Minä en koskaan oikein ymmärtänyt miksi Duell otettiin mallisalkkuun, katsoin videon marraskuulta ja tuntui kun puhutaan jostain ihan eri yhtiöstä.
14 tykkäystä
Tuli @Sauli_Vilen ja @Atte_Riikola n tämän viikon podista mieleen, että kuinka paljon analyytikot harrastaa jonkinmoista jälkiviisastelua / analyysin analysointia tai miksi haluaakaan kutsua?
Eli jos suositus, tavoitehinta tai itse ennusteet ovat olleet pielessä, palaatteko ajassa taakse miettimään että “olisihan tämä pitänyt osata paljon paremmin ennustaa” tai vaihtoehtoisesti “ei tälläiselle skenaariolle voinut antaa analyysissä juuri mitään painoarvoa”? Jos säännöllisesti palaatte tarkastelemaan näitä ja vielä pidätte kirjaakin, niin millainen jakauma näiden kahden välille on palttiarallaa tullut?
Positiivisena (koska suositus oli oikein) esimerkkinä, koronan alussa harvian Q2/20 liikevaihdon kasvuksi ennustettiin Q1 raportin jälkeen 16,4%, toteuma oli kuitenkin 50,1% liikevaihdon kasvu. Ennusteet (pelkkiä numeroita katsomalla) oli siis lähes niin pielessä kuin mahdollista, mutta tästä tuskin voi kukaan analyytikkoa syyttää.
Q4/20 kasvu ennusteeksi tuli 46,2% sen jälkeen kun oltiin kasvettu 50,1% ja 63,8% edellisinä kvartaaleina. Toteumaksi Q4lle tulikin 70%, joten ei ihan lankulle osunut vieläkään - vaikka pallokenttä alkoi jo olemaan oikea. Mutta vaikka oltiinkin paremmin perillä kulmakertoimesta, tästä jälkimmäisestä analyytikko voisi kuitenkin saada jo kuittailuja ennustetarkkuudestaan. Vaikka tottakai harviasta on helppo antaakin analyytikolle synninpäästö, kun se on ollut verrattain vaikeasti ennustettava koronan alusta lähtien.
9 tykkäystä
Itsellä tulee mieleen vincit, aloittelin juuri sijoittamista ja inderesiltä oli suositus vincitistä yli kympissä ja tuli ostettua onneksi tämä oli pienin ostamani erä mtn osaketta ikinä n. 50% normaalista. Noh tällä hetkellä salkussa -56% toista vuotta jossain kohtaa tais olla jo alle neljänki.
Itse taas pidän näistä tavoite hinnoista, summaa mielestä hyvin ja jos on osta suositus niin vähintään tulee firmaa katsottua tarkemmin. Enää näitä että tekisin pelkästään suositusten perusteella ostopäätöksiä että sikäli oli arvokas opetus heti alussa. Mutta kyllä ne itsellä vaikuttaa että esim en ikinä osta mtn osaketta jolle inderes on laittanu myy/vähennä enkä edes vaivaudu niitä sen enempää katsomaan vaan karsin ne heti pois ehkä väärin sekin mutta eipä ole vielä ainakaan harmitellut
3 tykkäystä
Nämä ostotarjoustilanteet ovat eittämättä hankalia arvioida, mutta miten ihmeessä Inderes on ollut vähennä-puolella ja 0,45 e tavoitehinnalla Wetterissä? En tunne keissiä riittävästi ja käsittääkseni on ollut epävarmuutta siitä, koskeeko tarjous kaikkia osakkeita. Kuitenkin kuukauden sisällä osaketta olisi saanut hintaan 0,63 e ja nyt tarjous toteutuu 0,82 e. Kritiikki kohdistuu siis lähinnä siihen, miksi tavoitehintaa ei ole muutettu erikoistilanteen ajaksi vai eikö analyytikko uskonut sen toteutumiseen? Disclaimer: En ole omistanut enkä tule omistamaan kyseisen yrityksen osakkeita. @Thomas_Westerholm yhtiön analyytikkona varmaan paras tähän vastaamaan, toki pääanalyytikko @Antti_Viljakainen voi myös halutessaan yleisellä tasolla näitä ostotarjoustilanteita kommentoida
@Olli_Koponen oli puolestaan hyvin kartalla Caverionista, kun kehotti heti tarjouksen tultua julki, sijoittajia vielä seuraamaan tilanteen kehittymistä ja niinhän siitä sitten korotettu tarjous saatiinkin. @Atte_Riikola :lle jo hieman ilmaisin pettymystäni suhtautumisesta Roviosta saatuun ostotarjoukseen, mutta toki vasta myöhemmin näemme, mikä oli lopputulos tässä 
Rovion kohdalla on myös kyse siitä, että kuten ennenkin olen maininnut, niin tuo Inderesin suosituksen aikaperspektiivi 12 kuukautta on auttamattoman lyhyt aika arvostuksen purkautumiseen ihan yhtiön omalla tekemisellä. Pidemmällä aikavälillä Atenkin olisi ollut helppo suositustaan pitää positiivisena.
Korjattu tekstiin oikein tuo Thomas Westerholmin tunniste, oli näköjään aiemmin vain etunimi tummennettu ja foorumilta löytyy myös pelkällä Thomas-nimellä käyttäjä
10 tykkäystä
Yleisellä tasolla voin sanoa, että kaikki erikoistilanteet käydään aina tapauskohtaisesti punniten tuottopotentiaalia, siihen liittyviä riskejä sekä kykyämme arvioida näitä riskejä. Näin on toimittu myös Wetterin, Rovion ja Caverionin tapauksessa. Thomas voi avata tarkemmin Wetterin tapausta, joka on tosiaan on ollut poikkeuksellisen hankala erikoistilanne arvioitavaksi.
10 tykkäystä
Tämä Wetterin pakollinen ostotarjous on kieltämättä ollut poikkeuksellinen tapaus. Tyypillisestä ostotarjouksesta poiketen Wetterin osakkeet jäävät kaupankäynnin kohteeksi, joten mielestäni oli reilua viestiä arviomme millä tasolla kurssi voisi mielestämme olla 12 kuukauden päästä.
Ei lähdetty pelaamaan ostotarjousta, koska ennen tiedotetta rahoituksen varmistumisesta kariutumiseen liittyvää riskiä ei järkevästi pystynyt arvioimaan. Ostotarjousvelvoitehan syntyi Sopranon kanssa allekirjoitetusta yhdistymissopimuksesta ja siihen haettiin poikkeuslupaa, jonka Fiva hylkäsi. Ostotarjousvastikkeen 0,82 euron osakekohtainen hinta oli myös Fivan eikä tarjouksen tekijän määrittämä (korkein hinta, johon tämä oli ostanut osakkeita pörssistä). Ostotarjousta lykättiin listautumisen jälkeiseen aikaan, jotta Simula Invest saisi riittävät vakuudet rahoituksen varmistamiseksi. Suuri osa vanhan Wetterin osakkeista ei kuitenkaan ollut lock-uppien takana, joten kun Wetterin ja Sopranon osakkeet yhdistyivät ostotarjouksen vaatima tarjousvastike olisi teoriassa voinut moninkertaistua, jos vanhan Wetterin osakkeenomistajat olisivat joko myyneet osakkeitaan pörssissä tai tarttuneet ostotarjoukseen. Mahdollisuus pikavoitoille tilanteessa syntyi, mutta arbitraasiksi sitä ei voi mielestäni missään nimessä kutsua.
9 tykkäystä
Kiitos vastauksesta, @Thomas_Westerholm , toki on sijoittajan omalla vastuulla tutustua raportteihin ja myös foorumin asianomaisessa ketjussa on ollut keskustelua ostotarjouksesta, siinä mielessä vakavasti Wetteriä sijoituskohteena miettivällä on ollut kyllä jonkinlaista tuntumaa siihen, missä mennään. Jäin varmaan miettimään sitä vaihtoehtoa, että joku mekaanisesti käy läpi Inderesin suosituksia ja olisi tämän varmaankin hylännyt heti ilman tarkempaa perehtymistä, kun katsoo suositusta ja tavoitehintaa sekä vertaa sitä kurssiin. Toisaalta myös esimerkiksi Kauppalehti on pitänyt ostotarjousta ja siihen liittyviä riskejä esillä eli ei sijoittajat ihan pimennossa ole eläneet tämän kanssa(toivottavasti)
Ja kyllähän Thomaksen ostotarjouksen julkitulon jälkeinen raportti ihan oikein kehottaa myymään, olihan kurssi silloin 0,79 e eli preemio oli enää hyvin pieni verrattuna toteutumiseltaan epävarmaan ostotarjoukseen.
Kuten sanottu, ainakaan minä en tässä menettänyt edes virtuaalista rahaa🙂
Kun vauhtiin kerran pääsin, niin laajennetaan ajatuksenvirtaa hieman. Käsiteltävä keissi olisi ehkä paremminkin kuulunut luokkaan: "Kirjoittajan mielestä Inderesin pieleen menneet tavoitehinnat" Selkeä viestihän Inderesin suunnalta on aina ollut, seuraa suositusta äläkä tavoitehintaa. Tämä on kuitenkin mielestäni älyllisesti hieman epärehellistä, varsinkin isojen toimijoiden tavoitehintamuutokset heiluttelevat kursseja välillä rajustikin ja aktiivista kauppaa käyvän sijoittajan on otettava tämä huomioon. Inderesillä taas ei edes ole pidä-suositusta, joten raja lisää- ja vähennä-suosituksen välillä on toisinaan veteen piirretty viiva.Viimeksi tänä aamuna asiaa pohti @Olli_Vilppo kommentissaan Keskon raporttiin ja suositukseen. Osta- ja myy-suositukset eivät sitten taas puolestaan jätä epäselvyyttä analyytikon mielipiteestä. Toki kaiken takana on huolellinen, niiden raporttien läpikäynti, joihin sijoittajalle on pääsy. Parannusehdotuksia tämä vuodatus ei luonnollisesti sisältänyt🙂
1 tykkäys
Tuli mieleen tässä perjantai-illan suussa muistutella parista Inden analyysin mokasta, palaan jälleen kritisoimaan suositusten periodia, joka on alkanut karkeasti H1:llä 2021 ja päättyy tähän hetkeen.
Kuvassa ensiksi Rapalan suositushistoria, johon juuri tuli päivitys @Olli_Vilppo:n uuden vähennä-suosituksen muodossa.
Ja toisena kuvassa Innofactorin suositushistoria, johon juuri tuli päivitys kahden vähennä-suosituksen jälkeen lisää-suosituksen muodossa @Joni_Gronqvist:ltä.
Näettekö tässä jotain yhtäläisyyksiä? Koska minä näen: ollaan ratsastettu todella pitkä lasku positiivisella suosituksella, ja sitten käännytty nykyisellä pohjalla negatiiviseksi. Rapalan osalta toki vähennä-suosituksen oikeellisuus nähdään vasta aikaisintaan kuukausien sisällä, mutta ainakin nuo kaksi Innofactorin viimeisintä vähennä-suositusta pitkän laskulegin ratsastamisen jälkeen positiivisella suosituksilla näytti osuvan majesteettisesti kurssipohjille (mainittakoon, että itsehän onnistuin myymään omat Innofactorit osiksi tämän negailun takia aika tasan paikallisiin pohjiin, eli lievää biasia voi olla tässä näkemyksessä allekirjoittaneella 
)
Ja kaivetaan nyt vielä myös tää Kamuxin suositushistoria tähän loppuun, mikä lienee jo aikaisemmin ketjussa mainitun Qt Groupin lisäksi pahimpia epäonnistumisia positiivisten suositusten puolesta, etenkin ottaen huomioon osta-suositusten määrän matkan varrella. Mainittakoon toki, että allekirjoittaneella Medifilmin kautta Kamux on tällä hetkellä salkun suurin positio, eli olen itse siis polttanut rahaa positiivisen näkemyksen kanssa (paperilla ainakin), ja uskon käyvän arvon olevan jotain aivan muuta kuin mitä kurssi indikoi, mutta tämä ei silti poista sitä, että analyysissä on menty pahasti silloin metsään jos ollaan ratsastettu luokkaa -70 % kurssilasku koko matkan vaihdellen enimmäkseen osta-suosituksella, välillä toki lisää-suosituksella.
Tämä Vepun kommentti v. 2022 salkkujen tuotto-%:n päivityksessä oli kieltämättä surkuhupaisa osiksi, ja osin ehkä kertoo, että ehkä joku on mennyt pieleen laajamittaisemmin analyysissä, koska uskallan epäillä, että näkemyksen haastajia Kamuxin suhteen on ollut toimistollakin (?)
Mutta tämmönen lyhyt katsaus pieleen menneisiin suosituksiin tällä kertaa.
PS: Luonnollisesti Kamux-bullina toivon, että @Verneri_Pulkkinen on vaan ylikarhuinen Kamuxin suhteen, mutta etenkin noin piikikkään kommentin jälkeen toivoisin Vepua myös Kamuxin ketjuun haastamaan enemmän (niitä vähiä) Kamux-bulleja! Käsittääkseni olet kuitenkin pohtinut näkemystäsi pitkään 
56 tykkäystä
Vielä lisäyksenä ylempään, tähän pohdintaan saa liittyä itseasiassa mieluiten pääanalyytikot @Antti_Viljakainen ja @Petri_Gostowski mukaan: jossakin kohtaan tässä pohdin itsekseni, että missä kohtaan useimmiten ollaan pahiten kosahdettu esim. osta-suosituksissa analyysin suhteen, niin mulla tuli itselläni väistämättä mieleen ajatus (kun joitain vuosia on tullut jo analyysiä luettua), että etenkin näkyvien casejen selvät epäonnistumiset on liittyneet jokseenkin selkeästi kilpailuetujen väärinarviointiin (näistä mainitakseni ulkomuistista selkeimmin Verkkis, Kamux, joidenkin mielestä ehkä Remedy ja viimeisenä mainitsemani Rapala), tai vaihtoehtoisesti makroympäristön vaikutusten sivuuttaminen valuaatioita ohjaavana tekijänä (esim. Qt, Remedy, Revenio ja Harvia).
Ensimmäinen kysymykseni kuuluu pääanalyytikoille, ja muillekin analyytikoille, että oletteko pohdintani kanssa (edes jokseenkin) samaa mieltä? Ja toinen tärkeämpi kysymys: mitä kaikkia konkreettisia toimia on analyysitiimin sisällä tehty, että analyysiprosessia parannetaan näiltä osin? Etenkin tuo mainittu valuaationäkökulma kiinnostaa minua aidosti, koska kuten @Antti_Viljakainen on todennut, millään keskusjohtoisella mallilla ei esim. manipuloida aktiivisesti yhtiöiden WACC:eja esim. riskittömän koron veivaamisella. Jos ei noin, niin mikä on tähän vaihtoehtoinen ratkaisunne?
25 tykkäystä
Eikai tähän muuta voi kommentoida kuin että huteja sattuu. Toki tuon suositushistorian jos leikkaa vähän pidemmältä ajalta niin näkee, että välillä on myös osuttu Rapalassakin.
Rapala case on ollut viimeisen vuoden hyvin vaikea analyytikolle, kun numerot ovat alkaneet heiketä, mutta samalla ostotarjousoptio on kannustanut pysymään kyydissä. Yhtiö myös raportoi vain puolivuosittain, eikä kerro tyylilleen uskollisena juuri mitään ylimääräistä ulospäin niin analyysiin on joutunut hakemaan tiedonjyväsiä monesta suunnasta.
37 tykkäystä
Onko tämä validi syy pitää lisää/osta suositusta? Kuulostaa vähän ns. bullero-hopiumilta.
5 tykkäystä
Ei pelkästään siihen voi nojata, mutta se tukee tuotto/riskikuvaa sen verran että suositus on keikahtanut lisää puolelle. Pääomasijoittaja ei ole ostanut sitä 19% osuutta Rapalasta ilman että olisi nähnyt edes jotain reittiä sille että VMC myisi koko yhtiön.
Optio on edelleen olemassa, mutta nyt kertoimet nousi jo niin korkealle että se ei enää riittänyt keikauttamaan vaakaa lisää-puolelle
18 tykkäystä
Mielellään liitytään, mutta tässä kohtaa joudun toteamaan, että palaamme asiaan tässä lähiaikoina ja mahdollisimman pian. Nyt puskee kuitenkin tuloskauden kiireet päälle.
5 tykkäystä
Nyt löytyi sopiva hetki paneutua näihin aiheellisiin nostoihin. En mene tässä yhtiötasolle jokaisen yhtiön osalta, koska noiden reilun viiden yhtiön osalta kokonaiskuvan piirtäminen ei ole mielestäni ihan niin yksinkertaista, että ne voitaisiin niputtaa puhtaasti kilpailuetujen tai makron väärin arviointiin tai sivuuttamiseen. Tämä ei toisaalta tarkoita, etteikö nämä tekijät olisivat olleet aihealueita, missä on epäonnistuttu analyysissä tai ne eivät olisi vaikuttaneet väärässä olemiseen. Yhtiötason kommentointia kannustan jatkamaan yhtiökohtaisissa ketjuissa, joissa voi haastaa analyytikoita ja myös voin osallistua keskusteluun, silloin kun näen, että minulla on annettavaa.
Eli ensimmäiseen kysymykseesi vastaan, että olen jokseenkin samaa mieltä, mutta en täysin, siitä syystä, että en niputa esimerkiksi Harvian tai Remedyn vääriä näkemyksiä lähihistoriassa puhtaasti makroympäristön sivuuttamisen piikkiin (tai kilpailuetujen). Tuottovaateiden muutoksella on varmasti ollut osansa tässä, mutta esimerkiksi Harviassa mielestäni suurimpia virheitä oli täysin väärä arvio siitä, mikä vaikutus pandemialla oli kasvuun ja miten kasvu jatkuu sen jälkeen. Tältä virheeltä ei olisi pelastanut se, että olisi muokannut näkemystä arvostuksesta selvästi matalammaksi. Harviassa sitten virhe nousee huomattavaksi (ts. kova kurssilasku), kun sekä ennusteet että valuaatio on tullut alas. Molemmista komponenteista (ts. ennusteessa ja kertoimessa) siis otettiin turpaan kunnolla.
Remedyssä arvostus on yksi tekijä, mistä on tullut tukkaan, mutta kyllähän yksi keskeinen muutos lähivuosille on tullut ennustemuutoksista, jossa oltiin väärin arvioitu pelien kehityksen aikataulu ja siten niistä tuleva tulovirta. Tämä ei mielestäni liity myöskään kilpailuetuihin suoraan.
Yleisellä tasolla kilpailuetujen virheellinen arviointi on tyypillisesti todella tuhoisaa omalle näkemykselle ja se voi aiheuttaa huomattavia ennustemuutoksia, jolla on taas suora ja potentiaalisesti mittava vaikutus ennusteisiin. Siten on myös jokseenkin tavanomaista, että näissä virhearvioissa ollaan eniten väärässä varsinkin pitkällä aikavälillä (monesti kilpailuetujen väärinarviointi johtaa myös pidempikestoiseen ja hitaampaan ennusteiden luisuun). Tätä voimme parantaa tekemällä parempaa fundamenttianalyysiä, mihin pyrimme aina.
Makroympäristö ja valuaatioiden ”re-rating” matalammalle tasolle eli tuottovaateiden nousu on ollut viimeisen reilun vuoden aikana mielestäni hyvin poikkeuksellinen. Tässä olemme mielestäni kollektiivisesti tiiminä epäonnistunut, ja meidän olisi pitänyt pystyä suoriutua paremmin (ts. etenkin välttää paremmin tiettyä hyvin korkealla arvostettua yhtiöjoukkoa paremmin). Samaan aikaan korostan, että me emme ole emmekä tule olemaan makrotalo, jossa uhka tämmöisestä korkojen ja sitä kautta tuottovaateiden muutoksesta heilauttaa koko suositusjakaumaa yhteen äärilaitaan. En usko, että monella olisi riittänyt conviction 18kk sitten edes ottamaan tämmöistä kannanottoa. Nyt se toki näyttää itsestään selvältä, kun se on jo tapahtunut.
Eli emme tule ohjaamaan näkemyksiä mekaanisesti makron perusteella, mutta pyrimme kuitenkin tunnistamaan potentiaalisia tällaisia suurempia muutoksia. Näistä keskustellaan sisäisesti ja pyrimme varmistamaan, että kaikki on tietoisia ympäröivästä markkinatilanteesta ja mahdollisten kehityskulkujen vaikutuksista, eikä tuijota putkinäkömäisesti vain yhtiökohtaisia muuttujia.
Mitä tulee valuaatioiden ja waccien seuraamiseen, olemme viime vuosina rakentaneet prosessin niiden säännölliselle seuraamiselle. Eli käytännössä kokoomme kaikki waccit kasaan ja pääanalyytikot käyvät nämä läpi ja mikäli niistä ollaan eri mieltä (suuntaan tai toiseen) niitä käydään porukalla läpi. Olemme myös tehneet ”keskusjohtoisen” muutoksen tuottovaateiseen, kun nostimme kaikkia riskittömiä korkoja, minkä osa oli toki jo itse ennakoinut soveltamissaan tuottovaateissa. Vaikka siis yleisesti analyysiä ei johdeta keskusjohtoisesti, niin kyllä meillä tiettyä valvontaa tehdään ja analyytikot ovat velvollisia perustelemaan arvonmääritysmallinsa ja tuottovaatimuksensa myös sisäisesti. Olemme myös selvästi lisänneet sisäistä sparrausta. Tässä myös näkyy se, että pääanalyytikoiden resursseja on kasvatettu, kun niitä on nyt varsinaisen pääanalyytikon lisäksi ”co-head”. Omaksi ilokseni olen myös huomannut, että moni pyytää kollegoilta tai Antilta ja minulta huomattavasti aktiivisemmin sparrausta tai oman analyysin kommentointia. Itse näen, että tämänkaltaisen oman näkemyksen haastamisen on lähdettävä analyytikkotasolta, sillä en usko, että kukaan yksittäinen analyytikko voisi antaa oikeita näkemyksiä kaikista yhtiöistä ja olla koko ajan oikeissa. Uskon, että hyvä analyysi lähtee selkeästä fokuksesta niihin yhtiöihin, joita kukin analyytikko seuraa. Näistä tehtyjä omia arvioita ja näkemyksiä tulee sitten ”testata” ja sparrata omilla kollegoilla tai pääanalyytikoilla.
Nyt kun pääsin vauhtiin, voisin melkeinpä kirjoittaa tästä vaikka kuinka pitkään. Tiivistän tämän nyt loppuun, että olemme resursoineet pääanalyytikoita paremmin, minkä ansiosta olemme parantaneet prosesseja, jolla seuraamme koko seurantaportfolion tilaa. Tämän lisäksi sparraamme huomattavasti aktiivisemmin kuin olemme aiemmin tehneet. Nämä ovat asioita mihin olemme panostaneet viimeisen vuoden tai parin aikana. Samalla jokainen analyytikko pyrkii kehittymään jatkuvasti.
46 tykkäystä
Olisi kiinnostavaa kuulla, millä perusteella Kamux:in kilpailuedut on arvioitu väärin?
Ne tekijät, jotka ovat laskeneet Kamux:in tulosta, osuvatko ne kilpailuetujen alueelle vai ei ?
3 tykkäystä
Tässä ehkä mä oon huono henkilö siinä mielessä vastaamaan, että en oo väitteen kanssa aivan täysin samaa mieltä, mutta todella monet keiden kanssa olen aiheesta keskustellut on sitä mieltä et Kamuxin kilpailuedut on arvioitu Inden analyyseissä pidempään täysin väärin. Jos joku tästä itsensä tunnistava haluaa asiaa kommentoida ja haastaa tässä Indeä niin antaa palaa!
5 tykkäystä
Nyt on valitettavasti pakko nostaa tämä suositushistoria uudelleen framille kun Duell negaroi tänä aamuna, ja uusi ohjeistus on alle nykyisten ennusteiden.
Toki systemaattisella osta-suosituksella semmosen n. -20 % kurssilaskun vastaanotaminen ei vielä tuhoa pääomaa palautumattomasti, kun mietitään, että kuinka pahasti ollaan oltu väärässä ja mitä sijoittajalle on mahdollisesti aiheutunut näkemyksen seuraamisesta. Muistaakseni esim. tässä videossa @Sauli_Vilen puhui tuosta pääoman tuhoutumisen teemasta tarkemmin.
31 tykkäystä
Tällekin foorumille on postailtu ChatGPTn itsevarmasti antamia täysin satuilua sisältäviä vastauksia. Toisaalta joihinkin kysymyksiin sama masiina antaa hyvin hyödyllisiä vastauksia. Valistunut käyttäjä oppii hyvin nopeasti, mihin ChatGPT soveltuu, ts. mitä se osaa ja mitä se ei osaa.
Tämä mielessämme, jos kysyisimme: Olisiko kohtuullista että Inderes suhtautuisi edes jossain määrin kriittisesti omaan analyysiosaamiseensa? Jo siinä vaiheessa kun lähdetään jotain yhtiötä ottamaan analysoitavaksi, käytäisiin läpi että onko kykyä analysoida tätä alaa.
Ja ennen kaikkea, opittaisiin virheistä. Esimerkiksi tähän tapaan: Jos kurssi puolittuu lisää/osta suosituksen aikana, tiputetaan yhtiö automaattisesti veks analyysistä, sen sijaan että isketään vain saappaita syvemmälle suohon.
1 tykkäys
Jätän toki arviot ja tuomiot jokaiselle itselleen, mutta tätä olemme toki pyrkineet tekemään. Esimerkiksi biotech yhtiöt jätimme systemaattisesti pöydälle usean vuoden ajan ennen kuin löysimme sopivan analyytikon, jolla on edellytyksiä analysoida tätä toimialaa ja ymmärtää osakemarkkinaa. Toki samaa arviointia tehdään myös muilla toimialoilla, mutta lähtökohtaisesti uusien ja erilaisten sektorien/yhtiöiden haltuunottaminen tavanomaisilla liikevaihtoa tekevissä ja kassavirtaa tuottavissa tapauksissa pitäisi ajan yli onnistua riittävän peruspohjan omaavalta analyytikolta. Aikaa ja työtä uusien sektorien haltuunotto toki vaatii.
Lisäksi uskoisin myös, että asiakkaamme arvioivat myös ainakin jollain tasolla kykyämme ottaa yhtiö X sektorilta Y seurantaan. Tehtävään kykenemätön analyytikko voi aiheuttaa yhtiöille myös hallaa, joten yhteistyö ei varsinaisesti ole kummankaan osapuolen etu, jos osaamista ja/tai kykyä rakentaa sitä ei ole.
En koe, että luovuttaminen olisi varsinaisesti oikea ja yhteisölle pitkässä juoksussa lisäarvoa luova ratkaisu. Tässä tilanteessahan sijoittajat jäisivät täysin tyhjän päälle, jos ensin suositeltaisiin ostamaan osaketta ja sitten lopetettaisiin kommentointi ja arviointi kokonaan. Sen sijaan käytössä on useampia työkaluja, mitä tehdään, jos on oltu rajusti väärässä. Ensimmäisiä niistä ovat kollegoiden apu ja työmäärän/resussien lisääminen hankalaan tapaukseen.
49 tykkäystä
Tämän voi nähdä luovuttamisena, jolloin sillä on hiukan haikea sävy. Tai sitten juhlittavana muutoksena. Vähän kuin avioero.
Pitkässä juoksussa tämän toimintamallin etu nimenomaisesti tulisi esiin. Se ohjaisi proaktiivisesti toimintaa. Kun suositus alkaisi mennä pieleen olisi hetimmiten reagoitava, ei olisi aikaa odotella. Tämä johtaisi parempaan analyysiin ts. lisäarvoon.
Tuo analyysiosaamisen arviointiin vastasit hyvin, ja hyvin perinteisellä tavalla. Juuri näitä luutuneita perinteitä haluaisin räjäytettävän.