IT-palvelusektori sijoituskohteena

Jaetaan tänne myös @Frans-Mikael_Rostedt loistava kirjoitus koskien Suomen IT-palvelualaa:

10 tykkäystä

Nyt kun yhä useampi yritys on ilmoittanut YT-neuvotteluista, niin onko mahdollista, että IT-yrityksissä palkkamenot tulee itse asiassa alenemaan. Viime vuodet kilpailu tekijöistä oli kovaa jolloin palkat nousi. Nyt jos työt vähenee ja joudutaan irtisanomaan niin uusissa rekrytoinnissa palkat ei ehkä olekaan niin korkeat.

5 tykkäystä

Paljon mahdollista, että palkkamenot laskevat lyhyellä aikavälillä. Ylitöitä tehdään vähemmän, mikä laskee tuntikustannusta. Lomautukset laskevat palkkoja myös.

Toisaalta opiskelun ohessa tehdyt (halvemmat) työtunnit vähenevät, mikä saattaa nostaa työtuntien keskihintaa.

Poistuma eläkkeelle saattaa hieman kiihtyä, ja opiskelijat saattavat jatkaa hieman pidempään opiskeluan. Nämäkin ovat vain keskipitkän (1-2 vuotta) ajan vaikutuksia.

Pitkällä aikavälillä alalla on työvoimapula edelleen.

8 tykkäystä

En usko palkkakustannusten putoamiseen ilman putoamista lamaan. Tämä kokemuksena alan yrittäjänä.

7 tykkäystä

Linkkaan vielä toimittajamme Jyri Tuomisen tosi kiinnostavan, laajemman jutun pörssin it-palveluyhtiöistä. Tämä maksumuurin takana, mutta pääpointit:

-Osaavien koodarien sijaan nyt kilpaillaan projekteista.
-Hintakilpailu projektien kilpailutuksissa kovenee, koska koodareita ei haluta pitää pyörittämässä peukaloitaan sopimusten välissä.
-Heikossa markkinatilanteessa pörssin it-palveluyhtiöistä parhaassa tilanteessa ovat ne, joilla liiketoiminta painottuu pitkiin julkisen sektorin sopimuksiin, kuten Digia, Gofore, Innofactor, Netum ja Tietoevry.
-Tämänhetkinen hinnoittelu pörssissä on suht pessimististä ja lyhytnäköistä, pitkällä aikavälillä arvostus voi olla houkutteleva.

15 tykkäystä

Tämä Tomi Pienimäen kommentti Kauppalehden hyvässä jutussa:

”Paljon on kiinni makrosta. Kun ilmapiiri taloudessa muuttuu, tilanne alalla kääntyy nopeasti. Ohjelmistokehityshankkeita ei suunnitella vuosia etukäteen, vaan investoinnit it-palveluihin ovat hyvin nopeasyklisiä.”

Oman kokemukseni mukaan tämä on kovin suhteellista. Aika ideasta/tarpeesta hankkeen (projektin) aloittamiseen on suorassa suhteessa hankkeen hintaan. Tuo aika siis käytetään vatvomiseen ennen kuin hankeen päävaihe tilataan. Suurin piirtein näin on menty tällä vuosituhannella:

Hinta
100 € heti
1 000 € viikko
10 000 € kuukausi
100 000 € 3 kk
1 000 000 € vuosi
10 000 000 € 2-5 vuotta

Onko foorumilaisilla muita nyrkkisääntöjä aiheen tiimoilta?

3 tykkäystä

Näinhän se on.

”Julkisen sektorin pitkiä sopimuksia hyljeksittiin alalla vielä 6–7 vuotta sitten. Gofore on osoittanut 3–4 viime vuoden aikana, että yhtälö toimii. Yksityisellä puolella hinnat ovat parempia, mutta hankkeet ovat lyhyitä.”

“Pitkät sopimukset tuovat jatkuvuutta ja ennakoitavuutta.”

8 tykkäystä

Painottaisin sanaa pitkiin. 3-5 vuoden sopimukset ovat ehkä jo riittävän pitkiä, että auttavat yleisen kysynnän laskuvaiheen yli. Hallitusohjelman säästötoimet hillitsevät vuosien 2024-2026 julkisen sektorin budjettien kasvua, ja IT-palveluista on helpompi säästää kuin henkilöstön palkoista.

En oikein usko, että edes Digia, Gofore, Innofactor, Netum ja Tietoevry pystyisivät jatkamaan kasvu-uralla ensi vuonna, koska pitkiäkin julkisen sektorin sopimuksia tulee katkolle ensi vuonna. Uskon yrityssektorin kysynnän toipuvan aiemmin.

Osakkeiden arvostukseen ja kurssikehitykseen en ota kantaa.

10 tykkäystä

Sopimuksia tulee katkolle joka vuosi siellä sun täällä. Kun on yhden toimittajan tuote valittu ei toimittajaa ja palvelukokonaisuutta lähdetä kevyin perustein vaihtamaan vaan neuvotellaan uusi sopimus. Toimittajan vaihtaminen on usein raskas, kallis ja resursseja syövä toimenpide ja sinänsä riski jo itsessään.

6 tykkäystä

Nimenomaan sopimuksia tulee aina katkolle. Siksi pitkäkään sopimus ei välttämättä auta, jos se sattuu olemaan loppumaisillaan. Luonnollisesti on paljon parempi, jos sopimuskannasta on jäljellä keskimäärin 3 vuotta kuin 1 vuosi.

Näillä Suomen pienemmillä IT-palveluyhtiöillä on hyvin vähän tuotteita. Asiakkaan käyttämän tuotteen ylläpitosopimus kyllä vaihdetaan kokonaistaloudellisempaan vaihtoehtoon eli toiselle IT-palvelutuottajalle, jos sellainen on vanhan sopimuksen päättyessä tarjolla.

Vaikkapa tämä Verottajan palvelu on kilpailutuksessa nyt ja jonkun vuoden päästä uudestaan Verottaja ulkoistaa 100 miljoonalla pilvensä hoitoa | Tivi

2 tykkäystä
16 tykkäystä

Mut eikös toi twiitti oo ihan pumppausta, omistusosuus on yli10%, ei 15%.

Pikaisesti katsoen, olisko siinä kaksi eri rahastoa samalta toimijalta?

  • Silchester International Investors International Value Equity Trust (> 5%)
  • Silchester International Investors LLP (> 10%)

Indereksen datasta näitä hallintarekkaroituja ei löydy

4 tykkäystä

Ei. Otsikoiden sijaan koko tiedotteen lukemalla tulee kyllä selväksi että Silchesterin yhteenlaskettu omistus, mukaan lukien Value Equity Trust, on 10,61%.

3 tykkäystä

IT-palvelusektori katsaus :ok_hand::sunglasses::+1:

20 tykkäystä

Oli kerrassaan erinomainen, kiitos @Frans-Mikael_Rostedt ja @Joni_Gronqvist! :slight_smile:

Tässä vielä sama kirjallisena. :slight_smile:

15 tykkäystä

Vain Digia ja Innofactor pystyivät kasvamaan orgaanisesti 22q2 → 23q2 samalla parantaen ebita%:aan. Tässä markkinatilanteessa hyvä suoritus ja lyhyellä peruutuspeilitekniikalla tämä on itselleni ratkaisevaa, kun valikoin omia suosikkejani. Mutta molempien ebita% lähtötaso oli varsin keskinkertainen. Suunta silti oikea, toisin kuin muilla.

Oma lukunsa on Gofore, jonka orgaaninen kasvu oli omaa luokkaansa samoin kuin ebita%. Mutta Goforekin joutui nipistämään hieman katteestaan.

Oma keskipitkän aikavälin suosikkini on Innofactor, koska sillä on matalimmat Inderesin ennustamat EV/EBIT-kertoimet vuosille 2023 ja 2024 (9,94 ja 7,60).
image

Pidemmällä aikavälillä suosikkini on Vincit, joka on valinnut strategiaansa panostamisen SAP:n tuotteiden ympärille. EV/S kerroin 0,51 on matala aiheestakin, kun kannattavuus on tänä vuonna heikko.

SAP menestyy vain, jos on olemassa Vincitin kaltaisia kumppaneita, jotka kykenevät ottamaan käyttöön SAP:n tuotteita ja integroimaan niitä muihin ohjelmistoihin. Kun SAP kasvaa (=kelpaa asiakkaille), on Vincitillä mahdollisuus erittäin kannattavaan kasvuun.

SAP:n liikevaihto on kasvanut kituen vuodet 2017-2021. Vuonna 2022 kasvu oli vahvaa (10%). Vuodelle 2023 ennustetaan lähes olematonta kasvua (Qualtricsin pois myynnin vuoksi).
image

SAP:n omat tavoitteet edellyttävät vahvaa kasvua:

Analyytikot uskovat SAP:n liikevaihtotavoitteisiin. Alla Koyfinin keräämät analyytikkojen ennusteet.

35 tykkäystä

Niin se aika kuluu. Pari kuukautta taas edellisestä kommentistani ketjuun ja tilanne ei ole ainakaan edellisestä parantunut. IT-palvelusektorin kapasiteettia sopeutetaan muuttuneeseen ja pitkittyvään tilanteeseen. Tiedän valmiista suunnitelmista sektorin kahden ison tekijän kohdalla.

Käväisin aamulla kahvilla kaupungissa poikenneen tutun kanssa. Ihan tuoreimpana tietona “and just for you” voin paljastaa, että myös Gofore on tänään kertonut henkilöstölleen kulusäästöistä. Toistaiseksi henkilöstön määrää ei kuitenkaan sopeuteta, joten ei tämä vielä uutisotsikoihin riitä.

En ole erityisen huolestunut Goforesta. Säästöjen hakeminen kuluista on normaalia ja riittää toivottavasti pahimmasta yli selviytymiseen. Gofore kuuluu mielestäni edelleen Suomen IT-palvelusektorin parhaimmistoon monesta syystä – myös sijoitusmielessä.

Pidän edelleen syksyä hyvänä mahdollisuutena sijoittajille, joita kiinnostaa IT-palvelusektori. Sumun takaa ei näy vielä selvää suuntaa, mutta oletuksena sektorin sisällä tuntuu olevan, että näemme parempia aikoja alkuvuodesta 2024.

25 tykkäystä

Mitenkäs palkkainflaatio? Tekijöille varmasti riittää hommia, mutta muuta väkeä ei varmaankaan tarvitse enää sokeripaloilla houkutella konttorille?

1 tykkäys

Kauppalehti uutisoi maksumuurin taakse:
It-palveluiden alennusmyynti alkoi – ”Markkinoilla on tällä hetkellä ylitarjontaa” | Kauppalehti

Kauppalehden mukaan viime vuosina suomalaisten it-talojen tuntihinnat ovat liikkuneet sadan euron paremmalla puolella. Nyt Kauppalehden mukaan eri toimijat kertovat yleisen hintatason laskeneen jopa alle 90 euroon. Toisaalta kovista täsmäosaajista voidaan edelleen pyytää ja maksaa tuntihintoja, jotka nousevat yli 150 euron.

Pari lainausta:

”Vielä puoli vuotta aiemmin hyvältä näyttänyt markkinatilanne ajautui viime keväänä todella nopeasti heikon kysynnän markkinaan”, kertoo konsulttiyhtiö Melkin toimitusjohtaja ja partneri Tuukka Ihalainen .

Melkki tuottaa itse it-alan konsulttipalveluita, mutta myös kilpailuttaa suuryritysten palvelukokonaisuuksia. Han jatkaa:

”Näkemyksemme perustuu noin kolmeenkymmeneen kilpailutukseen, jotka olemme tehneet asiakkaillemme viimeisen vuoden aikana”, Ihalainen kertoo.

”Trendi on selvä. Tarjottavien it-palveluiden hinnat ovat pudonneet huomattavasti. Ennen alennetut hinnat kytkettiin isoihin ja pitkäkestoisiin sitoumuksiin. Nyt hinta-alennuksia tarjotaan myös lyhyiden sopimusten kylkeen. Markkinoilla on tällä hetkellä ylitarjontaa suhteessa kysyntään.”

”Suomalainen koodari ei ole enää etulyöntiasemassa verrattuna vaikkapa intialaiseen. Työyhteisöt ovat yhä enemmän englanninkielisiä ja paikkariippumattomia. Tämä tarkoittaa, että osaajapulaa – joka ei sinällään ole kadonnut minnekään – voidaan paikata globaaleilla markkinoilla”, Ihalainen sanoo.

Oma kommenttini: Ihalaisen väite on outo täältä ruohonjuuritasolta katsoen. Oma asiakkaani kommentoi aihetta taas viime viikolla: “Tällaista paskaa syntyy, kun **** palkkaa Mumbain kadulta koodareita!” Laatu heikkenee, kun etätyö Intiasta lisääntyy. Meidän firmaan tämä tuo vain lisää töitä, koska me korjaamme heidän surkean koodinsa. On korjattu jo 15 vuotta. Surullista.

Ohjelmistotalo Crasmanin toimitusjohtaja Samuli Hokkanen ei ole Ihalaisen kanssa täysin samaa mieltä, vaikka tunnistaa muutoksen markkinatilanteessa.

”Kilpailu asiakkaista on koventunut, se näkyy meilläkin selvästi. Mutta toisaalta tulevaisuuteen panostavilla yrityksillä on edelleen kova tarve digitalisoida liiketoimintaa, vaikka investointihalukkuus yleisesti ottaen on laskenut”, Hokkanen sanoo.

”Tässä tilanteessa ovat korostuneet pitkät asiakassuhteet ja se, että asiakkaat ovat aiempaa osaavampia ja kypsempiä ostamaan jatkuvaa kehitystä, joka perustuu kuukausi- tai jopa vuosibudjettiin”, arvioi Hokkanen.

23 tykkäystä