Kovaan tahtiin painetaan Kempowerin laturia tonttiin Briteissä. Kempower taitaa olla Ospreyn suurin toimittaja, ainakin kaikissa julkaisuissa aina Kempowerin laitteet. Loppuvuoden viimeisen 8vkon aikana installoida 250 latauspistettä.
Tämän lisäksi, Ospreyllä tarkoitus investoida 100 miljoona puntaa lisää latausverkkoon seuraavan 2 vuoden aikana.
Alpitronic, siinä onkin mielenkiintoinen kilpailija tutkittavaksi. Paljon näyttää keski-euroopassa heidän laitteita menevän, ja muutamia todella isoja diilejä mm. E-On kanssa. Mielenkiintoista olisi tietää millanen kapasiteetti heillä mahtaa olla, ja onko toiminta kannattavaa. Hinnat ainakin heillä kohtuullisen avoimesti netistä löydettävissä. Varteenotettava kilpailija myös truck chargingissa. Näyttäisi Milencen kanssa myös heiluttelevan hanskoja.
Euroopassahan ajetaan väkisin direktiiveillä kanssa ostamaan sähköautoja. Tarkoitin lähinnä USA:n markkinoita, jotka ovat jäässä. Ja jos hintojen laskua haluaa tarvitaan volyymia ja sitä ei tuo kuin USA:n markkinat.
Perehdyin nyt paremmin yhtiöön lukemalla Inderesin yhtiöraportin. Mietin tätä sijoitusmielessä ja nostaisin esiin pari juttua raportin pohjalta:
Yhtiöllä on hyvä tausta ja pitkän aikavälin aikana kerrytettyä (ja suojattua) osaamista
Yhtiö on toimialansa kannattavin yhtiö, mikä on todella hyvä asia
Sijoituskohteena yhtiö on hyvin aikaisessa vaiheessa, ennustetun todella kovan kasvun tuomat rahavirrat ovat vielä vuosien päässä. “Kasvuvaatimus” yhtiölle on suuri.
Voimakas kasvu ja toimialan nopea kehittyminen tuovat mukanaan kasvamiseen ja kehitykseen liittyviä riskejä. Suurin riski on käsittääkseni teknologinen - joku kehittää selkeästi paremman tuotteen ja vie pohjan yhtiön kovalta kilpailukyvyltä.
Inderesin raportissa hiukan särähti korvaani, kun Inderes ennustaa korkeampaa tulevaa kannattavuutta kuin yhtiö itse tavoittelee. (!) Yhtiön sisällä kuitenkin on paras näppituntuma realistisiin kannattavuustasoihin ja menisin mieluummin niillä luvuilla.
Kemppi Group sai Vuoden Strategiateko-tunnustuksen Kempowerin onnistuneesta spin-off:sta.
Spin-off-yritys syntyy, kun yrityksen jokin liiketoiminta-alue irrotetaan yrityksestä uudeksi yritykseksi. Spin-offeja syntyy myös tutkimuslähtöisesti esimerkiksi korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kautta.
Palkinnon jakaa Suomen strategisen johtamisen seura SSJS ry. Järjestö jakaa vuosittain Vuoden Strategiateko -palkinnon.
SSJS:n mukaan palkinnon mahdollisti Kemppi Oy:n vahva teknologiaosaaminen ja sen sisäinen innovatiivinen kehitystyö osaamisen ja hitsausratkaisujen laajentamisessa lataustoimintaan. Ketterä ja oikea-aikainen tarttuminen kansainväliseen ajoneuvojen sähköistymistrendiin on osoittautunut onnistuneeksi strategiseksi päätökseksi.
Mielenkiintoista uutista tuli vastaan Osprey Chargingilta, joka Kempowerin suuri jälleenmyyjä UK:ssa. Julkisti yhteistyön Supermarket Income Reitin kanssa, joka omistaa/hallinnoi 55 eri Supermarketin kiinteistöä UK:ssa. Mm. Morrison, Aldi ja Tesco. Lisäksi selvästi hieman “normaalia” isompia latauskenttiä rakennettu ja rakenteilla. Voisi olettaa, että nämä eivät ole ainoat Supermarket Income Reit:in kiinteistöt, joihin latauskentät duunataan. Nämä ovat kyllä juttuja, joista Kempowerkin voisi hieman uutisoida.
Tuo 800V arkkitehtuuri herättää kysymyksiä akuston eliniästä. Monesti lukenut että mitä hitaammin akkuja ladataan, sen pidempään ne kestävät.
Akuston elinikää lyhentää suuri virta ja 800 V arkkitehtuuri mahdollistaa juuri sen, että tarpeettoman suurta virtaa ei tarvitse käyttää. 800 V arkkitehtuurilla toteutettu korkeajännitejärjestelmä ja lataus tarvitsee puolet siitä virtamäärästä, joka tarvittaisiin 400 V järjestelmissä. Ilman tätä korkeampaa jännitettä kaapelien paksuuden kasvaisivat niin autoissa kuin latauslaitteissakin hallitsemattoman kokoisiksi.
800 V on siis ehdottomasti hyvä juttu.
“Yhtiöllä on sen omien osakkeiden suunnatulle hankkimiselle painava taloudellinen syy, koska osakkeet hankitaan yhtiön johdon ja sen työntekijöiden kannustinohjelmien toteuttamiseksi.”
Systeemin kokonaisvirta toki puolittuu kun jännite tuplaantuu ja selvitään ohuemmilla kaapeleilla ja pienemmillä jännitehäviöillä. Mutta akusto vanhenee kennojen tasolla. Yksittäinen kenno ei tiedä systeemin kokonaisvirtaa tai jännitettä. Vakioteholla ladattaessa saman verran virtaa samalla kennon napajännitteellä kulkee yksittäisen kennon läpi samankokoisissa akuissa riippumatta siitä onko latausjännite 400 vai 800 volttia. Toisessa vaan on kytketty kennoja enemmän sarjaan ja toisessa rinnan.
Kempowerin DC-pikalatausratkaisut otetaan käyttöön Elisabeth Quayn bussiasemalla Perthissä Länsi-Australiassa. Kempowerin paikallinen kumppani JET Charge toimittaa sähköbussien latausinfran asemalle. Hanke on osa 250 miljoonan dollarin investointia bussiaseman muuttamiseksi ja uusien sähköbussien käyttöönoton tukemiseksi.
Elizabeth Quayn bussiaseman latausinfra koostuu kolmesta Kempower Power Unit -tehoyksiköstä ja 18:sta Kempower Single-Output Satellite -lataussatelliitista. Kempowerin latausratkaisut tukevat 18 sähköbussin liikennöintiä Perthin keskustan alueella sekä mahdollistavat bussien pikalatauksen taukojen aikana.
Asennustöiden bussiasemalla odotetaan alkavan vuoden 2024 alussa, ja uusien sähköbussien odotetaan aloittavan liikennöinnin vuoden toisella puoliskolla.
Kyllä, mutta niin toimivat myös muiden valmistajien laturit. Viime kädessä auto, akuston ohjausyksikkö BMS:n johdolla, “päättää” kuinka suurta lataustehoa se ottaa vastaan.
Tälläiset ovat aika loistavia ”päänavauksia”. 18 laturia, ensimmäiselle 18 sähköbussille. Perthissä julkista liikennettä liikennöi noin 1500-1600 bussia, antaa hieman perspektiiviä kuinka massiivisten mahdollisuuksien äärellä tässä ollaan. Tietenkään 1500-1600 bussia ei tarkota, että niin montaa pikalaturia tarvitaan, mutta joka tapauksessa niitä tarvitaan valtavasti, mikäli suurempi osa fleetistä halutaan sähköistää. Ja tämä vain yksi suurkaupunki muiden joukossa.
Lyhyt yhteenveto maksumuurin takana olevasta uutisesta: Kemppien osakemyyntien myötä Kempower-omistustaan ovat kotimaisista instikoista kasvattaneet erityisen paljon Ilmarinen (318 000 osaketta) sekä Nordean rahastot (349 000 osaketta). Suurin osa myydyistä osakkeista näyttää kuitenkin päätyneen ulkomaiseen omistukseen.