perille, siihen tulee liittää asianmukainen suomalainen postimerkki, joka kattaa lähetyskustannukset. Näin sanoi ChatGPT…
5 tykkäystä
Näin se perhe vie nekin tuhkat pesästä, mitä Hesuli, TT ja Hyzon ei ole jo vienyt. Pitääpä ostaa toinenkin lottorivi tai Nesteen osake, jos niillä tämän tappion voisi paremmin kattaa. Mummot pitää saada tyytyväiseksi, sillä korttien lähettämättä jättäminen ei ole optio. Kumpi toimintamalli voisi toimia paremmin?
Kummassa on suurempi todennäköisyys saada rahansa takaisin?
- Nesteen osake
- Lotto
0
äänestäjää
2 tykkäystä
Jos Loton palautusprosentti on vähän yli 40 ja Nesteen osakkeen puoliintumisaika on n. 9kk niin aika samoissa mennään…
19 tykkäystä
Ensi vuonna saamme sitten @_TeemuHinkula :lta raportin Bilderberg-ryhmän kokouksesta🙂
13 tykkäystä
Laitan kommentin tänne
Ukrainapu ja YFF tekevät yhteistyötäkin, YFF on auttanut maaliin joitakin Ukrainapu projekteja koska heillä on enemmän valmista toimintaverkostoa.
YFF on ‘the toimija’, jonka tukemiseen kannustavat tunnetummatkin nimet. (itse teen nykyisin kk-lahjoitukset tälle, koska olen varma että koko ajan framilla on se tärkein juttu)
5 tykkäystä
Tässä on tarkastelu näiden kahden omistajaryhmän, eli yksityisten ja instituutionallisten omistajien osuuksista suurimmissa S&P 500 -yrityksissä.
https://x.com/StockMKTNewz/status/1850282363726528608
6 tykkäystä
Tämä on ehtymätön foliohattuilun aihe. Käytännössä niin, että valtaosan osakkeista omistavat Vanguard, Blackrock yms, mitkä puolestaan omistavat toisiaan ristiin muodostaen yhden valtava “Megacorpin”. Ja tästä kaavasta poikkeaa esimerkiksi gamestop
1 tykkäys
Ihmettelen, miksi @_TeemuHinkula ei tehnyt samanlaista syvällistä raporttia kesän Inderes-miitistä, jossa oli kuitenkin kaikki Suomen suurimmat ajattelijat ja minä kerralla koolla 
19 tykkäystä
Ilta meni omasta perspektiivistäni kutakuinkin asiatarkasti näin.
Ehkä joitain yksityiskohtia jäi välistä puuttumaan.
16 tykkäystä
Luin viime yönä loppuun Stephen Kingin teoksen On Writing: A Memoir of the Craft. Harrastelen sijoittamisen lisäksi luovaa kirjoittamista (ja käyn kovaa sisäistä kilpailua siitä, kummassa olen huonompi; tällä hetkellä ykkössija on jaettu) ja usein mietin, että sijoittamisessa ja kirjoittamisessa on paljon samaa.
Nostan nyt esiin joitain hajanaisia Stephen Kingin ajatuksia, jotka mielestäni sopivat hyvin myös sijoittamiseen.
Neuvot ovat vähissä
En ole kuullut ainuttakaan hyvää arvostelua tästä Stephen Kingin “kirjoitusoppaasta” ihmiseltä, joka itse harrastaisi kirjoittamista. Tavanomaisin kritiikki kirjaa kohtaan on…
“Eihän siinä edes anneta juuri yhtään konkreettista neuvoa”
Ei annetakaan. Samaan tapaan Warren Buffett ei tyypillisesti puheissaan anna konkreettisia neuvoja, joilla kuulijasta voisi tulla parempi sijoittaja. Sen sijaan Buffett ja King yrittävät opettaa filosofiaa ja vaistoja oman ajattelunsa takana, sillä ne johtavat todelliseen menestykseen, eivätkä yksittäiset tekniset vinkit.
Näistä kahdesta herrasta Buffett on kiistatta parempi opettaja, ja ehkä siksi Kingin kirjoitusopas ei nauti suosiota harrastajien keskuudessa.
Peppu penkkiin
King toistaa kirjassaan yhtä viisautta alusta loppuun (sanamuotoja vaihdellen):
“You learn best by reading a lot and writing a lot, and the most valuable lessons of all are the ones you teach yourself.”
Eli paremmaksi tulee vain tekemällä sitä tylsää perustyötä. Kirjoittamista ei voi oppia käymällä hienoja kouluja niin kuin ei sijoittamistakaan (niistä voi olla apua). Oppi on kirjoittamisessa seurausta siitä ajasta, jonka omien ja muiden tarinoiden parissa vietät.
Mitä tämä sitten on sijoittamisessa? Osakkeiden veivaamista pää märkänä ja toistojen keräämistä? Ehkä ei kuitenkaan. Kyse on enemmän jatkuvasta uuden oppimisesta. Warren Buffett tutkii jatkuvasti uusia yhtiöitä, uusia aloja, kuluttajakäyttäytymisen muutoksia ja talouden ilmiöitä. Tämä “tylsä perustyö” mahdollistaa hyvät sijoituspäätökset.
Ihanteellinen Lukija
Tästä Kingin ajatuksesta sain kipinän kirjoittaa aiheesta tänne kahvihuoneelle. Kingin mukaan kirjoittajan pitäisi kirjoittaa tarinansa niin kuin kertoisi sitä yhdelle tietylle henkilölle.
“Call that one person you write for Ideal Reader. He or she is going to be in your writing room all the time.”
Ihanteellinen Lukija on siis käytännössä joku, jonka kirjoittaja tuntee hyvin ja kenen makuun hän luottaa (useimmiten puoliso). Kirjoittaessa Ihanteellinen Lukija on ääni pään sisässä, joka kannustaa, nauraa vitseille ja ennen kaikkea antaa kritiikkiä. Mitä Ihanteellinen Lukija ajattelisi tästä kohtauksesta? Hän sanoisi, että se on tylsä. Miten saan siitä kiinnostavamman?
Tunnistin Ihanteellisen Lukijan konseptin, koska huomaamattani aina kirjoittaessa mietin, että mitähän vaimoni tästä ajattelisi, jos tämä tapahtuisi TV-sarjassa tai elokuvassa, jota yhdessä katsomme.
Samalla tuli mieleen, että olisipa minulla sijoittamisessa myös pääni sisällä Ihanteellinen Sijoittaja. Kun olisin ostamassa lisää Rush Factoryn osakkeita, tämä viisas ääni sanoisi, että jos haluat välttämättä polttaa rahaa, siihen on olemassa paljon hauskempiakin tapoja.
Minulla olisi siis Ihanteelliselle Sijoittajalle kova tarve, mutta mistä sellaisen löytäisin? Voisiko Warren Buffett olla Ihanteellinen Sijoittajani? Olenhan kuunnellut tunteja (tai oikeastaan päiviä) hänen puheitaan. Valitettavasti se ei riitä. Minun pitäisi tuntea ihminen syvällisesti, että hänen äänensä erottuisi ajatuksissani omastani.
Buffettilla itsellään tietysti on oma Ihanteellinen Sijoittaja. Hän on monesti kertonut, ettei hänen tarvinnut sijoituspäätöksiä tehdessään edes kysyä Charlie Mungerin mielipidettä, kun hän tiesi sen jo kysymättäkin.
Loppusanat
Voisin jaaritella aiheesta loputtomasti. King kuitenkin opetti, että editointivaiheessa on parempi karsia tekstistä 10 prosenttia pois kuin tehdä siihen lisäyksiä.
Loppuun poimin kirjasta kolme Kingin sitaattia, joissa voisi olla yhtä hyvin kyse sijoitustarinoista kuin perinteisemmästä tarinankerronnasta.
“The best stories always end up being about the people rather than the event (tilalle sana product)”
“The most interesting situations can usually be expressed as a What-If question.”
Ja lopuksi kolmesta se tärkein.
“If you can do it for joy, you can do it for ever.”
45 tykkäystä