Eli juuri mitään presenssiä tai sillanpääasemaa jenkeissä ei ole, mutta silti sinne voidaan ennustaa valtavaa kasvua Kempowerille? Samaan aikaan kun esim. ABB on jo nyt siellä. Jotenkin kaipaisi enemmän perusteluita sille, miksi Kempower on yksi voittajista sillä markkinalla.
Jos tämän kääntäisi näin, ABB:ta esimerkkinä käyttäen:
ABB:lla on suurempi ja laajempi myyntiorganisaatio, jolla on presenssi jo nyt kohdemarkkinalla (jenkeissä)
ABB:lla on suuremmat resurssit sekä tuotantoon että tuotekehitykseen
ABB pystyy ihan toisella tavalla hyväksymään alemmat katteet väliaikaisesti, markkinaosuutta kasvattaakseen, jos mennään kovaan hintakilpailuun
Vastaavan listan voisi kirjoittaa Teslasta.
Kempowerin eduiksi on sanottu tekninen etumatka ja sillä perusteltu valtavaa markkinaosuutta tulevaisuudessa, mutta tässä mielestäni unohdetaan ne kilpailuedut joita kilpailijoilla on.
On erityisen vaarallista perustella Kempowerin markkina-arvoa, joka nojautuu vahvasti kaukaisen tulevaisuuden vapaaseen kassavirtaan, yhdellä teknisellä ominaisuudella, joka ei välttämättä nopeasti kehittyvällä alalla ole enää relevantti muutaman vuoden päästä.
Hyvä läpikäynti AC ja DC-latauksen eroista. Lisäksi useimpien omakotitalojen tai asuinkerrostalojen sähköliittymät riittävät hädintuskin 11kW tehon tuottamiseen, joten käytännössä kotitalouksien AC-laturien lataustehot ovat useimmiten alle 10kW.
“Aloitimme tänään Kempowerin seurannan. Yhtiön skaalautuva toimintamalli luo erinomaiset mahdollisuudet tavoitella merkittävää liikevaihdon kasvua ja nousevaa kannattavuutta voimakkaasti kasvavilla sähköautojen DC-pikalatauslaitteiden markkinoilla. Kuuntele senioranalyytikko Henri Parkkisen mietteet yhtiöstä!”
Kiitos, otan mielelläni vastaan vertailukohteita, mitä en mahdollisesti ole itse löytänyt! Compleo Charging Solutions näyttäisi tekevan tosiaan AC-latureita ja hitaampia DC-latureita. Sen tuotevalikoima ei nopealla vilkaisulla näytä yltävän lähelle globaalissa mittakaavassa toimivien yhtiöiden tasoa (esim. ABB, Tesla, Tritium, Kempower).
3 % terminaalikasvukysymykseen vastasinkin jo, mutta pääperusteena tuo että sähköautoilu on käytettyjen oletusten mukaan DCF:n lopussa (2030) vasta alkuvaiheessa (täyssähköautoja 11% autokannasta).
Kempower ei muuten varsinaisesti tee AC-latureita. Toki sellaisia AC-pistokkeita voidaan DC-laturien kylkeen asentaa, jos asiakas tarvitsee myös sellaisen, mutta jos joku tarvitsee yksinomaan AC-laturin niin se ostetaan sitten jostain muualta kuin Kempowerilta.
Tehonhallinta on mielestäni keskeisin osa-alue, jossa Kempowerilla on teknistä etumatkaa kilpailijoihin. En ole nähnyt muilla valmistajilla vastaavaa dynaamista tehonhallintaa. Tämä mahdollistaa korkeamman käyttöasteen asennetulle teholle ja sähköliittymälle, mikä vähentää asiakkaan investointikustannusta ja parantaa asiakkaan käyttökokemusta.
Juuri näin, eli uskomme, että nykyiset taloudelliset tavoitteet onnistutaan saavuttamaan kommunikoitua aikaisemmin ja sen jälkeen ylittämään. Mikäli näin ei kävisikään, niin osakkeen arvostusta olisi vaikea perustella.
@Juho_Ojajarvi En usko että markkina kommoditisoituu muutaman vuoden sisällä. Tämä on monimutkaista teknologiaa, joka tulee kehittymään vielä pitkään. Jos kuitenkin katsotaan bensapumppujen valmistajia, niin globaalisti johtava toimija Gilbarco Veeder-Root (Vontier) tekee edelleen reilu 20 % EBIT:iä, vaikka teknologian kehitys on hidastunut ja kysynnän kasvu matalaa. Olen arvioinut, että DC-latauslaitemarkkinakin tulee konsolidoitumaan jossain kohtaa, jolloin suurimmat yhtiöt pystyvät tekemään hyviä kannattavuustasoja pitkällä aikavälillä. Hintataso varmasti laskee, mutta samalla myös valmistuskustannukset laskevat ja skaalaedut nousevat esiin.
Tähän itseasiassa ihan tuore huomio: Monessa kerrostaloyhtiössä perustetaan nykyisin uusi sähköliittymä autopaikkoja/sähköautojen latausta varten. Tällöin asuinkerrostalojen sähköliittymien mitoitusongelmaa on päästy kiertämään. Uuden liittymän kustannukset ovat varsin pienet verrattuna mittavaan sähköremonttiin koko kerrostalossa.
Ei liity varsinaisesti tähän caseen, mutta voi olla kiinnostava tieto “ruohonjuuritasolta” muuten AC-lataustekniikkaan liittyen
Arvioni mukaan Kempowerilla on teknistä etumatkaa dynaamisen latauksen osalta myös ABB:hen. Käytännössä nämä kilpailijoiden “dynaamiset tehonhallinnat” tarkoittavat toistaiseksi sitä, että lataustehon voi jakaa puoliksi. Mutta sellaista en ole nähnyt, että sitä voitaisiin jakaa pienempiin osiin ja useamman auton kesken. Oletan että tuotteiden tekniset erot kaventuvat pitkällä aikavälillä ja 2026 jälkeen Kempowerin markkinaosuus ei enää kasva. Kannattavuus kuitenkin paranee 2027-29 kiinteiden kulujen skaalautumisen myötä, sillä markkinakasvu jatkuu hyvällä tasolla vielä pitkään.
Kempowerilla on kilpailijoihin nähden mielestäni parempi kannattavuuspotentiaali, koska myyntikatteet ovat kilpailijoita korkeammat. Erot myyntikatteissa todennäköisesti kaventuvat teknologisten erojen kaventumisen myötä. Alan toimijoilla on tavoitteena parantaa kannattavuustasojaan suhteessa nykyhetkeen, mihin pyritään skaalan ja kustannustehokkuuden kautta. Markkina keskittyy suurimmille toimijoille, joihin uskon myös Kempowerin tulevaisuudessa lukeutuvan. Tuotteiden hintataso laskee, mutta niin myös valmistuskustannukset ja suhteelliset kiinteät kulut. Se, että pääkilpailijoilla on selvä ambitio parantaa kannattavuustasojaan tukee sitä ajatusta, että hintakilpailu tuskin yltyy epäterveelle tasolle - tai ainakaan sellaiseksi mikä uhkaisi kannattavuudeltaan parhaan toimijan, Kempowerin, arvonluontia.
Tuossa muuten myös väitetään, että Terra 360 on ainoa laturi, joka pystyy hoitamaan 270kW:n ja 90kW:n latauksen samanaikaisesti. Onko ABB:n dynaaminen tehonhallinta tässä suhteessa siis parempi kuin Kempowerin? Pintapuolisella ymmärryksellä vaikuttaisi kyllä täysin samalta ominaisuudelta kuin Kempowerilla.
On täysin oikean ja hienoa, että haastetaan analyytikkoja, mutta jos pelkstään haastetaan ja kyseenalaistetaan, niin sekin vähän tökkii, haastetaan nyt kyselijääkin.
Lähdetään siitä, että itse en tiedä mitään ja noi voi olla täysin tosia tai sitten osittain heittoja
Onko tietoa mikä on ABB:n markkinaosuus Jenkeissä tässä DC latausbusineksessa?
Onko tietoa,kuinka paljon ABB:n myyntorganisaatiosta pystyy/osaa/saa myymään näitä tuotteita ja keskittyy nimenomaan siihen?
Kuinka paljon ABB:n resurssit tuotannosta ja tuotekehityksestä on mukana lataustuotteiden busineksessa
ABB:tä hiukan tuntien, niin tuskin hyväksyy huonoa kannattavuutta ainakaan kovin pitkään, ja jos sitä ei tule, niin keskittyy muuhun businekseen kun tämän busineksen osuus on varmaan tällä hetkellä pilkkuvirhe ABB:n kokonaismyynnistä. Kempowerille se on ydintä.
Tuotteiden kilpailukyky voi vaikka arvioida siitä, että kate on parempi kuin kilpailijalla jos tekniset speksit ovat suunnillee samalla tasolla.
Kempowerin tuotteiden kilpailukyky tullee ja paranee jatkossa arvioni mukaan siitä, että kaikki osaaminen on inside the house. Siitä tossa jo vähän aikaisemmin kirjoittelin.
Tärkeintä ei ole olla pelkästään suurin ja/tai alan vanhin, vaan ketterin paras toimija! Tästä voisi esimerkkiä ottaa monelta alalta, vaikka omaltakin, mutta siksi juuri en ota .
Juu ja ei. Asennettuna on V2- ja V3-Superchargereita. V2-asennuksissa kaksi tolppaa on aina pari, esim. 1A & 1B, 2A & 2B jne. Jos saman parin molemmilla latureilla ladataan, jaetaan teho.
V3:t eivät rajoita tehoa, vaikka kenttä olisi täysi. Teoriassa ehkä, jos samaan aikaan isketään kiinni 8kpl tyhjällä ja lämpimällä akulla olevia autoja, jotka kaikki ottavat lähdössä sen V3:n piikkitehon, eli 250 kWh. Olen itse tullut tyhjällä akulla täydelle V3-Superille, ja sain ihan täydet tehot. Sain siis itse viimeisen vapaan laturin.
Kirjoitat @Pauli_Lohi laajassa raportissa sivulla 9 kokoonpanon olevan arvioisi mukaan suhteellisen yksinkertaista, eikä vaadi prosessiteollisuuteen verrattavissa olevia investointeja tuotantolaitteistoon. Näin ollen valmistuskapasiteettia voidaan kasvattaa nopeastikin.
Onko sinulla arviota, kuinka paljon Lahden uuden tehtaan kokoonpanolinjoja voidaan kasvattaa? Ehkä olet jo ehtinyt tekemään analyytikon vierailun Kempowerin Lahden tehtaalle?
Lahden tuotantolinjoista oli esittelyä yhtiökokouksen esityksessä 13.4.2022, mutta tuon esityksen tallennetta ei taida olla enää katsottavissa. Tässä nyt kuitenkin kuvakaappaus tuosta esityksestä.
Miten tähän vertautuu ABB E-Mobilityn Valdarnon tuotantolaitos Toscanassa, Italiassa. ABB:n mukaan uusi tehdas on kokoluokaltaan 16 000 neliömetriä. Yhtiön mukaan Valdarnoon on investoitu yhteensä 30 miljoonaa dollaria. T&K:hon on varattu 3 200 neliömetriä ja tehtaassa on yhteensä seitsemän tuotantolinjaa. Yksi DC-pikalaturi valmistuu 20 minuutissa. Linkki uutiseen:
Onko Kempowerin Yhdysvaltojen tehtaan kokoluokka ja investoinnit verrattavissa Valdarnon tehtaaseen? Näetkö, että Kempower keskittäisi t&k:n pääasiassa Lahteen ja Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle? Laajassa raportissa arvioit kuitenkin (s. 28) vuosien 2022-2025 29 MEUR:n äyttöomaisuusinvestointien jakautuvan 50-50 Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä.
Nyt olisi tarjolla Kempowerista uunituoretta videota keskiviikkoillan kunniaksi. @Pauli_Lohi käy videolla läpi Kempowerin teknologiaa, liiketoimintaa ja kilpailuetuja. Lisäksi Pauli avaa yhtiön riskejä, meidän ennusteita ja skenaarioanalyysiä.
Kiitos hyvistä kysymyksistä! Niistä oli myös iso apu haastattelurunkoa suunnitellessa
-Aiheet-
00:00 Aloitus
00:17 Kempowerin historia ja liiketoimintamalli
02:49 AC- ja DC-latausteknologiat
04:29 Tuotevalikoima
07:00 ChargEye-pilvipalvelu
08:38 Alihankintojen jakautuminen
09:45 Asiakassuhteet ja niiden pysyvyys
12:53 DC-latauslaitteiden markkina
14:17 Kohdemarkkinan kilpailutilanne
16:46 Kilpailuedut, niiden arviointi ja teknologian patentointi
20:47 Laajentumisstrategia
22:29 Taloudelliset tavoitteet ja ennusteet
24:25 Arvostustaso
Emo-ABB ei myy näitä vaan ne on eriytetty omaan ABB E-mobility - firmaansa. E-mobility työllistää 1000 henkeä, eli noin nelinkertaisesti Kempoweriin verrattuna. Myyntihenkilöstä on varmaankin samassa suhteessa enemmän kuin Kempowerilla. ABB E-mobilityn R&D (350 henkilöä) yksistään työllistää enemmän kuin Kempower.
Koko ABB E-mobility keskittyy ainoastaan latureihin ja sen väelle laturit ovat ydintä. Tässä suhteessa en näe mitään eroa Kempowerin ja ABB:n välillä.
Ymmärrän, että haastaminen saatetaan ottaa negatiivisena enkä kyllä ihmettele, että negatiivisuus kuultaa kommenteistani, koska kaiken kaikkiaan koen, että Kempower-analyysi ei läpäise sanity checkiä. Niin rajuja ja ylettömän optimistisia oletuksia tulevaisuudesta se sisältää base casena.
Tuossa Q2 webcastissa sanottiin, että on vaikea arvioida tehtaan nykyistä käyttöastetta, sillä tuotantoa pystyy tehostamaan nykyisestä paljon lisäämällä automaatiota yms., mutta vastauksesta oli pääteltävissä, että rajat eivät ihan heti tule vastaan.
Sitten ensi vuonna tuotantoa tulee myös USA:an, joten sieltäkin saadaan lisää kapasiteettia. Ymmärtääkseni USA:ssa on kuitenkin erilainen latausstandardi, joten jenkkilaturi ymmärtääkseni ei käy sellaisenaan esim. Euroopan markkinalle. Tai käsittääkseni ainakaan jenkeistä tuotua Teslaa ei sellaisenaan voi ladata täkäläisillä latureilla. Ei sillä, että tämä sinällään olisi ongelma, mutta varmaankin Jenkeissä valmistettavat laturit on suunnattu paikalliselle markkinalle.
Onko Kempowerilla vain 400 V latureita, vai irtoaako laitteista myös 800 V? Jos löytyy molemmat jännitteet, pystyykö yksi keskusyksikkö antamaan yhtä aikaa 400 volttia yhteeen autoon ja 800 volttia toiseen? Entä onko Kempowerilla nyt tai onko tulossa kaksisuuntaisia järjestelmiä V2G-tekniikalla?
Kiitos kommenteista ja hyvästä tausta työstä. En koe kommentointia negatiivisena ja ymmärrän kommentit yrityksen valuaation näkökulmasta.
Olen ottanut kantaa vaan Kempowerin toimintaan/osaamiseen kun tunnen sitä jonkin verran, siksi toin muutamia näkökulmia esiin hedän kannaltaan. Ja kuen mainitsin aikaisemminkin, en ole tähän sijoittanut, vielä .
Ammattini on sähkön toimialla ja tiedostan, että se ei sinänsä takaa mitään/osaamista osaltani .
ja noi voi olla täysin tosia tai sitten osittain heittoja 
.
.
.