Se on juuri näin. Työpaikalla on ollut luonnollisesti paljon keskustelua sähköautoista ja niiden latausmahdollisuuksista. Ihan jokainen (itseni mukaan lukien) on hankkimassa sähköautoa siinä vaiheessa, kun sen lataaminen arjen tarpeisiin (ja vähän muutenkin) onnistuu joko kotipihassa ja/tai meillä työpaikalla.
Tässä ei kyllä mikään osunut lankulle.
Jos verrokkia kaipaatte, niin ameriikan serkun valikoima ja tausta natsaa aika hyvin Kempowerin kanssa. 
Saa nähdä miten kauan hitsivehkeitä myydään yli 50% katteilla huoltoasemien pihoihin.
Modulaarisuudesta huolimatta.
Liputtajille tiedoksi:
Hitsivehkeet ja EV laturit hyvin pitkälle samaa tekniikkaa. Softa ja pistoke erilaiset.
Ongelmaksi oman kokemukseni mukaan ainakin täällä pohjolassa muodostuu nämä vuodenajat, koska moni tällä hetkellä tien päällä liikkuva täyssähköauto ei esim. syksy tai talvikeleillä lataudu kovin nopeasti, koska akku ei usein ole riittävän lämmin kun lataus alkaa. Lyhyesti sanottuna, kusitauon aikana et kovin montaa prosenttia ehdi saamaan virtaa. Tämän vuoksi lataus asemia täytyy olla tiheään ja paljon, mikäli liikenne sähköistyy. Tämän näkisin positiivisena Kempowerille, ja vielä kokemuksen mukaan, kyseisen yrityksen lataus asemat toimii hyvin, ja on helppo käyttää.
Pauli jutteli Kempowerin toimarin Tomi Ristimäen kanssa Q3:sta ja yhtiön hurjasta meiningistä. 
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:18 Q3:n kuulumiset
00:54 Tilauskanta
01:41 Markkinakysyntä
02:41 Yhdysvallat
05:04 Raskaan liikenteen sähköistäminen
Sitä aina välillä tulee ihmeteltyä näitä Inderesin tavoitehintoja. Kun kurssi puskee ylös, niin tavoitehinta seuraa ja ennusteita ruuvataan ylös. Kurssilaskun jälkeen taas toisinpäin.
Onko näiden tavotehintojen todellinen ohjuri kuitenkin vain osakkeen sen hetkinen hinta pörssissä?
En omista kyseistä yhtiötä.
Edit: Eikö tämä tavotehinta just ruuvattu päälle 50€:n kurssinousun seurauksena?
En ole huomannut että tavoitehinta seuraisi kurssia. Pikemminkin se seuraa tiedossa olevia odotuksia (mitkä taas voivat vaihdella kvartaaleittain tai useamminkin).
Kurssikin elää näiden odotusten mukaan koska kurssi katsoo aina yhtiön tulevaisuuteen. Sitten välillä hinta kuplaantuu, kuten nyt Kempowerin kohdalla. Ei mitään uutta auringon alla.
Omasta mielestäni tavoitehinnoista tulisi luopua jotta sijoittajat keskittysivät itse yrityksen liiketoimintaan.
Tässä olisi vielä tuore yhtiöraporttikin yhtiöstä. 
Q3:n pehmeä tilauskertymä kasvatti kasvuennusteisiin liittyvää epävarmuutta. Tilauskertymä voidaan laittaa osittain kausiluonteisuuden ja väliaikaisten tekijöiden piikkiin, mutta jouduimme kuitenkin leikkaamaan kasvuennusteitamme. Kannattavuus sen sijaan skaalautuu odotuksiakin vahvemmin. Oletamme kasvun palaavan vahvalle uralle tulevina kvartaaleina ja arvioimme arvostuskertoimien laskevan nopeasti lähivuosien tuloskasvun myötä.
https://www.inderes.fi/fi/research/pysymme-kyydissa-ennusteriskeista-huolimatta
Inderesin tuoreessa yhtiöraportissa näkyy hyvin oletus, että jatkossa vuosittainen tilauskertymä ja liikevaihto olisivat käytännössä samat, ja tilauskannan pituus lyhenisi.
Vuonna 2025 tilauskannan pituus olisi vain 3 kk.
Toisaalta tämä tarkoittaa, että Kempower pystyisi jatkossakin arvioimaan seuraavan kvartaalin liikevaihdon ja myös tuloksen kohtuullisen tarkasti. Poikkeamaa voivat siis aiheuttaa lähinnä tuotannolliset ja logistiset haasteet. Tämähän on teolliselle yritykselle normaalia ja tilanne olisi oikeastaan vielä erittäin hyvä.
Verrokkina kilpailija ABB:n Electrification-liiketoiminnan tilauskannan pituus on noin 6 kk. Mutta siellä toimitukset suuntautuvat enemmän vakiintuneille toimialoille ja laajempiin projekteihin, mikä tyypillisesti pakottaa tilaamaan aikaisemmin. Toisaalta megawattiluokan lataus-asemat tulevat vaatimaan ympärilleen merkittävää infraa (tuulipuistot, siirtoverkot) ja näiden projektien pituus on toista luokaa kuin marketin pihaan rakennettavalla henkilöauton lastausasemalla. Siksi toivoisin Kempowerin tilauskannan mieluummin pysyvän noin 6 kk pituisena.
Kempower ei mielestäni (Kempower Q3’23: Kasvutyö jatkuu (eng.) | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus) ainakaan kertonut himmailusta oman myyntinsä puolella, joten tulkitsen tilauskertymän tasaantumisen johtuvan aidosti kysynnän tasaantumisesta. Olen siitä huolissani. Kohonnut korkotaso pehmentää väistämättä investointihaluja. Tätä perustelua liikevaihdon laskulle käytti mm. Nokia eilen.
Kyse ei ole pelkästään Q3 tilauskertymästä, vaan jo vuoden kestäneestä trendistä.
Kempowerin myynti USA:ssa pitää saada lentoon aika nopeasti.
Kasvuraketti-firman uusin rapsa aiheuttaa tarvetta uudelleenarvioida tulevan kasvun kulmakerrointa. Tämä aiheuttaa omistajissa levottomuutta ja voittojen kotiuttamista samalla kun ostolaidalla ei ole porukalla ihan hirveää kiirettä lisäillä koska kertoimet ovat jopa tämän pulkan jälkeenkin vielä aika korkeat.
Täsmälleen sama tarina minkä vuoksi esim. QT ja Harvia sukelsivat huipuistaan.
Itse firma voi edelleen suorittaa hyvin ja bisnekset luistaa, mutta jos ne luistaa sen verran huonommin että odotukset lähivuosille kohtaavat ison leikkurin, se tarkoittaa osakkeen kurssiin myös isoa leikkuria, koska se pyrkii ennustamaan firman tuloksentekoa lähivuosille ja se ei näytä enää raketoivan kuuhun yhtä lailla kuin miltä se vielä näytti ennen osaria.
Juuri nyt kurssi heiluu kovasti koska yhtiön kimpussa on paljon treidaajia jotka yrittävät hyötyä isoista kurssiliikkeistä ja näin heilunta voimistuu. Tätä yleensä jatkuu muutama päivä jonka jälkeen treidaajat keksivät jonkun paremman lapun jolla pelata ja kurssiliike rauhoittuu.
Ei saa antaa sijoitussuosituksia, joten suosittelen itse tutkimaan firman näkymiä ja tekemään omat arviot siitä kannattaako pysyä kyydissä pitkällä tähtäimellä vai poistua paikalta. Kukaan ei oikeasti voi tietää faktana onko tämän hetken hinta kallis vai halpa, mutta siitä on varmasti monia mielipiteitä tarjolla.
Tilaukset eivät nyt lisääntyneet ennustetusti, mutta Q4 ja pitemmälle ajatellen nyt on hyvä seurata myös, miten tämä vaikuttaa:
” Euroopan markkinoilla saavutimme merkittävän virstanpylvään, kun Kempowerille myönnettiin saksalainen Eichrecht-sertifikaatti. Sertifikaatti mahdollistaa Kempowerin latausratkaisujen käyttöönoton julkisilla latausasemilla Saksassa ja Itävallassa.”
Tuonne voi tulla jatkossa tilauksia myös.
Katuvalaisimiin integroidaan sähköautojen latauspisteitä
Danske Bankin viimeisin analyysi luettavissa viikonlopun yli Sijoittamisen aamukatsaus. Tavoitehinta 50 eur, osta-suositus.
Google kääntäjä: Kempower on liittynyt YK:n Global Compact -aloitteeseen, joka on vapaaehtoinen johtamisalusta vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen kehittämiseen, toteuttamiseen ja julkistamiseen.
Aloite on vapaaehtoinen johtajuusfoorumi, joka keskittyy 10 yleisesti hyväksyttyyn ihmisoikeuksien, työvoiman, ympäristön ja korruption vastaiseen periaatteeseen.
Kempower on sitoutunut 100 % hiilineutraaliuteen, joka on linjassa ympäristövastuuseen keskittyvien periaatteiden seitsemästä yhdeksään.
Edit: Johtaisko tää johonkin isoon ESG-rahastoon? 
Hyvä podi, kiitos @Verneri_Pulkkinen ja @Pauli_Lohi tästä! Tällaisia toivoisi kyllä enemmänkin yksittäisistä firmoista!
Olen itsekin kuulunut “Kempower-epäilijöihin”, joten tällainen podi jo nimen takia iskee skeptisen sijoittajan tunnemaailmaan ja on siten erittäin provosoiva - juuri siis sellainen paikka missä on hyvä pysähtyä miettimään omia kognitiivisia biaksia. Olen ollut tähän asti kiistatta väärässä. En sen takia että kurssi on raketoinut (koska näin lyhyen aikavälin kurssiheilunnasta ei voi mitään hyviä johtopäätöksiä tehdä), vaan siksi, että liiketoiminta on edennyt kyllä paljon vauhdikkaammin mitä olin kuvitellut. Mahdollisesti myös joitakin oletuksia olen ymmärtänyt puhtaasti väärin, tällaisesta esimerkki on esim. raskaan liikenteen sähköistymisen mahdollisuuksista ja sen todennäköisyyksistä.
Joitakin kysymksiä @Pauli_Lohi :lle Kempowerin kilpailueduista, Verneriltä tuossa olikin erinomaisia kysymyksiä ja jatkan vielä jotain:
Kempowerin sijoituscase on aika helppo summata yhteen kysymykseen: onko kilpailuedut oikeasti niin vahvat että 20 % EBIT% toteutuu vuosien ja vuosien päästä. Liikevaihtorivi kyllä kasvaa, mutta jos EBIT% tulee myöhemmin romahtamaan niin tämä ei ole häävi sijoitus päivän hinnalla. Esim. minun mielestäni nämä Paulin ennusteet (DCF) ovat sellaisia, jotka tuskin reaalimaailmassa toteutuu tämän kaltaisena. Syy tähän on yksinkertainen. Jos tuo EBIT% tulee toteutumaan, niin Kempowerin vallihauta on niin perkeleen syvä ja hyvä, että firma tulee kasvamaan PALJON kovempaa. Ilmiselvästi tässä tilanteessa tämä on supertuottoisa osake. En siis näe että noin kovalla kannattavuudella kasvettaisiin “noin vähän” liikevaihtorivillä. Jokainen voi tietysti katsoa senkin skenaarion että jos EBIT% onkin tasoa “normaali”, niin tämä on paska sijoitus päivän hinnalla.
Joten: kun yritän ymmärtää että miten tämä bull-skenaario (EBIT% n.20 %) voisi olla mahdollista, niin lähinnä tulee mieleen kaksi mahdollista syvää vallihautaa, jotka molemmat pohjautuvat lopulta teknologiseen osaamiseen:
Eli voitko vääntää @Pauli_Lohi mulle vielä rautalangasta että miksi EBIT% tulee mielestäsi olemaan todennäköisesti näin erinomainen Kiitos ja anteeksi.
Vertaan päässäni jatkuvasti Kempowerin latureita huoltoasemien polttoainepumppuihin. Siellä asioidasseni mietin, että nää on pakko olla aika bulkkia kamaa ja miten sähköautolaturit olisivat pitkässä juoksussa korkeamman katteen tavaraa? On ne ehkä vähän kompleksisempia varsinkin ohjausjärjestelmiltään, mutta ei mitään tekoälykiihdyttimiä kuitenkaan. Jos 5G radioverkot, jotka on oikeasti aika high endiä kilpailtiin matalakatteiseksi bulkkikamaksi, niin miten tällainen toimiala pystyisi pitämään katteista kiinni? Jokunen vuosi voi olla hyväkatteista kovaa kasvua, mutta ilman vallihautoja kilpailua alkaa tulla ja paljon.
Edit: varsinkin jos kiinalaisia ei pidetä poissa markkinoilta, niin pian on joka nurkka täynnä halpoja Kempower kopiota. Näin on käynyt jokaisella toimialalla.
Siksi en ole hypännyt Kempowerin kyytiin. Veivata voin, mutta en usko nykykertoimien ennustamaan kasvuun. En edes laskun jälkeen. Toivottavasti olen väärässä ja Kempowerista tulee uusi suomalainen iso teollisuusyritys. Vaikka oman toimialansa Valmet.
Siinä ainakin eroaa 5G:stä, että talon kattoa tai radiomastoa ei kiinnosta millainen 5G -asema siellä on. Sen sijaan latauslaitteita ei niin vaan vaihdeta, vaan kun Kempower myy kaksi pikalatauspaikkaa lokaatioon X niin siinä vaiheessa kun kapasiteettia lisätään niin skaalaavat sitä olemassa olevaa järjestelmää ylös.
Kiitokset asiapitoisista kysymyksistä!
- Miten nämä patentit siis käytännössä menevät? En ihan täysin podissa tuota kohtaa ymmärtänyt. Suojaako nämä patentit kilpailijoilta ollenkaan vai mitä tarkoitit tuolla että patentit on haettu lähinnä siksi että jatkossakin Kempower voi tätä teknologiaa käyttää? Kyllä / ei -vastaus kysymykseen: voiko kilpailija X purkaa Kempowerin tuotteen osiin ja alkaa valmistamaan täysin samaa tuotetta?
Ei voi purkaa ja kopioida, koska Kempower on suojannut muutamia oleellisia ratkaisuja patenteilla (mm. kaapelinhallintaratkaisu, tehoelektroniikkaa ja ohjelmistoratkaisuja). Mutta yhtiö on itsekin todennut, että vastaavia ominaisuuksia voidaan kehittää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Se toki vaatii työtä kilpailijoilta.
Patenttien ensisijainen tehtävä on tarjota Kempowerille vapaus toimia ja käyttää omia ratkaisujaan - eli välttää se,että jokin toinen toimija väittäisi Kempowerin ratkaisun rikkovan heidän IP-oikeuksiaan. Listautumisen aikaan patentteja oli vielä aika vähän. Nyt kun Kempower on kasvanut nopeasti isoksi toimijaksi, niin patentointiin on laitettu lisää resursseja - mutta käsittelyajat ovat tietenkin pitkiä, eikä patentointistrategia ole käsittääkseni oleellisesti muuttunut.
- Toistaiseksi DC-laturimarkkinoiden TAM on melko pieni, mutta se tosiaan kasvaa melko isoksi 2030-luvulle tultaessa. Kempowerin liikevaihdon kasvu on siten varmasti lähes kaikissa skenaariossa erinomaista, mutta se ei välttämättä riitä. Lopulta kannattavuus ja viivan alle jäävät eurot ratkaisevat. Uskotko ihan vilpittömästi että DC-latausteknologian totetutaminen on niin haastavaa että isommat pelurit eivät pysty tulla tuhoamaan Kempowerin kannattavuutta esim. 2029 kun markkinakoko alkaa jo houkuttaa isompiakin pelureita pelikentälle? Voitko perustella tätä jotenkin muuten kuin tämän hetkisillä huippunumeroilla vs. kilpailijat? Onko alalle tulemisen kynnykset oikeasti näin korkeat?
Isompien pelurien tavoite on tehdä rahaa tällä markkinalla. Varmuudella tiedämme että ABB ja Tesla ovat Kempoweria isompia pelureita, mutta tiedämme että ABB ei tee rahaa (Teslan latausbisneksen kannattavuudesta ei tietoa, mutta ei ole aivan suora kilpailija). Muita isoja pelureita Alpitronic, Siemens ja Tritium (karkea oletukseni että samaa kokoluokkaa Kempowerin kanssa), joista ainakin Tritium tekee vielä valtavia tappioita (muista ei tietoa). Uskon, että tulevaisuuden isot pelurit löytyvät pitkälti näistä em. mainituista nimistä. Nämä toimivat panostavat jo nyt isosti markkinaan (2029 on liian myöhäistä aloittaa, ellei ole jotain aivan mullistavaa ominaisuutta takataskussa).
Sen verran mitä tiedämme näiden kilpailijoiden kannattavuudesta, niin heidän täytyy parantaa tuotteitaan ja niiden valmistustehokkuutta huomattavasti, jotta voisivat alkaa laskemaan myyntihintoja ja aiheuttamaan painetta Kempowerin kannattavuuteen. Kempower alkaa olla myös skaalaltaan suurimpien joukossa ja Lahden tuotanto tulee vain tehostumaan tulevina vuosina. Minä uskon, että kilpailijoita tulee vielä tippumaan kyydistä (näistä suurista ehkä Tritium voisi jäädä jälkeen) ja markkina konsolidoituu kilpailukykyisimpien yhtiöiden ympärille, jotka pystyvät suuren vallihaudan takana tekemään hyvää kannattavuutta.
- Yllä olevaan liittyen: kuka / ketkä kilpailijoista on käyttänyt “satoja miljoonia euroja nykytilanteeseen päästäkseen”? Onko tämä ABB?
Vastaus kysymykseen: Tritium. Tritium tehnyt nettotappiota noin 120 MUSD per vuosi 2021-22 ja pienemmässä mittakaavassa polttanut rahaa yli 10v (linkki).
Toinen vähemmän vertailukelpoinen esimerkki: ABB e-Mobility tehnyt EBITA-tasolla -134 MUSD Q1-Q3 2023 aikana - tosin näihin tappioihin voi liittyä muutakin kuin DC-laturibisnestä. Vertailukaudella EBITA-tason tappio oli vain -12 MUSD.
- Alalle tulemisen kynnykset ovat valtavat (koska teknologinen haaste?) ja myöhässä tulevat mahdolliset isot pelurit eivät pääse enää markkinaan käsiksi (huollot ja laiteuusinnat tulee aina vanhalta toimittajalta koska laatu + hinta asiakkaalle).
Tällä hetkellä teknologinen haaste näyttää selkeästi suuremmalta vallihaudalta. Tulevaisuudessa varmastikin myös asiakassuhteet, jakelu ja operaatioiden tehokkuus suojaavat kilpailulta. Mutta ei se teknologinen haaste katoa mihinkään vaan ennemminkin vaan kasvaa, jos mietitään uusia alalle tulijoita.
- Patentit estävät kilpailijoita tekemästä samaa kuin Kempower ja disruptoivaa teknologiaa ei tule.
Patentit pakottavat kilpailijat keksimään omat ratkaisut eli tekemään duunia tuotekehityksen eteen. Disruptiota voi tulla ja sen ennustaminen on aina vaikeaa pitkällä aikavälillä. Kempowerilla toki hyvät lähtökohdat onnistua tuotekehityksessä, koska erittäin kilpailukykyisenä yhtiönä ovat pystyneet houkuttelemaan talenttia kilpailijoilta viime vuosina. Uskon että parhaat yhtiöt (2-3 kpl) tekee tällä markkinalla pitkällä aikavälillä (2030) >15 % EBIT:iä.
