Hieno ja tärkeä asia, että aikataulut pitivät. Kun kerran sanotaan, että Amerikan tehdas on iskussa loppuvuodesta, niin se myös on. Sijoittajat tykkäävät, minä ainakin.
Myös työpaikkoja on avoinna vaikka hurumycce. Onko se hyvä vai huono asia, sen saa jokainen tulkita omalla tavallaan.
Congress requires that charging systems placed by NEVI include materials made in the United States. While Kempower has found a U.S. company to make its metal cabinets, most of the components of its systems are still coming from Europe, Eronen said.
By next summer, the company expects that more than half of the value of its systems will be made in the U.S.
Tämä on nähdäkseni suoraan linjassa NEVI-vaatimusten kanssa:
Phase 1: Beginning in March 2023 and ending on July 1st, 2024, all chargers must be, at a minimum, (1) assembled in the US; (2) installed by October 2024; and (3) must use 100% US origin steel or iron in their housing, if the housing is predominantly made of iron or steel.
Phase 2: All chargers must be, at a minimum (1) assembled in the US; (2) the cost of components manufactured in the United States is at least 55 percent of the cost of all components; and (3) must use 100% US origin steel or iron in their housing, if the housing is predominantly made of iron or steel.
Eli Kempower täyttää nyt tämän hetken NEVI-vaatimukset. Artikkelissahan oli maininta siitä, että nuo teräskotelot tulevat jo paikallisilta toimittajilta. Artikkelissa mainittiin myös “By next summer, the company expects that more than half of the value of its systems will be made in the U.S.”, eli tähtäävät tietenkin siihen, että NEVI-kelpoisuus pysyy myös 1.7.2024 alkaen kun Phase 2:n sääntöjä ruvetaan soveltamaan.
The N.C. Department of Transportation received $109 million under NEVI and will seek proposals for spending it early next year.
Toivotaan, että osa tästä päätyy oman kylän Kempowerille.
Linkkarissa tuli taas vastaan mielenkiintosia, ja mahdollisesti suuriakin asiakkuuksia.
Chargefox asentanut 8 Kempowerin plugia Woolworths Supermarket -ketjulle Australiaan. Heillä n. 1400 liikettä, joten jos laajempi roll-out tiedossa, voi olla merkittävä avaus. Saman tyylinen uutinen tuli vastaan Briteistä, jossa Decathlon (n. 50 liikettä UK:ssa) aloittanut spesifisti Kempowerin latureiden roll-outin liikkeisiinsä. Ensimmäiseen liikkeeseen 16 plugia, eli kohtuullisen suuria hubeja.
Onko muuten eka kerta kun ST1 investoi sähköautojen latausinfraan? Taisi olla viimeinen iso huoltoasemaketju joka hyppää tähän markkinaan. Niin ne valtamerilaivatkin kääntyvät. Muistelisin että Anttonen on esittänyt aikaisemmin hyvin kielteisiä kommentteja sähköautoista. Näköjään sielläkin kääntynyt mielipide sähköautojen puolelle, tai sitten pohjoismainen iso toimija ei vain voi enää jäädä pelkän polttonesteen varaan.
(Saa siirtää paremmin sopivaan ketjuun)
Jaa ottiatuota. Onkos Anttonen esittänyt hyvin kielteisiä kommentteja sähköautoista?
Minä olen ollut yhdessä tilaisuudessa läsnä, kun Anttonen on päässyt puhujalavalle. Viestinsä oli lähinnä sen suuntaista, että ei sähköautot ihan lähitulevaisuudessa tule koko markkinaa viemään, vaan kyllä bensaa ja dieseliä vielä aika pitkään kuluu ja suuria määriä. Ja sivustaseuraajana kuulin vieressäni istuneen yleisön syvästi paheksuvia kommentteja, että onpas se Anttonen ihan kamala tyyppi, kun edistää niin synkän mustaa ja epäekologista tulevaisuutta. Tämä on tietysti vain yksi omakohtainen ja epäedustava datapiste, mutta minulla ei muitakaan ole, joten oma päätelmäni on, että Anttonen on lähinnä vain huomauttanut, että ehkäpä maassamme vaikuttaa aavistuksen ylioptimististakin väkeä autokannan kehityksen suhteen.
Jos olisi mahdollista sijoittaa joko Anttosen suosittelemiin osakkeisiin tai vieressäni silloin istuneiden kommentoijien suosittelemiin osakkeisiin, niin sijoittaisin ilman muuta Anttosen suosittelemiin osakkeisiin. Hänellä on kuitenkin aika hyvä track record rahan tekemisestä. Joten pidän todennäköisenä, että hän on nähnyt, että sähköautojen latauksellakin on mahdollista kääriä hilloa.
Vanhoja lehtijuttuja muistelin lukeneeni, ja googlasin vielä Mika Anttonen sähköauto ja melko negatiivinen yleiskuva hänellä monessa tuloksessa oli.
Samaa mieltä että aikaan saava tyyppi ja hienon, Suomen mittakaavassa melkein uniikin yrittäjä tarinan luonut.
Tässä vielä hesarin juttu St1:stä. Mielestäni vähän positiivisempi Kempowerin kannalta (“voidaan ostaa muualtakin kuin Suomesta”).
Katselin kursoorisesti läpi Indereksen laajan rapsan ja onhan se omaan silmään erittäinkin epämääräinen markkinaa kuvatessaan.
Kun esittää kuinka julkisia asemia on “teiden varsilla” tai “kaduilla ja julkisissa paikoissa”.
Varoituksen sana: en ole sähköauton käyttäjä, enkä edes omista osakkeitakaan, mutta kommentoinpa silti.
Pikalatauksessa keskeistä on yhtäältä latausaika ja toisaalta sitten investointi latauspaikkaan.
Lataajan kannalta intresseissä on, että latausaikana olisi mahdollisimman määrämittaista, tarpeellista ja mielekästä tekemistä, jottei yhtään arvokasta aikaa menisi ns. harakoille. Tärkein kilpailuetu palvelun tarjoajalle on siis se, että tällaista laatuaikaa on tarjolla entuudestaan.
Toisaalta sitten myös palvelun tarjoajan kannalta oleellista että niitä latausruutuja varattaisiin mahdollisimman tarkasti sen latausajan verran. Eli se “määrämittaisuus” on myös palvelun tarjoajan intressissä. Ja että kysyntää olisi mahdollisimman tasaisesti.
Lidlissä käyt puolessa tunnissa, Prismassa ja sittarissa menee aikaa enemmänkin. Verrattomia pikalatauspaikkoja siis. Mitä isompi ostoskeskittymä, sen parempi, koskapa niitä sopivia palveluoptioita latausajalle on.
Samalla logiikalla huoltoasemat lounas- ja kahvilatarjoiluineen. Verrattomia pikalatauspaikkoja. Yrittäjien kannalta pikalatauspalvelu jopa myös ihan must, jotteivat joudu disruption uhriksi kun sähköautojen osuus kasvaa. Voisiko vielä vetää johtopäätöksen, että automaattiasemien kulta-aika on ohi. Nyt haetaan taas taukopaikkoja (eikä pelkkiä letkuja/kaapeleita).
On siis todella hämmästyttävää, kun “huoltoasemia” ei ole edes mainittu inderes raportissa. Tai saman voisi kääntää myös toisin päin. Mikä muu taho kuin mainitut voisi tarjota mainitun “laatuajan” ,“määrämittaisuuden” ja korkean käyttöasteen. Ilman lisäinvestointia muuhun kuin juurikin tähän lataukseen. Mille muulle taholle tämä lisäinvestointi lisää myös jo tehtyjen investointien tuottoa?
Ja sitten ne välikädet. Minkälaisia “operaattoreita” jotkut St1t, Nesteet, ABC:t, Prismat etc.,tarvitsevat. Vetämään välistä kun voit ostaa sähkö 10 sentillä ja myydä 30:llä. Tottakai huoltoa ja ylläpitoa kaivataan, mutta että operaattoreita. Ainakin itse antaisin näiden “operaattoreiden” rakentaa omia verkkojaan “katujen ja teiden varsille” sekä “julkisiin tiloihin”. Ja pitäisin koko uuden bisneksen omissa käsissäni tiukasti koska mistään rakettktieteestä ei ole kysymys. Jos omaat toisen tyyppisiin toimijoihin nähden pysyvän kilpailuedun, niin miksi luovuttaisit senttiäkään muille?
Eli siis omasta mielestäni
Mutta olen varmaan tulossa vähän vanhaksi ja hitaaksi…
Kauppalehti kirjoitteli Kempowerista. 
Juttu on maksumuurin takana, mutta alla muutamia poimintoja.
Sähköajoneuvojen pikalatausmarkkina kasvaa räjähdysmäisesti sähköautomarkkinan tapaan. Viime vuonna pikalatausmarkkina oli noin 1,4 miljardin euron suuruinen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta vuonna 2030 sen arvioidaan olevan jo kymmenkertainen eli 14 miljardin euron arvoinen.
Odotettua alhaisemmasta tilauskertymästä huolimatta Kempower on saattanut jopa kahmia markkinaosuuksia, sillä Inderesin analyytikon Pauli Lohen mukaan myös yhtiön kilpailijoilla ABB:llä ja Tritiuminilla viimeisimmät tilausluvut jäivät jälkeen aiemmasta tahdista.
Vahva tuote vahvassa markkinassa
Hetkellisestä investointien notkahduksesta huolimatta pikalatausmarkkinan riemumarssi ei ole loppumassa. Sähköistyminen on yksi megatrendeistä esimerkiksi tekoälyn lisäksi, ja se tulee kasvattamaan markkinaa pitkälle tulevaisuuteen. Mutta se, mitkä yhtiöt ovat markkinan kärjessä vielä vuonna 2030 ja sen jälkeen, ei ole lainkaan selvää.
”On vaikea ennakoida, kuka tekee minkälaisen tuotteen ja mitä asiakkaat niistä tuotteista tykkäävät”, Lohi sanoo.
Australialainen Tritium on esimerkiksi ollut alalla jo pitkään ja oli aiemmin selvästi Kempoweria edellä. Nyt kuitenkin Lohen mukaan Tritium on jäänyt Kempowerista jälkeen niin liikevaihdon kuin katteidenkin perusteella. Liikevaihdon kasvusta huolimatta Tritiumin tulos on reilusti miinuksella, ja ennusteiden mukaan näin on vielä ensi vuonnakin.
Kempower on puolestaan hyvinkin kannattava, ja sen liikevoittomarginaalin ennustetaan yltävän tänä vuonna yli 18 prosenttiin. Odotuksissa on korkeat marginaalit jatkossakin. Sellaiseen kykenee vain yhtiö, jonka tuote on niin haluttu, että siitä maksetaan preemiota. Tai sitten tuotantoprosessi on niin tehokas, että yhtiö saa tuotettua pikalatausratkaisuja muita halvemmalla.
Kempowerin latausratkaisut ovat Lohen mukaan pidettyjä markkinoilla. Myös latausasemien luotettavuus on selkeä kilpailuetu. Kempowerilla ne ovat vain harvoin epäkunnossa. Kempowerin latausasema on myös kustannustehokas vaihtoehto tilaajalle eli latausoperaattorille sen vuoksi, että yhden latausaseman hinnalla saa monta latauspistettä. Lohen arvion mukaan Kempowerin tarjoamat tuotteet erottuvat markkinalla muun muassa kustannustehokkuudellaan.
Teslalle pikalatausmarkkina on suupala
Sähköautoalan jätillä Teslalla on laajasti tunnetun brändin etu puolellaan. Lohen arvion mukaan Teslalla on 35 prosentin osuus pikalatausmarkkinasta, vaikka yhtiölle itselleen se on häviävän pieni osuus koko konsernin liikevaihdosta. Tesla on joutunut rakentamaan oman infrastruktuurin sähköautoilleen, ja se onkin erityisesti Pohjois-Amerikassa muuta markkinaa edellä. Ennen pelkästään Tesloja palvelleet latausasemat toimivat nykyään myös monen muun merkkisissä autoissa, ja Pohjois-Amerikassa monet autonvalmistajat ovat joutuneet taipumaan Teslan standardiin.
Toinen Kempowerin kova kilpailija on italialainen Alpitronic. Yhtiön liikevaihto- ja liikevoittoluvut eivät kuitenkaan ole julkisia, mutta Lohen arvion mukaan se on vallannut markkinoita etenkin Keski-Euroopassa. Myös saksalainen Siemens ja taiwanilainen Delta Electronics kilpailevat pikalatausmarkkinalla.
Näin sähköajoneuvojen markkinan ennakoidaan kasvavan
Sähköisten ajoneuvojen lukumäärän kehitys vuoteen 2030 asti Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla.
Henkilöautoja
Vuonna 2022: 6 500 000 kpl, 1 % autokannasta
Vuonna 2030: 90 000 000 kpl, 17 % autokannasta
Linja-autoja
Vuonna 2022: 10 000 kpl, 1 % autokannasta
Vuonna 2030: 450 000 kpl, 25 % autokannasta
Hyötyajoneuvoja
Vuonna 2022: < 10 000, < 1 % autokannasta
Vuonna 2030: 1 100 000, 10 % autokannasta
Oheinen artikkeli erittäin positiivinen rivien välissä Kempowerille.
ABC lataus mm. valittu käyttäjäystävällisimmäksi ja on ”tutkitusti toimintavarmin”. Tiedämme minkä yhtiön latureita S-ryhmä käyttää… Kilpailijat kuten K-lataushan ovat valinneet muiden yritysten pikalaturit, ja ongelmia on ollut.
Kempowerhan on kasvanut aika kannattavasti tähän asti, mutta mitä mieltä liiketoimintagurut ovat: kannattaisiko tuota kannattavuutta jopa uhrata, jotta voidaan ottaa agressiivisesti markkinaosuuksia? Jonkun verranhan tässäkin markkinassa on sitten laitteiden huoltoa ja uusimista myös. Toki koko latauskentän voi laittaa tarvittaessa melko helposti uusiksi; sähköähän se vain on, mutta luulisi tuon saman toimittajan kanssa toimiminen olevan halvempaa.
En usko että Lahden tehtaalla olisi ollut hirveästi kapasiteettia valmistaa enempää laitteita. Aika aikaisin ilmoitettiin myös tuosta laajennuksesta iskun vanhoihin tiloihin tulevana kesänä jolla saadaan lisää kapasiteettia.
Miksi siis laskea hintoja jos jo nykyisillä hinnoilla myyt kaiken mitä valmistat?
Nyt tottakait kapasiteettia on tulossa paljon lisää ja kysyntää täytyy myös olla. Jos siihen tulee droppia niin mielelläni näkisin pienempiä katteita jotta vaan kasvu pysyy vahvana.
Business on kyllä mielestäni todella sticky, eikä asiakas lähde vaihtamaan laturitoimittajaa kovin helposti, varsinkaan jos on todistettu että laitteet ja huolto pelaa.
Isot toimijat, jotka lähtevät nyt markkinaan mukaan (esim st1) ovat saaneet paljon tietoa markkinoilta kenen valmistajan laturit toimii ja ketkä niitä voivat nopeasti toimittaa.
Näin ollen he voivat ehkä keskittää enemmän yhteen laturivalmistajaan, eikä tarvitse tilata alkuun useammalta firmalta ja opetella että kenen tuotteet rokkaa.
Tämä siis maalaisjärjellä ajateltuna jos tarjontaa alkaa jo olla enemmän kun kysyntää. Mikäli näin ei vielä ole, niin silloin kyllä nuo huonommatkin tuotteet menee kaupaksi ja silloin myöhemmin saattaa laturitoimittajat vaihtua, mikä sataa taas esim kempowerin laariin.
Menee ehkä vähän omat kokemukset yhtiöstä tontille. Modet siirtää jos kokee tarpeelliseksi.
K-Lataus käyttää mm. Siemensia ja Deltaa. Siemensit ovat käyttäkokemukseltaan aivan hirveitä. Valtava näyttö, jonka UI on huono ja epäintuitiivinen. Deltat ovat ihan ok. Laturi kättelee ainakin Teslan kanssa todella nopeasti, mutta huonona puolena maassa laahaava kaapeli ja tehonjako menee käsittääkseni edelleen 50/50. Laahaavasta kaapelista sen verran, että pari kertaa joutunut keskeyttämään laturille peruutuksen kaapelin siirron ajaksi. Sitten takaisin autoon ja peruutus loppuun asti. Vältän K-Latausta nykyään.
Kempowerit ja Alpitronicit ovat Teslan omien lisäksi käyttäjän näkökulmasta parhaat. Itse lataan nykyään ihan hintasyistä aina Teslalla jos vaan mahdollista, mutta en ihmettele Alpitronicin ja Kempowerin suosiota. Alpitronicillakin oli aikanaan haasteita dynaamisessa tehonjaossa, mutta siihen on muistaakseni tullut päivitystä. Latureina ne ovat jääkaapin kokoisia, mutta kaikki tekniikka taitaa olla pömpelin sisällä, kun taas Kempowerilla on tehoelektroniikalle erillinen kaappi.
Hesarissa juttua Teslan latausasemista Suomessa. Tällä erää asemia on 30 ja pääsääntöisesti suurimmissa kaupungeissa.
Edellisiin teksteihin viitaten. Osaatteko sanoa, ovatko K-asemien laturit olleet halvempia esim. Kempoweriin nähden? Voihan se olla, että joutuvat vaihtamaan lopulta sitten toimivimpiin latureihin. Muistan hyvin, että kauppojen maksupäätteiden yleistyessä Lidl pyrki ottamaan halvimman maksupäätetoimittajan, mutta joutui sitten muutaman vuoden päästä vaihtamaan nykyisiin päätteisiin, jotka otettiin osassa yrityksiä suoraan käyttöön.
Itse en enää Teslan latureille mene, en tiedä onko sattumaa mutta mielestäni antaa huomattavasti pienempää tehoa jos ei ole Tesla. Vastaava Kempower antaa tuplat.
Tarkoitatko AC vai DC latausta?
Ei varmasti sattumaa. Saamasi teho riippuu auton ja laturin yhdistelmästä. Teslan vanhemmat laturit eivät ole 800 voltin autoille olleet paras kaveri. Ja korealaisissa autoissa on jotain mystistä, minkä vuoksi teho jää todella alhaiseksi. Mielestäni bugia ei ole vieläkään korjattu.
Hesarissa juttu Norjasta, joka edellä 5 v sähköautoissa. Ihmisillä oli huolia lataus yms jutuista. Norjalaiset ratkaisivat asian lyömällä latureita niin paljon teiden varsille, että huolet katosivat. Korostivat nimenomaan latureiden isoa määrää.
Linkki juttuun vaikka onkin maksumuurin takana:
Tidem palaa siihen, mikä ratkaisi norjalaisten sähköautohuolet: laaja laturiverkosto. Sitten hän osoittaa sanansa suomalaisille.
”Kun te saatte infran toimimaan, nauttikaa."
