Kempower - Liikkuminen sähköistyy latureilla

Kauppalehti kirjoittelee Kempowerista. Jäi tuosta artikkelista kuitenkin kaivelemaan seuraava lainaus:

Kempowerin latausasemien etuihin kuuluvat riittävän pitkät kaapelit ja kätevä qr-koodilla toimiva latauksen seuranta omalla laitteella. Latausasemien tehoa lisää dynaaminen tehonjako, jossa sähköä jaetaan latausasemasta autoille sen mukaan, miten ne pystyvät sitä ottamaan vastaan.

Eikös nuo kuitenkin ole ihan peruskauraa jo nykyään? Lisäksi eduiksi oli mainittu modulaarisuus ja skaalautuvuus - jotka käsittääkseni ovatkin aidosti kilpailuetuja.

Täällä on varmasti paljon tyyppejä jotka esim. Zaptecin parissa ovat perehtyneet kenttään tarkastikin Osaisiko joku kommentoida näitä väitettyjä kilpailuetuja? Melko surullista jos näistä koittaa saada antia sijoituspäätöksille ja teksti onkin vain myyntisloganeita markkinointiosaston käsiksestä. :thinking:

4 tykkäystä

Isossa kuvassa sähköautoilu on ihan loistava hype/momentum sijoituskohde. Kaikki sen ymmärtää ja heikostakin suorittamisesta maksetaan. P/S 30 miljoonan liikevaihdolla ja 700 miljoonan pörssiarvolla on 23x, vähemmän kuin monella muulla alan yrityksellä jotka on toki jo isompia liiketoimintoja:

The facts: ChargePoint is the largest among the publicly traded charging specialists, which also include EVgo, Blink Charging and Volta, and at the same time currently the cheapest, considering its forward EV-to-Sales ratio, which is just 24.5x, according to InvestingPRO, while Blink Charging, EVgo and Volta come in at 50.9x, 56.8x and 33.1x, respectively.

1 tykkäys

Zaptecilla on juurikin hieman vastaavanlainen latauksen tehon tasaussysteemi. Toki kaikki firmat näitä markkinoivat silti ”ainutlaatuisina”, vaikka ainutlaatuisuutta ei olisi periaatteessa yhtään.

4 tykkäystä

Mielestäni kannattaa nyt aluksi tutustua AC ja DC latauksen eroihin ennen kuin vertailee noita yhtiöitä, niistä löytyy tältäkin palstalta hyvin tietoa.
Kipailuetuja kannatta kyllä tuoda esiin aktiivisesti, ei niitä muut (kilpailijat) ainkaan tuo jos ei itse sitä tee, vaikka ne eivät aina olisi ihan konkreettisesti mitattavissakaan. Aktiivisuus on aina eduksi.
Joku puhui Lahden tehtan laajennuksesta, muuttavat ensi vuonna uusiin moninkertaisesti isompiin tiloihin, entisen bussitehtaan tiloihin.

Tiedän kyllä että Zaptec pelaa enemmänkin kuluttajakentällä joten eivät sikäli suoraan vertailukelpoisia. Zappia varmaan täällä kuitenkin eniten laturifirmoista seurataan, ainakin keskustelujen perusteella. Kuten tuossa todettua niin nämä tasaukset yms. ovat peruskauraa jo kotilatureissakin ja ymmärtääkseni myös kaikissa kaupallisissa latausasemissa. Siksipä en itse noista laskisi kilpailueduksi kuin ehkä latausasemien modulaarisuuden joka liittyy juurikin Kempowerin pelikenttään koska kotikäytössä tuollaista ominaisuutta ei tarvita.

1 tykkäys

Ei se kuormanjako ole älykkäästi toimiva läheskään kaikkialla.

Esim. ainakin vanhemmilla Teslan superchargereilla pitää tietää, että mille tolpalle kannattaa mennä lataamaan.

Latauksen seuraaminen kännykällä ei sekään toimi läheskään kaikkialla.

Kempowerin laturi osaa jakaa esim. 100kW maksimitehon esim. 25kW toiselle ja 75kW toiselle. Akun täyttyessä kapasiteettia vapautuu toiselle tai jos muita lataajia ei ole, niin saa yksin täydet 100kW tai paljonko tolpan teho onkaan.

Voidaanko puhua kilpailuedusta? Ehkä ei, sillä tekniikka ei ole erityisen uniikkia sinänsä. On tuo nyt kuitenkin käsittääkseni fiksumpi kuin tyypillinen bulkkia oleva pikalaturi.

9 tykkäystä

Miten saat sekoitettua tähän kuluttaja tuotteet? Jos esim. operaattori hankkii uusia latureita, hankinta perusteina ovat luotettavuus, hinta, tuo dynaamisuus, laajennettavuus, yms. Ja nyt operaattori tekee valinnan eri valmistajien välillä. En ymmärrä miten sekoitat tähän kuluttajatuotteet, kun ei se niitä valitse. Esimerkiksi kaikilla muilla valmistajilla on lyhyet kaapelit, eikä ole tuota qr koodia, jotka sinun mielestäsi ovat perus kauraa.

1 tykkäys

Jees noniin, sehän olikin rakentava keskustelunavaus. :+1: Sanotaanpa vaikka näin: jos jokin ominaisuus on saatavilla kuluttajatuotteessa niin pääsääntöisesti voisi olettaa ominaisuuksien löytyvän myös kaupallisille toimijoille tarjottavista monin kerroin kalliimmista laitteista. Ja jos mennään itse asiaan. Nostit tuolta esille:
-Luotettavuus ja hinta: Kyllä, nämä varmasti ratkaisevat. Onko Kempower jotenkin erityisen hyvin asemoitunut näiden suhteen?
-Dynaamisuus ja laajennettavuus: kuten itsekin totesin, tässä lienee todellinen kilpailuetu
-Muiden valmistajien lyhyet kaapelit: Jos laskee keissin tämän varaan niin onnea matkaan.
-QR koodi: Erityisesti käyttäjälle mukava lisä, mutta kuinka suuri myyntivaltti tämä on aseman ylläpitäjälle joka ne päätökset tekee. Helpompi olisi kuvitella että ostopäätös syntyy ensin hinnan ja muiden ominaisuuksien mukaan, tämä on sitten mukava lisä päälle tai kallistaa vaa’an tasatilanteessa Kempowerille. Lisäksi aika moni valmistaja näyttää pilvipalvelua tarjoavan ainakin ylläpitoon. QR koodi itsessään ei ole mikään homma, niitä saa generoitua ihan mattimeikäläinen. Taustalla oleva järjestelmä on se valtti.

Markkinalla riittää kuitenkin kilpailua joten ihan helpolla voitto ei tule vaikka tuote olisikin hyvä. On vanhoja isoja pelureita kuten ABB, Siemens, Scheinder. Sitten on tuoreempia ja varmaan juurikin connectivity/cloud puolen pöhinään enemmän panostaneita Chargepoint, EVBox, Volta. Tästä jäi varmasti hirveä määrä vielä mainitsematta. Siinä on kova työ ottaa niskalenkki ja voittaa isosti markkinoita.

Sen sijaan että sait nyt suollettua kiukkuista tekstiäsi ilman mitään faktoja olisit voinut vaikka hieman kertoa niistä todellisista kilpailueduista ja miksi kaupallinen toimija valitsisi Kempowerin jonku muun sijasta. Listaltasi vetäisin henkselit yli ainakin kaapelin pituuksille sekä perusteluitta jääneille hinnalle ja luotettavuudelle.

Tuossa nyt muutama esimerkki joissa mainitaan mm pilvipavelut, kuormantasaus ja modulaarisuus:
https://www.chargepoint.com/en-gb/products/express-250/
https://evbox.com/en/ev-chargers/troniq-modular

Se mihin nuo eivät kuitenkaan käsittääkseni pysty yhtä hyvin kuin Kempower on kapasiteetin täysimääräinen hyötykäyttö. Tässäpä sen sijaan yksi erinomainen ja lyhyt teksti mitä Kempower tekee paremmin kuormantasauksen osalta:
https://fullycharged.show/blog/dynamic-load-sharing-a-rapid-charging-gamechanger/

11 tykkäystä

Luotettavuuteen vaikuttaa ainakin se, että Kempowerin pömpelit ovat erillisiä yksiköitä ja 100 kW asema koostuu neljästä 25 kW laturista. Jos yksi on pimeänä, niin laturi toimii silti 75 kW teholla. Useimmilla muilla on yksi 100 kW yksikkö ja sen pimentyessä ei saa sähköä ollenkaan.

8 tykkäystä

En sanonut tuossa, että esim. Kempower olisi luotettavin ja enkä alkanut kaikkia asioita luettelemaan. Ajattelin asiaa operaattorin kannalta, joka hankkii pikalaturit Kempowerilta tai kilpailijoilta. Sijoittajana minun täytyy miettiä tätä, ei tietenkään sinisilmäisesti rakastua mihinkään yritykseen. Kilpailijoiksi luettelen myös Tritium, Alpitronic, ABB, Delta, Circontrol, Unified Chargers. Ainakin tuon evboxin tyyppiset unohtaisin siinä vaiheessa kun aletaan rakentamaan isoja lataus hubeja ja sopimukset tuovat oikeasti rahaa laturivalmistajille, kuka haluaa pihalleen isoja kaappeja per latauspaikka, kun tarjolla on sirompia malleja.

Tässä mietteitä yhdeltä UK latausoperaattorilta, miksi valitsivat Kempowerin. Vanhat Tritiumin laturit ovat edelleen varmatoimisia, mutta ilmeisesti dynaamisuus ratkaisi hankinnan, koska nyt rakentavat isoja lataus hubeja:

7 tykkäystä

Sähköverkoissa ja sähköjärjestelmissä vaihtovirralla on käsittääkseni helpompi toteuttaa asioita kuin tasavirralla. Näin ollen voisi olettaa, että myös dynaaminen kuormanhallinta on helpompaa matalatehoisissa vaihtovirtajärjestelmissä vs. Kempowerin korkean lataustehon tasasähköjärjestelmät.

Joku sähköalaa tunteva voi ehkä vahvistaa tämän arvelun paikkansapitävyyden?

Lähtökohtaisesti puolijohteilla tasasuuntaus on yksinkertaisempaa kuin vaihtovirran tuottaminen (tämäkin kyllä vähän tyhmä yleistys). Dynaaminen kuormantasaus kuulostaa mielestäni hienommalta kuin mitä se on, vaikkakin todella tarpeellinen.

Esim. Zaptecin tapauksessa taitaa kyse olla vain siitä, että laturit keskustelevat keskenään ja rajottavat virtaa tarvittaessa, jottei pääsulake ja kaapelit ylikuormitu.

Käsittääkseni Kempowerilla laturit myös keskustelevat keskenään ja modulaarisen tehomoduulirakenteen ansiosta, kuormaa voidaan jakaa eri satelliiteille.

Nämä eivät mielestäni oli merkittäviä kilpailuetuja tulevaisuudessa, vaan välttämätön ja melko yksinkertaisesti toteutettava ominaisuus. Itse en ole sijoittanut Kempoweriin, Zapteciin tai muihinkaan laturifirmoihin, mutta mielenkiinnosta seuraan kyseistä markkinaa.

1 tykkäys

Vaikka se olisi yhtä helppoa, tarkoittaa se kuitenkin sitä että esim. ABB joutuis suunnittelemaan koko laturi arkkitehtuurin uudestaan. Se tehoelektroniikka on tällä hetkellä siinä samassa pöntössä josta lähtee 1xCCS + 1xchademo johto, kun taas Kempowerilla on satelliitissa pelkkä ohjaus elektroniikka. Selvästikkin koko tuotteen suunnitteleminen lähes nollasta on aika työlästä.

4 tykkäystä

“Kempower tiedottaa sopineensa sähköbussien pikalatausratkaisujen toimittamisesta Keolis Sweden AB:lle Göteborgiin, Ruotsiin. Toimitus sisältää noin 70 pikalaturia, käsittäen sekä Kempower S-, että Kempower C-sarjan pikalatausteknologiaa. Kauppahintaa ei kerrota.”

27 tykkäystä

Oikeastaan kaikissa vuoden 2020 jälkeen valmistetuissa DC-latausasemissa on erilliset tehoyksiköt 10-40kW välillä, samaan tapaan kuin Kempowerilla. Näistä tehoyksiköistä muodostuu latausaseman kokonaisteho esim. 40+40+40= 120 kW. Jos yksi 40kw yksikkö menee vikatilaan, se ohjelmallisesti poistetaan ja latausasema toimii 80 kW teholla.

Kempowerilla oli ensimmäisten joukossa ja parhaiten markkinoituna noiden tehoyksikköjen (kempower 25 kW) jako samassa latausasemassa olevien latauskaapeleiden (satelliittien) välillä. Eli samasta latausasemasta pystyi lataamaan useampaa autoa keralla, ennalta määritetyn tehojaon profiilin mukaan, esim FiFo or EQUAL. Nyt myös isompien valmistajien valikoimassa on jo tuo ominaisuus ja ensi vuonna se alkaa olemaan vakiona latausasemissa.

10 tykkäystä

Osaiskohan joku arvailla edes sinnepäin paljonko tämän kaupan hinta voisi olla?

Vaikea arvailla kun ei tiedä edes S-/C-sarjalaisten suhdetta. Mutta jos olis kaikki S-sarjalaisia niin voisi olla jotain alle 7 miljoonaa. C-sarjalaiset varmaan kalliimpia. Voi olla joku päänavaaja ja annettu vähän halvemmalla, että jos jatkossa tilaisivat lisää.

1 tykkäys

https://view.news.eu.nasdaq.com/view?id=bbbf213af44d6faf13388e5e7c4a8e349&lang=en

Kempower has received a pilot order to deliver EV fast charging systems to a Southern European customer

Kempower has received a pilot order to deliver EV fast charging systems to a Southern European charging point operator. The delivery of the fast charging systems for electric passenger cars will take place in 2022. The value of the order is over EUR 2 million. The pilot order is part of a frame agreement being negotiated with the customer. Kempower and the customer have agreed not to disclose any additional details while the frame agreement negotiations are ongoing. If the ongoing negotiations result in a frame agreement with the customer, Kempower shall disclose the outcome of the negotiations separately.

10 tykkäystä

Kyseenalaistaako kukaan muu ladattavia sähköautoja megatrendinä, ja siihen liittyen latauskenttien rakentajaa sijoitukohteena?

Aikaa voi käyttää johonkin muuhun, kuin istuskeluun autossa, odotellen hitaan latautumisen etenemistä. Sähköauton omistaminen on akkujen kestoiän ja akustojen uusimiskustannusten valossa varsin huono ajatus. Arktiseen ilmastoon hyvin soveltuvia ladattavia ei taida olla tarjolla.

Isot kysymykset: Meneekö ladattavien boomi ohi, ladattavissa ajoneuvoissa tulee kyllästysmispiste 10% kohdalla ajoneuvojen kokonaismarkkinasta, ja polttomoottorit vallitsee edelleen seuraavat 50 vuotta? Mikä on tällöin latauskenttien rakentajan asema sijoituskohteena, siis pitkän ajan sijoituskohteena ja arvonluojana?

1 tykkäys

Kannattaa välillä päivittää tietoja eikä jauhaa samoja väsyneitä argumentteja jotka eivät ole olleet nykypäivää enää vuosiin.

Käytännössä tällä hetkellä on selvää että ladattavat sähkövermeet voittivat kisan ja ovat tulevaisuuden autoteknologia. Nyt enää tapellaan markkinaosuuksista ja teknologian kehittämisestä (halvemmaksi, luotettavammaksi, paremmaksi jne.). Taistelu siitä mikä on tulevien vuosien käyttövoima ns. meni jo.

28 tykkäystä