Inflaatio, korot ja allokaatio

Itse olen seurannut näitä korkopapereita Nordnetissä. Trendi on vielä punainen. Nämä ETF:ät ovat portfolioita eli mitään yhtä bondia et näistä saa ja arvo riippuu siitä mihin eri pituuksien ja riskiprofiilien bondit kehittyvät. Mutta kuten listasta näkee niin kauttaaltaan punaista paitsi vapaasti muuttuvissa koroissa. Pitkät kiinteät korot on ottanut eniten takapakkia arvossaan.

1 tykkäys

Kiitoksia listauksista. Itse olisin enemmän kiinnostunut korkopapereista mitä holdaisin esim. muutaman vuoden ajan eräpäivään saakka jolloin nimellistuotto olisi pakosti positiivinen mikäli lainanottaja kykenee maksaa velkansa.

Muutamia baby bondeja (ja preferred osakkeita) olen omistanut ja omistan. Täytyy jatkaa tuskiskelua josko löytyisi jotain kiinnostaa noilta markkinoilta tai löytyisi muita lainapapruja.

Jos etsit jotain lyhyen ajan inflaatiohedgeä, niin fyysinen kulta on sellainen. Euroissa mitattuna se on noussut 8% YTD, vaikka äsken tulikin hieman pullbackia. Tuollaisia tuottoja ei oikein saa korkopapereista ja samalla kaikki osakeindeksitkin ovat tippuneet. Nyt voikin olla hyvä aika lisätä allokaatiota kultaan, ellei EKP aio tuntuvasti kiristää rahapolitiikkaa lähitulevaisuudessa (tuskin).

Euroissa kullan hinta noussut ja dollareissa ei. Pienempien kaupankäyntikulujen ansiosta dollarit ovat varmaan olleet parempi “sijoitus” tänä vuonna kuin fyysinenkulta. Kulta ETF:ää hieman omistan, dollareita hieman enemmän.

Sen sijaan, että olisi vaihtanut dollareita takaisin euroiksi ostin eilen lisää NextEra Energy Inc | 5.65% Series N Junior Subordinated Debentures due March 1, 2079 (NEE.PRN) Information Page | Preferred Stock Channel Jos korot jenkeissä nousee niin tämänkin arvo varmaankin laskee valtionlainaa suuremman riskin takia, mutta tälläinen osohinnalleni lähes 6% tuotto kyllä kelpaa.

Valuuttamuunnoksissa joutuu tietysti maksamaan spreadit, joten enpä sitten tiedä onko se ETF:iä kovin paljon edullisempaa. Dollari on vahvistunut suhteessa moniin valuuttoihin, koska keskuspankki on sanonut vähentävänsä QE:ta eli toisin sanoen niiden rahapolitiikka pitäisi olla kireämpää kuin monen muun keskuspankin. Poliittinen paine vain yleensä ajaa jatkuvaan inflatoimiseen, joten kuinka pitkään tuollainen päätös pysyy, on toinen kysymys. Pitkällä aikavälillä paperivaluutoilla on vain yksi suunta suhteessa reaaliomaisuuteen ja se on heikkeneminen. :slightly_smiling_face:

Ostin hiljaittain kiinteistöjä, eritysesti saksasta Vonoviaa josta puhuttiin REIT-ketjussa REIT - osinkotuottoa kiinteistöistä

Kysymys jota itse olen pohtinut: onko osakkeiden/kiinteistöjen tuottovaatimuksen kannalta relevantimpi reaalinen vai nimellinen korko? Kysymys on monimutkainen, mutta olen kiinteistöjen kohdalla taipuvainen ajettelemaan että reaalinen koska sekä vuokria että kiinteistöjen arvoja yleensä korotetaan inflaation tahtiin. Näin sekä kassavirta että tase (+toivottavasti osakkeen hinta) nousevat joka vuosi samalla nimellisllä prosentilla mitä uudet nimelliset tuottovaatimukset ovat nousseet inflaation takia. Eli nykyisiä numeroita kuten osinkotuottoa olisi arvotettava reaalisella tuottovaatimuksella. :thinking:

Konkreettinen esimerkki

Vuokra 4%, inflaatio 1% + reaalinen tuottovaatimus 2% = lainojen korko 3%

Vuosi Vuokra Inflaatio Korko Kiinteistöt Lainat Fair value adj. Vuokrat Lainakulut Tuotto Reaalituotto
1 4% 1% 3% 1000000 500000 10000 40000 15000 7,00% 6,00%
2 4% 1% 3% 1010000 500000 10100 40400 15000 6,96% 5,96%
3 4% 1% 3% 1020100 500000 10201 40804 15000 6,92% 5,92%
4 4% 1% 3% 1030301 500000 10303 41212 15000 6,89% 5,89%
5 4% 1% 3% 1040604 500000 10406 41624 15000 6,85% 5,85%
6 4% 1% 3% 1051010 500000 10510 42040 15000 6,81% 5,81%
7 4% 1% 3% 1061520 500000 10615 42461 15000 6,78% 5,78%
8 4% 1% 3% 1072135 500000 10721 42885 15000 6,75% 5,75%
9 4% 1% 3% 1082857 500000 10829 43314 15000 6,72% 5,72%
10 4% 1% 3% 1093685 500000 10937 43747 15000 6,68% 5,68%

vuokra 4%, inflaatio 4% + reaalinen tuottovaatimus 2% = lainojen korko 6%

Vuosi Vuokra Inflaatio Korko Kiinteistöt Lainat Fair value adj. Vuokrat Lainakulut Tuotto Reaalituotto
1 4% 4% 6% 1000000 500000 40000 40000 30000 10,00% 6,00%
2 4% 4% 6% 1040000 500000 41600 41600 30000 9,85% 5,85%
3 4% 4% 6% 1081600 500000 43264 43264 30000 9,72% 5,72%
4 4% 4% 6% 1124864 500000 44995 44995 30000 9,60% 5,60%
5 4% 4% 6% 1169859 500000 46794 46794 30000 9,49% 5,49%
6 4% 4% 6% 1216653 500000 48666 48666 30000 9,40% 5,40%
7 4% 4% 6% 1265319 500000 50613 50613 30000 9,31% 5,31%
8 4% 4% 6% 1315932 500000 52637 52637 30000 9,23% 5,23%
9 4% 4% 6% 1368569 500000 54743 54743 30000 9,15% 5,15%
10 4% 4% 6% 1423312 500000 56932 56932 30000 9,08% 5,08%

Sijoittajan saama reaalituotto ei muutu inflaation takia. Ja reaalikorot ovat nousseet, mutta edelleen nollan tuntumassa (Yhdysvallat) tai sen alapuolella (Eurooppa).

Irving Fisher (1930) jo aikanaan myös spekuloi että osakkeiden nimellinen tuotto pitäisi liikkua yksi yhteen odotetun inflaation kanssa. Samaan tapaan kuin velkakirjan nimellinen tuotto % = reaalinen tuotto % + inflaatio %. Näin ei kuitenkaan empiirisesti ole ollut. Yksi esitetty hypoteesi Modigliani and Cohn (1979) on ns. money illusion jonka mukaan sijoittajat virheellisesti käyttävät nimellistä tuottovaatimusta arvottaessaan reaalisia tuloksia. Muuan Sharpe (2000) kertailee näitä tässä: https://www.federalreserve.gov/pubs/feds/1999/199902/199902pap.pdf

Mielipiteitä? Olenko laskenut jotain väärin?