Näissä sijoittajan olisi kyllä hyvä ymmärtää, että tällaisen yhtiön tulevaisuuden ennustaminen tarkasti tai edes kohtuullisen osuvasti on täysin mahdotonta. Tätä alleviivaa myös se, että yhtiön oma ohjeistus lyhyelle ja keskipitkälle aikavälille on sijoittajan näkökulmasta varsin mitäänsanomaton.
Toinen asia on markkina-/toimintaympäristö sekä hyväksyttävät arvostuskertoimet. Vaikka analyysi menisi lukujen ja yhtiön toimenpiteiden osalta täysin nappiin, niin miten tällaista yhtiötä tulisi arvostuskertoimien osalta lähestyä nyt tai tulevaisuudessa? Markkina voi antaa tälle parin kuukauden päästä täysin erilaiset kertoimet kuin mitä minä näkisin nyt ennustaessani järkevänä.
No okei, analyytikon toki pitäisi pystyä jossain määrin arvioimaan juuri sitä osakekurssia ja suositustakin. Mutta ei tällaisessa yhtiössä tavoitehinnalla voi olla muuta kuin hutera ja viitteellinen rooli, ja kohtalaisen painokkaasti analyysissä kyllä ennusteiden epävarmuutta ja riskisyyttä mielestäni kuvaillaan.
Lisäksi: edellinen yhtiöpäivitys tehty 25.2.2022
Tästä samaa mieltä.
Taulukossa olisi hyvä jollakin tavalla vertailla skenaarioiden todennäköisyyttä (muutoinkin kuin tuolla alla olevalla disclaimer-tekstillä). Jos joku sijoittaja nyt ylipäätään jaksaa ohittaa tavoitehinnat ja suositukset, ja kahlata laajan raportin tänne jälkipuoliskolle saakka, niin helposti tulee virheellinen käsitys skenaarioiden todennäköisyyksien samankaltaisuudesta, koska visuaalinen asettelu ohjaa siihen. Tai että tämä “Nykyennusteet”-skenaario on nyt se todennäköinen ja nuo kaksi muuta sitten vähän epätodennäköisempi. Näin luulisin.
Nightingale ei ole ainakaan heti menossa nurin tuolla jättikassalla, mutta meidän biotech-lafkoissa on tilanteita missä todennäköisin skenaario on yhtiön konkurssi (tai ikuinen dilutointi: sama asia osakkeenomistajalle käytännössä), mutta potentiaali on niin suuri että jos se toteutuisi se kuittaa riskit.
Jälleen kerran hyvä esimerkki, missä pitää lukea se analyysi ja perustelut suositukselle.
Tuo haasto itse ennusteista ja oletuksista on ihan oikein!
Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että analyysiseuranta Nightingalen, Lifa Airin, Modulightin, BBS:n tyyppisten “katsotaan tuleeko kusta vai paskaa” -firmojen kohdalla on ihan turhaa. Analyytikolla ei voi yksinkertaisesti olla mitään substanssia ennusteiden ja arvonmäärityksen tekemiseen, koska sitä ei ole kenelläkään. Ihan pelleilyä koko touhu, ja toivottavasti kukaan ei perusta sijoituspäätöstään ainakaan tavoitehintoihin ja suosituksiin.
Minusta on hieman epäreilua puolustella pieleen mennyttä suositusta sillä oletuksella, että lukija ei ole perehtynyt itse analyysiin ja siksi ei ymmärrä jotain. Olisihan se kumma jos analyysin ydin ei yhtään tiivistyisi suosituksessa ja tavoitehinnassa.
Omasta näkökulmastani Harvia oli eniten pieleen mennyt. Omaan varsin rajallisen määrän aikaa (ja osaamista) osakkeisiin perehtymiseen ja Inderesin vahva ostosuositus pienestä riskitasosta ja suuresta tuottopotentiaalista oli ylivoimaisesti suurin syy siihen, miksi tuli tartuttua tähän putoavaan puukkoon kohtuu suurellakin summalla.
Tokihan maailmassa on riittänyt paljon epävarmuustekijöitä, jotka ovat tehneet ennustamisesta vaikeaa, mutta toisaalta Harvian tapauksessa jälkiviisaana voi todeta, että ne isoimmat tekijät olisivat olleet nähtävillä jo aiemmin. Puhun siis koronan aikana syntyneestä kysyntäpiikistä tämänkaltaisiin tuotteisiin ja kai se olisi ollut ennakoitavissa, mihin se johtaa, kun korona alkaa hellittämään otettaan.
Ostopäätös oli toki itseni tekemä, enkä syytä siitä Inderesiä, mutta ainakin sain pienen herätyksen siitä, että edes ammattilaisten suosituksiin ei kannata sokeasti uskoa ja ne voivat olla ylioptimistisia.
Kaikesta huolimatta pidän edelleen Harviaa ihan laadukaana firmana, joka on ottanut ehkä vähän liikaakin turpaan verrattuna moneen muuhun putiikkiin. Ehkä tässä vielä omilleen pääsee, mutta aikaa se tulee viemään.
Ihan kaunis ajatus mielenkiintoisista näkemyksistä, markkinatiedosta ja oivalluksista, mutta silti 95% analyyseistä perustuu julkisesti saatavilla olevaan yrityksen raportointiin ja numeroiden murskaukseen.
Analyytikoiden ennusteetkin tehdään pitkälti sen pohjalta mitä yritys itse ennustaa tai tavoittelee (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä). En väheksy tätä työtä, koska palveleehan se sijoittajaa kun ei tarvitse itse kaivaa ja yhdistellä tietoja eri lähteistä.
Ns. vakaammissa yhtiöissä analyytikon oman aidon ja kriittisen näkemyksen puuttuminen näkyy siinä, että tavoitehinnat ja suositukset liikkuvat pitkälti pörssikurssin mukana. Ei siis haluta olla kovin kaukana pörssikurssista vaan reivataan laskukonetta niin, että uusi tavoitehinta on yhtä (huonosti) perusteltu kuin vanhakin.
Nämä mainitsemani höpöhöpö-firmat ovat sitten tarina erikseen.
Vaikka et suosittelekaan tavoitehintojen ja suositusten katselua kenellekään, niin väitänpä että suurin osa piensijoittajista tekee päätöksensä pääsääntöisesti niihin nojautuen.
Tiedän, tämä on ristiretki mihin arvioin menevän muutamia satoja vuosia. Olen kärsivällinen viestini kanssa.
Jep! Oikeasti osaavat analyytikot penkovat jostain hämäryydestä (mutta laillisista! ) lähteistä vielä sen 5 % mikä ei ole helposti saatavaa tietoa. Ja hyvä analyytikko osaa yhdistää piuhoja (tuo yhtiö sanoi noin, tuo näin, yleensä se vaikuttaa kolmanteen noin jne.).
Kokenut lukija oppii melko nopeasti erottamaan kuka heiluu kurssin mukana ja kuka tuo oikeasti lisäarvoa.
Olen kanssasi ihan samaa mieltä.
Koronakysynnänhuipussa oli Harvian niin tavoitehinta kuin kertoimet todella isot.
Vieläkään ei olla nähty Harvialta uusia käänteentekeviä yrityskauppoja, joiden mahdollisuuden kertoimia perusteltiin. Itsellä on keskihinta Harviassa about niin että jos hiukan yli tuplaa nykykurssista, niin omat pois…, syvällä kulkee.
Sitten kun katsoo ketkä ovat lisänneet esim. heinä / elokuussa reippasti Harviaa Top 100-listalla niin hiukan ihmettelen. Mitään positiivista singnaalia ei ole markkinasta havaittavissa, eikä ole yhtiö itsekään antanut.
Näitä lausahduksia on alkanut kuulemaan enenevissä määrin sen jälkeen, kun tavoitehintaennusteet ovat menneet pöpelikköön. Miten sijoittaja voisi välttyä tavoitehintoihin katsomisesta, kun sitä joka tuutista tuodaan esiin. Esim. KL flash-uutiset uutisoivat nämä tavoitehintojen muutokset ilman mitään sen enempiä perusteluita tai analyysejä. Kummasti tavoitehintojen merkityksiä väheksytään aina siinä vaiheessa, kun ne on pielessä. Oikeassa olot ja palkinnot kyllä kelpaavat kun osuu oikein.
En löytänyt Inderesin kehitysideat-ketjua, joten kirjoitan tänne. Tämä ehdotus voisi ehkä auttaa IT-sektorin suositusten onnistumista
Voisiko olla hyötyä, jos Inderes palkkaisi teknologiasektorin analyytikkojen tueksi kovan luokan kokeneen IT-arkkitehdin. Käytännön kokemusta usealta osa-alueelta esim.
pilviteknologia
tausta-/API-palvelut, näihin liittyvät ohjelmointikielet ja kehykset
käyttöliittymäkerros, näihin liittyvät ohjelmointikielet ja kehykset
sulautetut ja näihin liittyvät ohjelmointikielet
yritysarkkitehtuuri
jne.
Usein on tärkeä ymmärtää syvällisesti IT-firman palvelut ja/tai tuotteet sekä niiden kilpailijat, että kykenee arvioimaan realistisesti tuoteiden/palveluiden kilpailukykyä sekä asemoimaan ne suhteessa kilpailijoihin
Ehkä hän voisi käydä hieman teknisemmin videolla läpi yhdessä yrityksen edustajan kanssa heidän ratkaisujaan siten, että ne auttavat sijoittajia ymmärtämään paremmin tuotteen kilpailukyvyn
Ainakin Qt-ketjussa on pähkäilty Qt:n kilpailukykyä tulevaisuudessa ja Tecnotree ketjuissa heidän uuden arkkitehtuurin etenemistä
Vai onko tällaista jo ehdotettu tai onko muuten huono ajatus ?
Kovan luokan kokeneille IT-arkkitehdeille taitaa olla valtava kysyntä monessa paikassa, joten helppoa tämänkaltaisen henkilön rekrytoiminen ei olisi. Eikä varsinkaan halpaa. Varmasti olisi kuitenkin loistava vahvistus analyytikoille.
Täällä on jo useamman kerrankin todettu, ettei pelkkää suositusta ja tavoitehintaa tulisi tuijotella. Nyt on kuitenkin aika tarkalleen vuosi kulunut Duellin listautumisesta, joten uteliaisuuttani kävin katsomassa suositushistoriaa:
Kurssi tätä kirjoittaessa on 1,82 €. Noh, entäpä sitten se analyysi, onko se ollut onnistunut vai onko vain markkinasentimentti hapantunut yllättävästi. Katson nyt vaikka sellaista keskeistä parametriä kuin kannattavuus. Seurannan aloitusraportissa kannattavuuden ennustettiin lähivuodet olevan välillä 10,9 % - 13,2 %. Yhtiön pitkän aikavälin taloudellisena tavoitteena EBITA 13,0 % on todettu “realistiseksi”.
Viimeisimmässä yhtiöraportissa on otettu jo aika paljon synkempi kuva, kannattavuustasoa on leikattu 30-35 % alemmas. Myös lähivuosien liikevaihtoennusteita tuleville vuosille on pienennetty n. 10 %.
Kiviä en heitä, koska eihän meillä kenelläkään ole kristallipalloa (tai no, vain harvoilla ), mutta eihän tämä nyt ihan lankulle osunut.
Tuli @Sauli_Vilen ja @Atte_Riikola n tämän viikon podista mieleen, että kuinka paljon analyytikot harrastaa jonkinmoista jälkiviisastelua / analyysin analysointia tai miksi haluaakaan kutsua?
Eli jos suositus, tavoitehinta tai itse ennusteet ovat olleet pielessä, palaatteko ajassa taakse miettimään että “olisihan tämä pitänyt osata paljon paremmin ennustaa” tai vaihtoehtoisesti “ei tälläiselle skenaariolle voinut antaa analyysissä juuri mitään painoarvoa”? Jos säännöllisesti palaatte tarkastelemaan näitä ja vielä pidätte kirjaakin, niin millainen jakauma näiden kahden välille on palttiarallaa tullut?
Positiivisena (koska suositus oli oikein) esimerkkinä, koronan alussa harvian Q2/20 liikevaihdon kasvuksi ennustettiin Q1 raportin jälkeen 16,4%, toteuma oli kuitenkin 50,1% liikevaihdon kasvu. Ennusteet (pelkkiä numeroita katsomalla) oli siis lähes niin pielessä kuin mahdollista, mutta tästä tuskin voi kukaan analyytikkoa syyttää.
Q4/20 kasvu ennusteeksi tuli 46,2% sen jälkeen kun oltiin kasvettu 50,1% ja 63,8% edellisinä kvartaaleina. Toteumaksi Q4lle tulikin 70%, joten ei ihan lankulle osunut vieläkään - vaikka pallokenttä alkoi jo olemaan oikea. Mutta vaikka oltiinkin paremmin perillä kulmakertoimesta, tästä jälkimmäisestä analyytikko voisi kuitenkin saada jo kuittailuja ennustetarkkuudestaan. Vaikka tottakai harviasta on helppo antaakin analyytikolle synninpäästö, kun se on ollut verrattain vaikeasti ennustettava koronan alusta lähtien.
Itsellä tulee mieleen vincit, aloittelin juuri sijoittamista ja inderesiltä oli suositus vincitistä yli kympissä ja tuli ostettua onneksi tämä oli pienin ostamani erä mtn osaketta ikinä n. 50% normaalista. Noh tällä hetkellä salkussa -56% toista vuotta jossain kohtaa tais olla jo alle neljänki.
Itse taas pidän näistä tavoite hinnoista, summaa mielestä hyvin ja jos on osta suositus niin vähintään tulee firmaa katsottua tarkemmin. Enää näitä että tekisin pelkästään suositusten perusteella ostopäätöksiä että sikäli oli arvokas opetus heti alussa. Mutta kyllä ne itsellä vaikuttaa että esim en ikinä osta mtn osaketta jolle inderes on laittanu myy/vähennä enkä edes vaivaudu niitä sen enempää katsomaan vaan karsin ne heti pois ehkä väärin sekin mutta eipä ole vielä ainakaan harmitellut
Nämä ostotarjoustilanteet ovat eittämättä hankalia arvioida, mutta miten ihmeessä Inderes on ollut vähennä-puolella ja 0,45 e tavoitehinnalla Wetterissä? En tunne keissiä riittävästi ja käsittääkseni on ollut epävarmuutta siitä, koskeeko tarjous kaikkia osakkeita. Kuitenkin kuukauden sisällä osaketta olisi saanut hintaan 0,63 e ja nyt tarjous toteutuu 0,82 e. Kritiikki kohdistuu siis lähinnä siihen, miksi tavoitehintaa ei ole muutettu erikoistilanteen ajaksi vai eikö analyytikko uskonut sen toteutumiseen? Disclaimer: En ole omistanut enkä tule omistamaan kyseisen yrityksen osakkeita. @Thomas_Westerholm yhtiön analyytikkona varmaan paras tähän vastaamaan, toki pääanalyytikko @Antti_Viljakainen voi myös halutessaan yleisellä tasolla näitä ostotarjoustilanteita kommentoida
@Olli_Koponen oli puolestaan hyvin kartalla Caverionista, kun kehotti heti tarjouksen tultua julki, sijoittajia vielä seuraamaan tilanteen kehittymistä ja niinhän siitä sitten korotettu tarjous saatiinkin. @Atte_Riikola :lle jo hieman ilmaisin pettymystäni suhtautumisesta Roviosta saatuun ostotarjoukseen, mutta toki vasta myöhemmin näemme, mikä oli lopputulos tässä Rovion kohdalla on myös kyse siitä, että kuten ennenkin olen maininnut, niin tuo Inderesin suosituksen aikaperspektiivi 12 kuukautta on auttamattoman lyhyt aika arvostuksen purkautumiseen ihan yhtiön omalla tekemisellä. Pidemmällä aikavälillä Atenkin olisi ollut helppo suositustaan pitää positiivisena.
Korjattu tekstiin oikein tuo Thomas Westerholmin tunniste, oli näköjään aiemmin vain etunimi tummennettu ja foorumilta löytyy myös pelkällä Thomas-nimellä käyttäjä
Yleisellä tasolla voin sanoa, että kaikki erikoistilanteet käydään aina tapauskohtaisesti punniten tuottopotentiaalia, siihen liittyviä riskejä sekä kykyämme arvioida näitä riskejä. Näin on toimittu myös Wetterin, Rovion ja Caverionin tapauksessa. Thomas voi avata tarkemmin Wetterin tapausta, joka on tosiaan on ollut poikkeuksellisen hankala erikoistilanne arvioitavaksi.
Tämä Wetterin pakollinen ostotarjous on kieltämättä ollut poikkeuksellinen tapaus. Tyypillisestä ostotarjouksesta poiketen Wetterin osakkeet jäävät kaupankäynnin kohteeksi, joten mielestäni oli reilua viestiä arviomme millä tasolla kurssi voisi mielestämme olla 12 kuukauden päästä.
Ei lähdetty pelaamaan ostotarjousta, koska ennen tiedotetta rahoituksen varmistumisesta kariutumiseen liittyvää riskiä ei järkevästi pystynyt arvioimaan. Ostotarjousvelvoitehan syntyi Sopranon kanssa allekirjoitetusta yhdistymissopimuksesta ja siihen haettiin poikkeuslupaa, jonka Fiva hylkäsi. Ostotarjousvastikkeen 0,82 euron osakekohtainen hinta oli myös Fivan eikä tarjouksen tekijän määrittämä (korkein hinta, johon tämä oli ostanut osakkeita pörssistä). Ostotarjousta lykättiin listautumisen jälkeiseen aikaan, jotta Simula Invest saisi riittävät vakuudet rahoituksen varmistamiseksi. Suuri osa vanhan Wetterin osakkeista ei kuitenkaan ollut lock-uppien takana, joten kun Wetterin ja Sopranon osakkeet yhdistyivät ostotarjouksen vaatima tarjousvastike olisi teoriassa voinut moninkertaistua, jos vanhan Wetterin osakkeenomistajat olisivat joko myyneet osakkeitaan pörssissä tai tarttuneet ostotarjoukseen. Mahdollisuus pikavoitoille tilanteessa syntyi, mutta arbitraasiksi sitä ei voi mielestäni missään nimessä kutsua.
), mutta eihän tämä nyt ihan lankulle osunut.