”Tavoitteenamme on myöhempi First North -listautuminen. Nyt tehtyä järjestelyä voi pitää siltarahoituksena”, kertoo Injeqin toimitusjohtaja Timo Hänninen.
“Hänninen kertoo, että nyt kerätty kolme miljoonaa euroa tyydyttää yhtiön rahoitustarpeet vuoden 2023 puolelle. Viime vuonna yhtiö ei tehnyt liikevaihtoa, mutta tänä vuonna sitä on määrä syntyä 0,4–0,8 miljoonaa euroa.”
”Vaihtovelkakirjan menestys todistaa, että medtech-yhtiö kiinnostaa sijoittajia. Tosin markkinoiden kokonaistilanne on viime syksyn jälkeen mennyt huomattavasti epävarmempaan suuntaan.”
.oa. ”Tuote on markkinoilla ja saamme tuotteista kassavirtaa. Niiden myynti on alkanut kymmenessä maassa.” IQ-Tip-älyneula on tuotannossa, ja sillä on myyntilupa. Se sai myynnin mahdollistavan CE-merkinnän joulukuussa 2021, ja Injeq on valmistautumassa USA:n markkinoiden vaatiman FDA-sertifioinnin hakuun.
Eli voisi loppuvuonna olla listautuminen realistista, jos tuon avulla rahoitustarpeet riittävät vuoden 2023 puolelle?
Koepallona tällainen ylimerkitty 3 miltsin velkakirja-anti oli tosi hyvä, etenkin tässä markkinatilanteessa.
Jos myynti lähtee vetämään ja näin todistaa tuotto-odotuksista, suunniteltu 8 miljoonan osakeanti tulee varmasti menemään hyvin kaupaksi. Edellytyksenä, ettei sitä ylihinnoitella…
Melko syklisesti näyttäisi tiedotusta tapahtuvan (twitter/Aamulehti/Omat sivut), mutta parempihan tuo kuin ei lainkaan.
Edit: Melko sekavaksi on kyllä tehty uutisten löytäminen sivuilla, kun nämä tulivat näkyviin vain kun vaihdoin kielen engalnniksi. Tai voi toki myös olla, että en vain osaa etsiä suomenkilisestä versiosta riittävän hyvin…
Valistakaa amatööriä liittyen tuohon tutkimukseen. Lukaisin tuon nopeasti läpi, enkä oikein ymmärrä miten tämä älyneula on niin vallankumouksellinen. Tulokset vaikuttivat olevan melko samat kuin normaaleilla neuloilla tai verrattaessa muihin variaatioihin. En ehkä osaa lukea lääketieteellistä tutkimusta oikein, joten kertokaa mikä on se huomionarvoinen juttu? Se tietysti positiivista, että on yhtä luotettavan oloinen kuin jo vakiintuneet tavat. Mutta se, että muutenkin hitaasti ja hankalasti muuttuva lääketieteenala muuttaisi käytäntöjään vaatisi kai jotain selkeää etua?
Injeqin tekniikkahan on vastusmittausta useilla eri taajuuksilla eikä optista mittausta. injeq.com/fi/yritystietoa/tuote/
“Injeq IQ-Tip®-älyneulan runkoa ja neulan sisällä olevaa mandriinia (neulan poistettava sisäosa, tunnetaan myös nimellä styletti) käytetään piston aikana mittauselektrodeina, joiden kautta mitataan neulan kärkeä koskettavan kudoksen bioimpedanssi. Injeq IQ-Tip®-älyneulaan kuuluva IQ-Tip®-analysaattori tekee tämän 200 kertaa sekunnissa, viidellätoista eri taajuudella. Näin pystytään päättelemään reaaliaikaisesti, milloin neulan kärki saavuttaa kohteensa.”
Jos vastasit minulle niin enemmän hain kysymykselläni mitä selvää hyötyä käytännössä tuosta saa? Tuon edellä linkatun ylemmän tutkimuksen perusteella ei mitään selvää eroa tainnut olla luvuissa verrattaen vanhoihin metodeihin.
Tuolla tuodaaan esiin, että pistoksen tekeminen/äytteiden ottaminen on turvallisempaa ja nopeampaa.
Luotettavimmilla pistoksilla saadaan mainittuja haittoja pinenennettyä:
“Lasten yleisimmässä syöpäsairaudessa, akuutissa lymfaattisessa leukemiassa (ALL), lumbaalipunktio tehdään yhdelle potilaalle jopa noin 20 kertaa. Toimenpide voi johtaa kudosvaurioihin, lisätä kipua ja kärsimystä ja hankaloittaa hoitoa.”
Ei kai tuollaisista mitään matemaattisia faktoja ja abstraktia vertailua saa irti, mutta minun on lopetettava tähän tämä kommentointi kun en todellakaan ole alan ammattilainen.
Jos ei usko keissiin niin ei sijoita. Tämä on näitä todellisia riski sijoituksia, big riskies - big profit tai sitten ei.
Joo ei ollut tarkoitus mitään alkaa haastamaan. Enemmänkin toivoin, että jos joku enemmän noista ymmärtävä osaisi kertoa mitä mahdollista positiivista signaalia noista kokeista löytyy. Usko tai älä, itsekin olen tähän sijoittanut. Itsekin olen ollut vakuuttunut kaikesta kerrotusta, oma kykyni vaan tulkita tuota tutkimusdataa hieman vajaavainen.
Yksinkertaisesti. Kuljetko pimeässä tunnelissa ilman valoa ja karttaa (olet kuitenkin taitava tunnelin käyttäjä) vai onko sinulla opas ja tämän lisäksi reitti tiedossa, jonka näet laitteesta.
Kyllä kyllä tässä syy miksi itsekin tähän olen sijoittanut. Mutta kerran vielä, tuohon tutkimukseen palatakseni. Onko niissä jotain selvää läpimurrollista eroa vanhoihin metodeihin verrattaessa. Tarkoitukseni on vain saada mahdollisia ammattimaisempia tulkintoja niihin liittyen. Löytyykö niistä jotain, mikä näyttää toteen Injeqin neulan selvän hyödyn? Voihan olla, että tutkimusten lisääntyessä erot alkavat tulemaan selvemmin näkyville.
Tässä on olennainen ero nykyiseen käytäntöön ja se on merkittävä. Tuo esimerkkini kuvaa tilanteen maallikollekin, jonka hetki sitten laitoin.
Injeqin sivulta:
IQ-Tip®-älyneulalla voidaan sekä ottaa näyte aivoselkäydinnesteestä (cerebrospinal fluid) että annostella aivoselkäydinnesteeseen lääkeaineita esimerkiksi leukemiahoidon yhteydessä. Lasten yleisimmässä syöpäsairaudessa, akuutissa lymfaattisessa leukemiassa (ALL), lumbaalipunktio tehdään yhdelle potilaalle jopa noin 20 kertaa. Toimenpide voi johtaa kudosvaurioihin, lisätä kipua ja kärsimystä ja hankaloittaa hoitoa. Useissa seurantatutkimuksissa on yleisesti havaittu blastisoluja sisältävien traumaattisten pistojen heikentävän merkittävästi ALL:aa sairastavien lasten pitkäaikaista selviytymistä 1-4. Koska Injeqin älyneulalla tehdyissä ALL-lasten lumbaalipunktioissa traumaattisten punktioiden osuus on verraten pieni ja koska blasteja esiintyy em tutkimusten mukaan vähintään puolessa traumaattisista punktioista, voi hyvin odottaa älyneulan käytön lisäävän ALL:aa sairastavien lasten parantumisen todennäköisyyttä.
Syöpähoitojen ohella toinen tyypillinen syy lumbaalipunktioon on aivokalvontulehdusepäily, jonka diagnosoinnissa laadukas selkäydinnestenäyte on tarpeen. Hoitamaton tai huonon näytteen vuoksi diagnosoimatta jäänyt aivokalvontulehdus on aina hengenvaarallinen. Vastasyntyneiden kohdalla tällaisen näytteen saamiseen liittyy ongelmia, joita Injeq IQ-Tip®-älyneulan käytön odotetaan ratkaisevan. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain noin 50 % vastasyntyneiden pistoista onnistuu.5
Epäonnistuneet pistot, huonolaatuiset näytteet ja niistä seuranneet viivästykset diagnoosissa aiheuttavat kivun ja kärsimyksen lisäksi kuluja lapsen tehohoidon venyessä tarpeettomasti. Lisäksi huonolaatuisista näytteistä voi potilaalle aiheutua mahdollisia uusintakäyntejä tutkimuksissa.
Vastaan nyt kun on vähän kosketuspintaa. Tulee noita näytteitä otettua päivittäin useampia. Hyvin harvoin ne epäonnistuvat tai mitään ongelmia näytteen laadussa tulee. Jos sanotaan että otan 100 potilaalta näytteen näistä 1 epäonnistuu. Olennaista on siis neulan hinta suhteessa vanhaan spinaalineulaan. Sairaaloissa ei haluta maksaa turhasta.
Lasten kanssa tilanne tietysti eri kun eivät osaa suhtautua näytteenottoon aikuisen tavoin ja halutaan kerralla onnistua. Toki nuo yhtiön sivuilla mainitsemat ALL lapset eivät mitään jokapäiväistä kauraa sairaaloissa ole.
Mikäli älyneulan hinta kliiniseen käyttöön on järkevä niin miksi ei, mutta vähän tulee myös sellainen fiilis että pyritäänkö tässä ratkaisemaan ongelmaa mitä ei varsinaisesti ole olemassa. Tässä suhteessa skaalautuvuus mietityttää.
Oliko joku linjoilla yhtiökokouksessa? Itse unohdin koko möten… Oliko kokouksessa yhtä sekava meno kuin keväällä, vai oliko “palattu normaaliin”? Ja saatiinko jotain kommenttia myynnin liikkeellelähdöstä?
Itsekin olen ollut vakuuttunut kaikesta kerrotusta, oma kykyni vaan tulkita tuota tutkimusdataa hieman vajaavainen.