Japanin 80-luvun kuplan puhkeamisen jälkeen maan talous on jäänyt polkemaan paikalleen deflatoriseen talousympäristöön. Kuluvan vuoden aikana inflaatio on kuitenkin viimein noussut 3 prosenttiin. Samaan aikaan muut kehittyneet valtiot tuskailee 10% inflaatiossa.
Vaikka Japani ei vaikuta olevan valtavirran suosiossa sijoituskohteena, voiko se toimia osana sijoittajan portfoliota, joka ei usko inflaation nopeaan taittumiseen tai nykyisten arvostustasojen kestävyyteen?
Nikkei-indeksin mediaani ttm P/E on 14,25 kun vertailuna S&P 500 P/E on 19,25.
Mikäli Japanilaiset osakkeet olisivat jonkin suositun välittäjän kuten Nordnetin kautta ostettavissa, ja mikäli yhtiöiden osavuosikatsaukset olisivat saatavissa englanniksi, niin sitten olisi kiinnostavaa seurata myös japanilaisia osakkeita. Nyt Japanin markkinan seuraamista hidastanee tuo kielimuuri ja osakkeiden kaupankäyntimahdollisuuden puuttuminen suosituilta välittäjiltä.
Inderesin sivuilta löytyy muuten Sifterin [1] tekemää analyysia ainakin kahdesta japanilaisesta yrityksestä Sony Corporation [2][3] ja Disco Corporation [4].
Japani on kiinnostava maa, missä asuu yli 125 miljoonaa ihmistä. Siellä on pitkät perinteet, mutta onko se oikeasti muuttunut aikojen kuluessa riittävästi.
Omakohtaisten kokemusten mukaan Japani on ehkä hiukan liian hierarkkinen ja osin senkin takia tehoton. Se, mikä yllätti minut, oli heikko englannin kielen taito. Hierarkkisuudesta oli hyvä esimerkki, se että vanhempien ihmisten kunnioitus oli esteenä tiedon jakamisessa, koska nuori työntekijä ei voi nousta vanhemman esimiehensä yläpuolelle tietotaidossaan. Se rajoitti tiedonkulkua. Lisäksi tehottomuus ilmentyi esimerkiksi siten, että jos tiimin esimies oli pitkään toimistolla, alaiset eivät voineet lähteä koteihinsa aiemmin, jolloin todennäköisesti tuli turhaa joutokäyntiä ja työpäivät venähtivät pitkiksi. Sen lisäksi työmatka usein vie pitkiäkin aikoja tehokkaasta junaliikenteestä huolimatta.
Olen seurannut Japanin kehittymistä mielenkiinnolla. Se on iso markkina, mutta se on kuitenkin suuren haasteen edessä, kun väestö ikääntyy. Pystyykö Japani uusiutumaan?
Vaikka Japanin kymppivuotisen ohjauskoron nostaminen 25 pisteellä ei kuulosta paljolta, voi se indikoida mihin raha tulee jatkossa virtaamaan: 90-luvulta lähtien japanilaisten varat ovat virranneet ulkomaille jenin ja Nikkein alettua sulamaan. Esimerkkinä japanilaiset ovat US bondien suurin netto-omistaja ja jos kotimaasta alkaa saamaan bondeista kelpo tuottoa ja jeni vahvistuu, alkaa raha löytämään takaisin kotimaahansa.
Pohdinnan paikka on myös jos edellä mainittu trendi käynnistyy, virtaako raha myös Nikkeihin vai lähinnä bondeihin ja pankkitileille. Entä miten jenin vahvistuminen vaikuttaa japanilaisiin yrityksiin?
Aihe on melkoisen moniulotteinen ja siitä on helppo luoda härkä- ja karhuskenaarioita. Oma veikkaus kuitenkin on että trendi parantaa Nikkein tuotto-odotusta suhteessa Sepeen. Mitä ajatuksia ja näkemyksiä teillä syntyy?
Aiheesta kiinnostuneille suosittelen lukemaan/kuuntelemaan Macro Compassin artikkelin:
Japani polkee paikallaan jästipäisen ja konservatiivisen mentaliteetin takia. Kyseistä mentaliteettia edustaa erityisesti vanhempi sukupolvi, mutta nuorten korvien välissä puhaltaa jo edes osittain uudet tuulet.
Mitä tapahtuu, kun nuorista tulee aikanaan äänienemmistö? Sitä jään mielenkiinnolla odottamaan. Odottavan aika voi tosin olla pitkä…
