Sehän on juhlan paikka! Kyseessä on maailman ensimmäinen kvanttitietokoneita valmistava sarjatuotantotehdas. Tuossa uutisessahan oli jotain uuttakin, eli “As part of this announcement, the company also shared an expansion of its Seattle facilities, increasing its footprint from 65,000 square feet to an impressive 105,000 square feet.” Ei tuota lisäpinta-alaa ihan huvikseen kasvateta. Mukava seurata viime vuosisadan yhden merkittävimmän tieteellisen teorian (kvanttimekaniikka) kehittyvän tämän vuosisadan merkittävimmäksi laskenta-arkkitehtuuriksi (kvanttilaskenta). Kunhan tämä kvanttitietokonetoimiala saa itsensä järjestykseen, menee kvanttilaskenta AI:n ohi merkittävyydeltään. Tää IonQ on sellainen “munalukkoyhtiö”, pitää vaan jaksaa, voi kestää tovi, ennekuin Wall Street alkaa ostaa. Koska Streetti katsoo aina numeroita, ja numerothan on vielä kuitenkin pienet. Eli 9 analyytikkoa kymmenestä varmaankin sanoo, että liian kallis, on kuplassa.
Ionq:lla tuntuu asiat etenevän varsin hyvin suunnitellussa jiirissään😋
Kyllä, niin edetään. Viimevuotinen canadalaisen Entangled Networks:n osto poikii nyt näitä ratkaisuja. Tässä on minusta paljon samaa kuin Nvidian ostaessa Mellanoxin 2020, Nvidia sai kytkentäverkon supertietokoneisiinsa. Nyt IonQ tekee ihan samaa. IonQ rakentaa kvanttitietokoneiden kytkentäverkkoa. Kvanttimekaniikan verkko toimii ilman kaapeleita, eikä tarvita piitäkään. Se tarkoittaa sitä, että energiankulutus per laskentakapasiteetti romahtaa miljoonasosaan (käytännössä nollaan) verrattuna vaikkapa Armin piheimpiin prosessoreihin. Nyt olis kyllä kiva olla aikakone ja kelata jo vähän eteenpäin ja nähdä näiden nyt tapahtuvien mullistavien asioiden hedelmiä :).
Tarkoitiko kuitenkin, että tiedonsiirron energiankulutus romahtaa? Jos et, niin voitko selventää miten kaapeliton tiedonsiirto voisi painaa energiankulutuksen suhteessa laskentakapasiteettiin “käytännössä nollaan”? Kuulostaa nimittäin aika utopistiseltä 
Lomittuminen on kvanttimekaniikan ilmiö, jossa paikassa X tapahtuva asia tapahtuu paikassa Y samalla hetkellä ja ilman meidän tuntemia tiedonsiirtomekanismeja. Eli kvanttimekaniikan verkot eivät tarvitse kaapeleita eikä perinteellistä sähkömagneettista säteilyä. Ja koska meille tutut tiedon välitysmekanismit puuttuu niin tietenkin energiaa ei kulu. Einsteinhan piti kvanttimekaniikkaa myös utopistisena, ja siksi antoi muiden viedä kehitystä eteenpäin, mm. Erwin Schrödinger, Werner Heisenberg, Niels Bohr.
Onko kukaan muodostanut jotain ajatusta tuleeko Q4 tulokset olemaan hyvät 28.2.? 
Tiedän että vähän mutu kysymys… mutta olisi kiva muidenkin ajatuksia kuulla kuin omia päänsisäisiä.
Tj. Chapman tiesi ja 3kk sitten miten Sveitsin Baaselin ja Yhdysvaltain ilmavoimien kauppojen liikevaihdot rullaa kvartaalin läpi, joten ennusteisiin mennään ja jos ei yllätyksiä, niin vähän yli. Mutta ei IonQ:n osalta liikevaihdoilla ole vielä juurikaan merkitystä, koska tuo rahan tulo on diskreettiä ja yhtiöhän on alkuvaiheessa. Fokus on hyvä pitää siinä, tuleeko uusia kauppoja ilmi, uusia yhteistyöverkostoja ja eteneekö roadmäppi. Olen jo kääntynyt sille jalalle, että enää ei tarvi jännittää onko ion trap oikea arvaus. Yhtiö nimittäin vaihtaa neuraaliin atomiin, jos on tarve vaihtaa. Kvanttisirun HW on koko ratkaisupinon yksi osa; paljon muuta osaamista ja kääntäjää ja softaa ja kaikenlaista tekniikkaa tarvitaan. Eli jos HW vaihtuisi niin ei kaikki ole sitten loppu. Tarkoittaa sitä, että kvanttiyhtiöillä on ja kertyy monenlaista osaamista jota voi sitten myydä markkinoilla. Tuleehan Nvidiastakin pikkuhiljaa myös softatalo.
Et varsinaisesti vastannut kysymykseeni. Sanoit alunperin näin:
Kysyin:
Tarkoitiko kuitenkin, että tiedonsiirron energiankulutus romahtaa?
Sen kyllä voin hyväksyä että tiedonsiirtoon ei kulu enää juurikaan energiaa, jos tieto siirtyy lomittumisen kautta. Kuitenkin kvanttitietokoneetkin kuluttavat sähköä, ja tällä hetkellä suurin osa siitä menee jäähdytykseen, enkä nyt ainakaan muista että täällä olisi ollut puhetta huoneen lämpötilassa käytännössä toimivista kvanttiteknologioista (onhan niitä ilmeisestikin kehityksessä, mutta ilmeisesti varsin varhaisessa vaiheessa vielä [1][2]). Toisaalta kyllähän myös ne huoneenlämpötilassakin toimivat osat sähköä kuluttavat edelleen (teknologiasta riippuen esim. mahdollisesti tarvittavan tyhjiön ylläpitäminen + piirien hallintaan tarvittavat komponentit).
Sinänsä kyllä kvanttikoneilla näyttää olevan paljon tarjottavana supertietokoneskaalan laskennan virrankulutuksen vähentämisessä per laskentateho (tosin en oikein tiedä miten näitä vertaillaan koska kvanttikoneen laskentatehoa ei kai voi mitata samoilla testeillä kuin perinteisesti on tehty?). Jos sähkönkulutus saataisiin laskettua kymmenestuhannesosaan jollain verrannollisella laskentatehtävällä, kuten [3] esittää, onhan sillä vaikutusta. Mutta mistä sie tuon mainitemasi miljoonasosan sait? Extrapoloit kehitystä rohkeasti kymmenen vuotta tulevaisuuteen?
[1] https://www.advancedsciencenews.com/breakthrough-in-quantum-computing-with-stable-room-temperature-qubits/ (2024)
[2] The Status of Room-Temperature Quantum Computers (2023)
[3] https://www.datacenterdynamics.com/en/opinions/the-dual-pronged-energy-saving-potential-of-quantum-computers/ (2023)
Kiitos kysymästä @eesau , tämä on hieman pidempi tarina ja otti vähän aikaa “dokumentoida” 
tämä ajatuksen kulku. Mutta käydään asia nyt läpi. Ja mulla on omaperäinen tyyli edetä johtopäätökseen, koettakaa jaksaa lukea.
EuroHPC:n JUPITER supertietokone Saksassa rakentuu n. 24 000 NVIDIAn GH200 Grace Hopper supersirun päälle. Sitä pidetään tämän hetken maailman tehokkaimpana AI systeeminä. Systeemin tehonkulutus on 18,2 MW joka on 3,6% Loviisan ydinvoimalan yhden yksikön tehosta (n. 500 MW). Tai 180% Kotkan Energian kaukolämpötehosta 10 MW. Kyseessä on siis merkittävästi energiaa kuluttava yksikkö. Systeemistä voi lukea lisää oheisesta linkistä:
IonQ:n tiekartta löytyy sijoittajasivuilta, analyst day 19.9.2023. IonQ on materiaaleissaan perustellut, että parin vuoden päässä he saavuttavat 64 algoritmillisen kubitin (#AQ64) laskentatehon. Tällöin laskentavoima ohittaa reilusti bittimaailman supertietokoneiden laskentavoiman. Lisäksi IonQ:n tiekartalla on jo “isommat” systeemit, mitkä moni tuhatkertaistaa tai miljoonakertaistaa laskentavoiman suhteessa siihen pisteeseen, kun supertietokoneet ovat jo jääneet taakse (jo ennen #AQ64) .
IonQ:n tiekartoilla energian teho – tehontarve ei ole lainkaan rajoittava tekijä. Mietin kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa, niin suhteellisuusteoriassahan energia, massa, paikka ja nopeus ovat koko ajan rajaavina suureina. Kvanttimekaniikassa näin ei ole. Siellä keskeistä on superpositio ja lomittuminen. Oma johtopäätökseni on, että kvanttimekaniikan laskenta-arkkitehtuuri antaa moni kymmenmiljoonakertaisesti energiatehokkaamman ympäristön kuin biittimaailma. Eli sen takia energiantarve per laskentasuorite romahtaa (vaikka noin miljoonasosaan) siirryttäessä kvanttiarkkitehtuuriin. Olen yrittänyt hahmottaa asiaa karkeasti oikein, mutta tarkat laskelmat jätän matemaatikoille.
Käytännössä, jos JUPITER supertietokoneen laskentatehoa kasvatettaisiin teoreettisesti kvanttitietokoneiden kapasiteettiin, niin JUPITER AI-systeemin energiankulutus olisi 18,2 MW kerrottuna todella isolla numerolla, ehkäpä 1 000 000 000 000 tai sinnepäin.
Kiitos @eesau kysymyksestäsi, sehän poiki nyt vastauksen siihen, miten kauan noita NVIDIAn siruja oikein tullaan haluamaan nykytahdilla → kvanttilaskennan lyödessä läpi muutaman vuoden päästä läpi havahdutaan siihen, että ei NVIDIAkaan ole nykyisen arkkitehtuurin siruineen turvassa, kvanttisirut ottaa roolia AI laskentaan. Tuli muuten mieleen, että IonQ voi olla silloin myös haluttu ostokohde.
Katsoin noita @eesau jakamiasi linkkejä, vaikuttaa siltä, että kvanttimaailmassa tapahtuu paljon, eivätkä IonQ:n saavutukset ole kantautuneet kovin laajalle porukalle. IonQ hakee harva se viikko uusia patentteja, saakin niitä, patentit liittyvät kvanttilaskennan peruskivien hiomiseen, kuten portit (gates), ionien hallinta, algoritmejä on patentoitu. Nyt tämä juttuni alkaa vaan paisua ja paisua, siksi päätän nyt tähän, ja kyllähän me näihin ydinkysymyksiin kummiskin palataan vielä useaan otteeseen. Ja oli kyllä hyvä kirjoittaa tää miljoonasosaan meno näin ihan auki, arkipohdinnastahan on kyse.
“IonQ on materiaaleissaan perustellut, että parin vuoden päässä he saavuttavat 64 algoritmillisen kubitin (#AQ64) laskentatehon.”
Tähän vielä lisäkommenttina, että AQ29 Aria oli syksyllä-23 julkaistaessaan Ionq mukaan 7kk etuajassa ja nyt alkuvuodesta -24 julkaistun AQ35 Forten sanottiin olevan jo 12kk etuajassa. AQ64 Tempo on aikataulullisesti parin vuoden päässä, henkkoht arvelen kuitenkin kuitenkin Ionq jatkavan linjaansa ja julkaisevan senkin etukäteen, oman hiha- arvioni mukaan mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana mutta sen sitten aika aikanaan näyttää.
Vielä kun jatkaa ajatusta tämän voimin:
Ja uusimman uutisoinnin:
Voi tosiaan ennusteet GH200 menekinkin suhteen mennä vielä kenties uusiksi, kun päästää folioinnin ihan lauantaivalloilleen😃
Kiinnostuneille pitkä pruju selattavaksi.
State-of-Quantum-2024-report.pdf
Kiitos vastauksesta. Oli pakko painostaa kun et kertonut mitään perusteita tuolle huimalle väitteellesi
Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö sellaisten ongelmien ratkaisu, joihin nykyisin käytetään megawattiluokan superkoneita, JA jotka pystytään muotoilemaan kvanttilaskennan algoritmeiksi, onnistuisi kvanttitietokoneilla murto-osalla nykyisestä energiankulutuksesta. Suuri kysymys onkin, miten moni ongelma pystytään muotoilemaan siten, että kvanttilaskennan hyötyjä päästään käyttämään. Lienee todennäköistä että tekoälystä saadaan apua kvanttialgoritmien kehittämiseen niissäkin tapauksissa, jotka nykyään vaikuttavat olevan epäyhteensopivia kvanttikaskennan periaatteiden kanssa, mutta kaikkea laskentaa ei todennäköisesti koskaan tulla siirtämään kvanttitietokoneille.
Se, että mahdollisesti parin vuoden sisään kvanttitietokone ylittää laskentatehossa tehokkaimmankin klassisessa tietokoneessa pyöritetyn kvanttilaskentasimulaation rajat ei miusta kerro oikein muusta kuin siitä, että se simulaatio on todella raskas pyörittää johtuen (luutavasti, en todellakaan ole asiantuntija tässä) siitä että kvanttitietokoneen toimintaa on ihan yhtä vaikea mallintaa klassiselle tietokoneelle sopivaan muotoon kuin klassisen tietokoneen on ratkaista ongelmia joihin kvanttilaskenta taas sopii erinomaisesti. Miun mielestä ei siis voida vetää johtopäätöstä, että jos AQ64 kvanttitietokone ylittää kvanttialgoritmien ratkaisussa megawattien sähköteholla pyörivässä supertietoneessa pyörivän kvanttikonesimulaation, tuo kvanttikone voisi korvata kyseisen supertietokoneen, tai että niitä edes voisi hirveän hyvin verrata keskenään, koska ne toimivat niin eri tavalla ja soveltuvat niin eriaisiin tarpeisiin. Tosin en kyllä tiedä yhtään, miten moni supertietokoneilla tällä hetkellä ratkaistavista ongelmista on sellainen, että siihen voidaan kirjoittaa tehokas kvanttialgoritmi, joten ole tässä näkemykseni kanssa ihan yhtä heikoilla jäillä kuin siekin. 
Yritin myös hahmottaa mikä on “quantum AI:n” eli kvanttitekoälyn nykytilanne, mutta taidetaan olla vielä vahvasti villien visioiden puolella - ihan jo siitäkin syystä että joko ei vielä ole edes olemassa tarpeeksi tehokkaita kvanttikoneita, tai ainakaan niitä ei ole ollut olemassa niin pitkään ja tarvittavissa määrin, että ala olisi ehtinyt kehittyä kokeellisella tasolla kovin pitkälle. Tai ehkä en vaan onnistunut löytämään oikeita lähteitä 
Jos koneoppimisen ongelmiin kyetään kirjoittamaan kvanttilaskentaan sopivia algoritmeja, silloin toki NVIDIAlta katoaa nykyiset kilpailuedut hetkessä, mutta tapahtuuko näin, ja milloin niin tapahtuu? En oleta että tuohon kukaan pystyy vakuuttavasti antamaan vastausta tällä hetkellä. Nykyiset syväoppimisen kuumimmat algoritmit ovat kehittyneet suunnilleen viimeisen vuosikymmennen saatossa siltä pohjalta, että meillä on vihdoin ollut riittävän kustannustehokas tapa suorittaa rinnakkaistettua matriisialgebraa. Jonkun täytyy kehittää jotain todennäköisesti ihan erilaista, jotta kvanttitietokoneilla päästään edes samalle tasolle jolla nykyiset tekoälyhärvelit ovat.
Eipä itelläkään toiminut enää tuo linkki mutta tämä näyttäisi toimivan: https://meetiqm.com/uploads/documents/State-of-Quantum-2024-report.pdf
80 sivua luettavaa sunnuntain illan ratoksi
Samasta aiheesta kirjoitin jo Nvidia ketjuun, mutta kirjoitetaan tännekin.
Kvanttilaskenta toimii hyvin ongelmiin, jossa dataa on vähän, mutta laskenta on haastavaa. Tekoälyn laskentaluonne on juuri päinvastoin: dataa on massiivisesti ja laskenta on verraten helppoa (yksinkertaisia matriisioperaatioita, joihin voidaan karrikoiden kynällä ja paperilla laskea analyyttinen ratkaisu).
Syy löytyy kvanttimuisista, johon ei ole klassisen laskennan kaltaista pysyväismuistiratkaisua ainakaan vielä.
Tämä on siis rajoite etenkin tällaisissa LLM-tyyppisissä malleissa, jotka opetetaan mammuttimaisilla datamassoilla, ja joissa nykymallien parannusrajoitteeksi on spekuloitu jopa sitä, että malleille on kohta opetettu suurin piirtein kaikki ihmiskunnan tallettama tieto. Toki kvantti-AI:sta löytyy omia tutkimushaaroja mm. SVM-mallien (googleta “quantum SVM”, jos aihe kiinnostaa) ja vastaavien osalta, mutta se syntyykö näistä ikinä mitään oikeasti käyttökelpoista, etenkin kun klassisen laskennan kehitys on niin huimaa ja takamatka kasvaa joka viikko, jää kyllä nähtäväksi.
"“With the rise of generative AI, we are increasingly hearing from customers about the prohibitively expensive and lengthy compute resources–upwards of $1 billion and 3 months–required to train certain large language models. We estimate that to fully simulate 64 algorithmic qubits, you would need 3.6 billion GPUs, and that by shifting AI workloads to our increasingly powerful quantum computers, IonQ can help address the world’s next great computing challenge. We are eager to work with our customers on the next era of computing and networking in 2024 and beyond.”
Edit: lisätty lainaukseen
Tuossa se asian ydin on. GPU:uiden lukumäärä ja energiankulutus tulee rajoittavaksi tekijäksi. IonQ on asiaa tutkinut. Ja siksi joskus vaihdetaan GPUt QPUiksi. Wall Streetillehän tämä on aika mahdoton hinnoittelutehtävä, ja siksi kurssi on jotain sinne päin. Luvuissa oli erityisen kiinnostavaa tilauskannan selvä kasvutrendi. Palataan paremmalla ajalla.
Olen tähän ketjuun tutustunut ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja täällä on tullut vierailtua enemmänkin. Tänään selailin uudelleen ja ajattelin, että vähän koetan ymmärtää lisää yhtiön perusteista.
Koetan saada asioita niin sanotusti yhteen, toki osa näistä alla olevista tiedoista on ihan oikein, mutta osa tiedoista ovat vanhoja ja vähän hassusti kirjoitettu.
Onko alla olevan tekoälyjen tiivistykset perusasioista about oikein? (enemmän yhtiötä seuranneille alla olevista tiedoista tuskin on kovinkaan paljon hyötyä)
Pyysin tekoälyä eli ChatGPT:tä, jonka tiedot ulottuvat vain vuoden 2022 alkuun.
Lyhyesti yhtiöstä
IonQ on yritys, joka keskittyy kehittämään ja kaupallistamaan kvanttiteknologioita. He keskittyvät erityisesti kvanttitietokoneiden rakentamiseen ja hyödyntämiseen. IonQ:n lähestymistapa perustuu ionien ansaanottamiseen, jossa kvanttibittiä voidaan manipuloida ja lukea tarkasti. Tämä tekniikka tarjoaa tarkkuutta ja vakaampia kvanttiprosesseja. IonQ on yksi monista yrityksistä, jotka pyrkivät kehittämään kvanttitietokoneita, jotka voivat ratkaista monimutkaisia ongelmia paljon nopeammin kuin perinteiset tietokoneet.
Taloudelliset mahdollisuudet
IonQ:n kehittämää kvanttitietokonetta ja siihen liittyvää kvanttiteknologiaa voidaan potentiaalisesti hyödyntää monilla talouden aloilla. Tässä muutamia tapoja, joilla kvanttitietokoneet voivat tarjota taloudellisia etuja:
- Rahoitus ja sijoitukset: Kvanttitietokoneet voivat tarjota parempia malleja sijoitusten ja rahoituksen analysointiin. Ne pystyvät käsittelemään valtavia määriä dataa ja suorittamaan monimutkaisia laskelmia nopeasti, mikä voi auttaa ennustamaan markkinoiden liikkeitä ja optimoimaan sijoituspäätöksiä.
- Optimointi: Kvanttitietokoneet voivat ratkaista monimutkaisia optimointiongelmia nopeammin kuin perinteiset tietokoneet. Tämä voi johtaa tehokkaampiin toimitusketjuihin, resurssien optimointiin ja logistiikan parantamiseen, mikä säästää yrityksille kustannuksia ja parantaa niiden kilpailukykyä.
- Materiaalien suunnittelu ja lääketiede: Kvanttitietokoneet voivat simuloida atomitason vuorovaikutuksia, mikä auttaa kehittämään uusia materiaaleja ja lääkkeitä. Tämä voi johtaa innovatiivisten tuotteiden ja hoitomenetelmien syntymiseen, mikä puolestaan voi luoda uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia.
- Turvallisuus ja salaaminen: Kvanttitietokoneet voivat auttaa kehittämään entistä vahvempia salaustekniikoita ja turvallisuusprotokollia. Tämä on tärkeää esimerkiksi pankkialalla, verkkoturvallisuudessa ja henkilötietojen suojaamisessa.
On kuitenkin syytä huomata, että kvanttitietokoneiden täysi potentiaali talouden alalla saattaa olla vielä kaukana, ja niiden käytännön sovellukset ovat vielä kehitysvaiheessa. Lisäksi kvanttitietokoneiden rakentaminen ja ylläpito ovat edelleen kalliita, ja niiden laajamittainen käyttöönotto voi vaatia aikaa ja resursseja.
Kilpailijat
IonQ:n kilpailijoita ovat muut yritykset ja tutkimuslaitokset, jotka myös kehittävät kvanttitietokoneita ja niihin liittyvää kvanttiteknologiaa. Joitakin tunnetuimpia kilpailijoita ovat:
- IBM: IBM on yksi johtavista yrityksistä kvanttitietokoneiden kehittämisessä. He ovat kehittäneet useita kvanttitietokoneen prototyyppejä ja ovat investoineet laajasti kvanttiteknologiaan.
- Google: Google on myös merkittävä toimija kvanttitietokoneiden kehittämisessä. He ovat muun muassa kehittäneet Bristlecone-kvanttitietokoneen ja ovat olleet edelläkävijöitä kvanttialgoritmien tutkimuksessa.
- Microsoft: Microsoft on sitoutunut kvanttitietokoneiden kehittämiseen Quantum Computing -hankkeensa kautta. He ovat kehittäneet muun muassa Q#-ohjelmointikielen ja ovat mukana useissa kvanttiteknologian tutkimusohjelmissa.
- D-Wave Systems: D-Wave on erikoistunut kvanttioptimointitietokoneiden kehittämiseen. He ovat johtavia kvanttioptimointiratkaisujen tarjoajia ja ovat toteuttaneet useita kvanttitietokoneita asiakkailleen.
- Rigetti Computing: Rigetti on toinen kvanttitietokoneiden ja kvantti-infrastruktuurin kehittäjä. He tarjoavat kvanttitietokoneiden käyttömahdollisuuksia pilvipalveluna ja kehittävät myös omia kvanttitietokonemallejaan.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä IonQ:n kilpailijoista kvanttitietokoneiden alalla. Kilpailu tällä alalla on kuitenkin laajaa ja monimuotoista, ja uusia toimijoita saattaa ilmaantua markkinoille jatkuvasti.
Miten eroaa kilpailijoista
IonQ erottuu kilpailijoistaan useilla tavoilla, ja tässä on joitakin keskeisiä tekijöitä:
- Ansateknologia: IonQ:n lähestymistapa perustuu ansateknologiaan, jossa ionit ansataan sähkökenttään ja niiden tilaa manipuloidaan laserien avulla. Tämä lähestymistapa mahdollistaa tarkan ja vakaudeltaan ylivertaisen kvanttitietokoneen rakentamisen. Muiden yritysten käyttämät lähestymistavat voivat olla esimerkiksi suprajohtavien piirien tai topologisten kvanttibittien käyttöä.
- Vakaus ja virheenkorjaus: IonQ:n ansateknologia mahdollistaa erittäin vakaan kvanttitietokoneen rakentamisen, mikä on keskeistä virheenkorjauskyvyn kannalta. Virheenkorjaus on merkittävä haaste kvanttitietokoneiden toiminnassa, ja IonQ:n ansateknologia tarjoaa vahvan pohjan virheenkorjausratkaisujen kehittämiselle.
- Kaupallinen saatavuus: IonQ on yksi ensimmäisistä yrityksistä, joka tarjoaa kaupallisen kvanttitietokoneen pilvipalveluna. He ovat tehneet yhteistyötä useiden asiakkaiden kanssa, jotka ovat jo käyttäneet IonQ:n kvanttitietokonetta reaalimaailman ongelmien ratkaisemiseen.
- Suorituskyky: IonQ:n kvanttitietokoneet ovat osoittaneet erinomaisen suorituskyvyn useissa kvanttialgoritmeissa ja sovelluksissa. Esimerkiksi heidän kvanttitietokoneensa on ollut kilpailukykyinen monissa kvanttioptimointitehtävissä.
- Yhteisö ja ekosysteemi: IonQ on aktiivinen kvanttiteknologian tutkimuksen ja kehityksen yhteisössä. He ovat olleet mukana useissa kvanttiteknologian tutkimusohjelmissa ja ovat tehneet yhteistyötä useiden akateemisten ja teollisten toimijoiden kanssa kvanttialgoritmien ja sovellusten kehittämisessä.
Nämä tekijät yhdessä tekevät IonQ:sta merkittävän toimijan kvanttitietokoneiden alalla ja auttavat heitä erottumaan kilpailijoistaan.
Googlen tekoälyn ajatuksia:
Lyhyesti yhtiöstä
IonQ: Yhtiöesittely
Missio: IonQ:n missiona on rakentaa maailman parhaat kvanttitietokoneet ratkaisemaan maailman monimutkaisimpia haasteita ja parantamaan liiketoimintaa, yhteiskuntaa ja planeettaamme.
Perustaminen: IonQ perustettiin vuonna 2015 yli 25 vuoden uraauurtavan akateemisen tutkimuksen pohjalta.
Toimiala: Kvanttitietokoneiden laitteisto ja ohjelmistot
Pääkonttori: College Park, Maryland, Yhdysvallat
Toimitusjohtaja: Peter Chapman (20. toukokuuta 2019 alkaen)
Teknologia: IonQ:n kvanttitietokoneet perustuvat loukkuun jääneisiin ioneihin. Tämä teknologia tarjoaa useita etuja, kuten:
- Skaalautuvuus: IonQ:n järjestelmät pystyvät skaalautumaan satoihin ja jopa tuhansiin qubitteihin.
- Tarkkuus: IonQ:n järjestelmät tarjoavat erittäin korkean tarkkuuden kvanttilaskelmille.
- Yleiskäyttöisyys: IonQ:n järjestelmät sopivat useiden erilaisten kvanttisovellusten suorittamiseen.
Tuotteet:
- IonQ Aria: Yleisesti saatavilla oleva, suorituskykyinen lippulaiva kvanttijärjestelmä.
- IonQ Forte: Markkinoiden tehokkain kaupallisesti saatavilla oleva kvanttijärjestelmä.
- IonQ Forte Enterprise: (Odotetaan vuonna 2024)
- IonQ Tempo: (Odotetaan vuonna 2025)
Saavutukset:
- IonQ oli ensimmäinen julkisesti noteerattu puhtaasti kvanttitietokoneita kehittävä yritys (New Yorkin pörssissä lokakuussa 2021).
- IonQ on saavuttanut useita merkittäviä virstanpylväitä kvanttitietokoneiden kehityksessä.
- IonQ:n järjestelmiä käyttävät useat johtavat organisaatiot eri toimialoilta.
Lisätietoja:
- IonQ:n verkkosivusto: URL IonQ
- IonQ:n blogi: URL IonQ Blog
- IonQ:n sijoittajatieto: URL IonQ Investor Relations
Huomioithan, että vastauksessani en ole käyttänyt URL-osoitteita tai markdown-linkkejä. Sen sijaan olen käyttänyt avainsanoja, joiden avulla voit etsiä tietoa Google-haulla.
Riskit ja mahdollisuudet
IonQ:n riskit ja mahdollisuudet
Riskit:
- Kvanttitietokoneiden kehitys on vielä alkuvaiheessa: On olemassa riski, että IonQ:n teknologia ei ole skaalautuva tai riittävän tehokas kaupalliseen käyttöön.
- Kilpailu on kiivasta: Alalla on useita muita yrityksiä, jotka kehittävät kvanttitietokoneita.
- Sääntelyriskit: Kvanttitietokoneille ei ole vielä olemassa sääntelykehystä.
Mahdollisuudet:
- Kvanttitietokoneilla on valtava potentiaali mullistaa useita toimialoja: Kvanttitietokoneita voidaan käyttää esimerkiksi lääkkeiden kehitykseen, uusien materiaalien suunnitteluun ja rahoitusalan ongelmien ratkaisemiseen.
- IonQ:lla on vahva teknologia-asema: IonQ:lla on useita patentteja ja sen tekniikkaa pidetään alan parhaimpana.
- IonQ:lla on kokenut johtotiimi: IonQ:n johtotiimillä on laaja kokemus teknologia-alalta.
Yhteenveto:
IonQ on riskialtis sijoitus, mutta sillä on myös valtava potentiaali. Sijoittajien tulisi harkita huolellisesti kaikkia riskejä ja mahdollisuuksia ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Lisätietoja:
- IonQ:n riskitekijät: URL IonQ Risk Factors
- Kvanttitietokoneiden markkinaraportti: URL Quantum Computing Market Report
Huomaathan, että vastauksessani en ole käyttänyt URL-osoitteita tai markdown-linkkejä. Sen sijaan olen käyttänyt avainsanoja, joiden avulla voit etsiä tietoa Google-haulla.
Laitetaan tähän viihteeksi yhtiön kurssihistoriaa.
Joku kävi tykkäämässä vanhasta postauksesta, jossa oli pari linkkiä, josta kvanttiin voi hiukan perehtyä.
Tuli mieleen, että hetki sitten bongasin uuden paikan. Tässä: